Daakia ( m.kreik. Δακ?α , Dakia ; lat. Dacia ) oli antiikin aikainen alue ja kuningaskunta Tiszan ja Dnestrin valilla Tonavan pohjoispuolella ja Karpaattien etelapuolella, suunnilleen nykyisten Romanian ja Moldovan valtioiden alueella. Siella asui traakialainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. Alue oli osana Rooman valtakuntaa 100?200-luvuilla.

Romanialainen automerkki Dacia on nimetty Daakian latinalaisen nimen mukaan.

Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin he joutuivat tekemisiin roomalaisten kanssa, ja Daakia oli kuningaskunta 200-luvulta eaa. Rooman keisari Augustus voitti daakialaiset, mutta heidan sotajoukkonsa hyokkasivat silti talvisin jaatyneen Tonavan yli ryostamaan Rooman kaupunkeja Moesiassa .

Daakiasta tuli Rooman provinssi Dacia tai Dacia Traiana, kun keisari Trajanus valloitti alueen Daakian sodissa vuosina 101?106. ^[1]

Trajanus nimitti 11. elokuuta 106 Dacian provinssin ensimmaiseksi maaherraksi D. Terentius Scaurianuksen. Tama tapahtui vain pari viikkoa paakaupunki Sarmizegetusan valtauksen jalkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupaassa lannessa asuneet iazygit ja idassa roksolaanit, kummatkin skyyttilaisia paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin lapi. Aluksi roomalaiset pitivat hallussaan Baanaattia ja Valakian tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehka jo vuonna 108, roomalaiset jattivat nama alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa. ^[2]

Trajanus jatti Daakiaan useita legioonia, ainakin Legio IIII Flavian Berzobikseen ja Legio XIII Gemina Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myos paljon apujoukkoja, yhteensa noin 27 000 sotilasta. Trajanus maarasi provinssiin rakennettavaksi teita. Laajin naista oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian lapi Mustallemerelle . Tien rakentamiseen kaytettiin sotavankeja. ^[2]

Trajanus perusti ainakin yhden uuden colonian Daakiaan, Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican . Luultavasti han perusti viela toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian etelaosaan. Lisaksi han korotti myohemmin usean muun kaupungin municipiumiksi . Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta. ^[2]

Trajanuksen ajan jalkeen Dacia oli jaettuna useaan provinssiin. ^[3] Daakialaisia varvattiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mista on merkkina nykyinen romanian kieli , joka on romaaninen eli perustuu latinan kieleen.

Rooman valtakunnan ensimmainen kristitty keisari Konstantinus Suuri syntyi Daakiassa Naissuksessa . Gallienuksen aikana 256 gootit ylittivat Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. Aurelianuksen (270?275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan etelapuolelle. Ei tiedeta, seurasiko paikallinen vaesto mukana Tonavan etelapuolelle Dacia Aurelianaan . Hunnit valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376. Madjaarit valloittivat Transilvanian 800-luvulla.

• Daakialaiset
• Daakian sodat
• Daakian kieli

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daakia Wikimedia Commonsissa