Daakia
(
m.kreik.
Δακ?α
,
Dakia
;
lat.
Dacia
) oli
antiikin
aikainen alue ja kuningaskunta
Tiszan
ja
Dnestrin
valilla
Tonavan
pohjoispuolella ja
Karpaattien
etelapuolella, suunnilleen nykyisten
Romanian
ja
Moldovan
valtioiden alueella. Siella asui
traakialainen
kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. Alue oli osana
Rooman valtakuntaa
100?200-luvuilla.
Romanialainen automerkki
Dacia
on nimetty Daakian latinalaisen nimen mukaan.
Daakialaisilla
oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin he joutuivat tekemisiin roomalaisten kanssa, ja Daakia oli kuningaskunta 200-luvulta eaa.
Rooman keisari
Augustus
voitti daakialaiset, mutta heidan sotajoukkonsa hyokkasivat silti talvisin jaatyneen
Tonavan
yli ryostamaan Rooman kaupunkeja
Moesiassa
.
Daakiasta tuli Rooman provinssi
Dacia
tai Dacia Traiana, kun keisari
Trajanus
valloitti alueen
Daakian sodissa
vuosina 101?106.
[1]
Trajanus nimitti 11. elokuuta 106 Dacian provinssin ensimmaiseksi maaherraksi D. Terentius Scaurianuksen. Tama tapahtui vain pari viikkoa paakaupunki
Sarmizegetusan
valtauksen jalkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan
Decebaluksen
kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupaassa lannessa asuneet
iazygit
ja idassa roksolaanit, kummatkin skyyttilaisia paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin lapi. Aluksi roomalaiset pitivat hallussaan Baanaattia ja
Valakian
tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehka jo vuonna 108, roomalaiset jattivat nama alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.
[2]
Trajanus jatti Daakiaan useita legioonia, ainakin
Legio IIII Flavian
Berzobikseen ja
Legio XIII Gemina
Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myos paljon apujoukkoja, yhteensa noin 27 000 sotilasta. Trajanus maarasi provinssiin rakennettavaksi teita. Laajin naista oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian lapi
Mustallemerelle
. Tien rakentamiseen kaytettiin sotavankeja.
[2]
Trajanus perusti ainakin yhden uuden
colonian
Daakiaan,
Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican
. Luultavasti han perusti viela toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian etelaosaan. Lisaksi han korotti myohemmin usean muun kaupungin
municipiumiksi
. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.
[2]
Trajanuksen ajan jalkeen Dacia oli jaettuna useaan provinssiin.
[3]
Daakialaisia varvattiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mista on merkkina nykyinen
romanian kieli
, joka on romaaninen eli perustuu
latinan
kieleen.
Rooman valtakunnan ensimmainen kristitty keisari
Konstantinus Suuri
syntyi Daakiassa
Naissuksessa
.
Gallienuksen
aikana 256
gootit
ylittivat Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta.
Aurelianuksen
(270?275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan etelapuolelle. Ei tiedeta, seurasiko paikallinen vaesto mukana Tonavan etelapuolelle
Dacia Aurelianaan
.
Hunnit
valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376.
Madjaarit
valloittivat
Transilvanian
800-luvulla.
- ↑
Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Roomalaisten provinssien muodostuminen ja organisaatio”,
Historialliset kulttuurit, Rooma
, s. 197. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Goos, 2004.
ISBN 978-951-0-32991-7
.
- ↑
a
b
c
Bennett, Julian:
Trajan: Optimus Princeps
, s. 163?172. Indiana University Press, 2001.
ISBN 0-253-21435-1
.
- ↑
?mudzi?ski, Mateusz: An Overall Approach on the Roman Economy of the Province of Upper Dacia.
Journal of Ancient History and Archeology
, June 2015, 2. vsk, nro 2.
Artikkelin verkkoversio
.