Convair B-58 Hustler

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
B-58 Hustler
Tyyppi pommikone
Alkuperamaa   Yhdysvallat
Valmistaja Convair
Ensilento 11. marraskuuta 1956
Esitelty 15. maaliskuuta 1960
Poistettu kaytosta 31. tammikuuta 1970
Valmistusmaara 116
Convair B-58 Hustler

Convair B-58 Hustler oli aanta nopeampi Yhdysvaltain ilmavoimien Strategic Air Commandin pommikone, joka kehitettiin 1950-luvulla. Se oli kaytossa vuodesta 1960 16. tammikuuta 1970 asti.

B-58 on pyrstoton deltasiipinen lentokone. Siiven etureunan delta-kulma on 60 astetta. Lentokoneessa on nelja General Electric J79-GE-5 tai -5A suihkumoottoria . Kone pystyi lentamaan jatkuvasti kaksinkertaisella aanennopeudella. Se soveltui myos nopeaan, alisooniseen matalalentoon. Siina oli kolmen hengen miehisto: ohjaaja, pommittaja/navigaattori ja omasuojausoperaattori. Sen pelastautumismenetelmana oli ohjaamokapseli, jossa miehisto pystyi erkanemaan lentokoneesta jopa sen lentaessa 21 kilometrin korkeudessa 2 450 km/h lentonopeudella.

B-58 kuljetti yleensa yhden atomipommin , joka sijaitsi pohjan MB-1C-"podissa" rungon alla. 1961 alkaen koneisiin lisattiin siipiin ripustimet, joihin voitiin asettaa B43 - tai B61 - ydinpommi . Koneen pyrstossa oli yksi M61 Vulcan- tykki koneen puolustamiseksi.

Kone saavutti useita nopeusennatyksia. Sen hyotykuorman kuljetuskyky ja kantama olivat kuitenkin B-52 Stratofortressia paljon huonommat ja vaati huomattavan paljon huoltoa. Vaikean suunnitteluvaiheen vuoksi rakennettiin aluksi 30 koneen koesarja ja 86 tuotantomallia B-58A. Osa koekoneista paivitettiin myos lopulliseen malliin.

26 konetta, eli 22,4 prosenttia kaikista 116 rakennetusta B-58-koneesta menetettiin erilaisissa onnettomuuksissa. B-58 Hustlerin lempinimi olikin: " James Dean -pommittaja"; Going Fast - Dying Young .

Koneen lyhyeen elinikaan vaikutti ilmatorjuntaohjusten kehitys ja Neuvostoliiton suurissa maarin kayttoonottama S-75 Dvina (SA-2 Guideline). Ratkaisu ohjusuhkaan on lentaa matalalla tutkakatveessa, kun B-58 oli suunniteltu taysin vastakkaiseen kayttotarkoitukseen. Matalalla tiheammassa ilmassa se ei pystynyt yliaaninopeuksiin ja koneen lyhyt lentomatka lyheni entisestaan. Hustler karsi koko kayttoikansa erilaisista "lastentaudeista", jotka olivat monelta osin seurausta liian monimutkaisesta teknista toteutuksesta. Vuonna 1965 puolustusministeri Robert McNamara maarasi koneen poistettavaksi kaytosta viiden vuoden kuluessa. Viimeiset koneet poistettiin kaytosta ja varastoitiin Davis?Monthanin lentotukikohtaan , kunnes ne 1977 myytiin romuksi.

Romutettujen koneiden joitakin osia kaytettiin sittemmin uusien konetyyppien prototyyppikappaleissa. Esimerkiksi YF-16 eli myohemman F-16 -havittajakoneen tuotantoprototyyppien laskutelineissa kaytettiin B-58 -koneista peraisin olleita renkaita [1] Koneen seuraajaksi suunniteltiin matalalentoon tarkoitettu, siiviltaan muuttuvageometrinen F-111 Aardvark .

Tekniset tiedot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde: [2] [3]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehisto: 3
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&029.0500000 29,5 m
  • Karkivali : &&&&&&&&&&&&&017.0300000 17,30 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&09.0600000 9,6 m
  • Tyhjapaino: &&&&&&&&&&025200.&&&&00 25 200 kg
  • Suurin lentoonlahtopaino : &&&&&&&&&&080200.&&&&00 80 200 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&00 4 × General Electric J79-GE-5 - suihkumoottoria ; &&&&&&&&&&&&&043.0160000 43,16 kN per moottori kuivana, &&&&&&&&&&&&&069.0400000 69,4 kN jalkipolttimella

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&02200.&&&&00 2 200 km/h 15 000 metrissa [4]  ( Mach   &&&&&&&&&&&&&&02.090000 2,09)
  • Pauli Hirvonen: Mita-Missa-Milloin (Nuorten Ilmailukirja), Otava, Keuruu, 1961 (s. 31?32)
  1. Valitut Palat 11/1985: artikkeli Sinitaivaan superrauta
  2. http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2749 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  3. http://www.vectorsite.net/avb58.html ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  4. Pauli Hirvonen: Mita-Missa-Milloin (Nuorten Ilmailukirja), Otava, Keuruu, 1961 (s. 32)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]