Norman Colin Dexter
(
29. syyskuuta
1930
?
21. maaliskuuta
2017
Oxford
[1]
) oli
brittilainen
rikoskirjailija
. Han oli syntynyt
Stamfordissa
Lincolnshiressa
ja hanet tunnetaan ennen muuta
Komisario Morse
-dekkareistaan.
Dexter suoritti loppututkinnon
Cambridgen yliopistossa
, minka jalkeen han opetti
kreikkaa
ja
latinaa
muun muassa
Oxfordin yliopistossa
. Hanen laaja lukeneisuutensa nakyy myos Morse-dekkareissa, esimerkiksi lukujen alkusitaateissa, jotka on valikoitu usein maailmankirjallisuuden klassikoista.
Ensimmainen Morse-romaani,
Viimeinen bussi Woodstockiin
, ilmestyi vuonna 1975. Rikoksia ratkova komisario muistuttaa paljossa luojaansa ? kumpikin harrastaa muun muassa
ristikoita
ja
Wagnerin
musiikkia. Morse on myos ikaantynyt samassa tahdissa kuin Dexter itse. Suurin osa romaaneista sijoittuu Dexterin kotikaupunkiin
Oxfordiin
, jonka paikallistuntu valittyykin vahvana. Rikoskirjallisuuden historiassa tarinat muistuttavat lahinna
Agatha Christien
tyylista palapelidekkaria.
Watson-hahmoa
niissa edustaa Morsen apulainen, ylikonstaapeli Lewis.
Morse-romaaneja on ilmestynyt kaikkiaan 13.
[2]
Niita on kaannetty parillekymmenelle kielelle. Lisaksi Dexter julkaisi novellikokoelman
Viimeinen puhelu
, joka koostuu yhdestatoista Morse-kertomuksesta. Dexterille myonnettiin kahdesti seka
Kultainen
etta
Hopeinen tikari
, jotka ovat arvostettuja brittilaisia rikoskirjallisuuspalkintoja. Romaanit on sovitettu suosiota saaneiksi televisioelokuviksi, Morsen paaroolissa nayttelija
John Thaw
. Dexter itse esiintyi miltei jokaisessa Morse-televisioelokuvassa
cameoroolissa
.
Dexter kuoli 86-vuotiaana maaliskuussa 2017.
[1]
- Viimeinen bussi Woodstockiin
(
Last Bus to Woodstock
, 1975; suom. Ilkka Terho, 2003).
- Kadonneella oli yllaan
(
Last Seen Wearing
, 1976; suom. Ilkka Terho, 2004).
- Nicholas Quinnin hiljainen maailma
(
The Silent World of Nicholas Quinn
, 1977; suom. 2005).
- Palvelus vainajille
(
Service of All the Dead
, 1979; suom. 1993). (
Hopeinen tikari
-palkinto 1979.) (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
2/1993.)
- Rantakadun surmat
(
The Dead of Jericho
, 1981; suom. Marja Haapio, 1992). (
Hopeinen tikari
-palkinto 1981.) (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
3/1992.)
- Kolmannen virstan arvoitus (The Riddle of the Third Mile
1983; suom.Ilkka Terho 2006).
- Huone numero 3
(
The Secret of Annexe Three
, 1986; suom. Ilkka Terho, 2007).
- Neidonmurha
(
The Wench Is Dead
, 1989; suom. 1991). (
Kultainen tikari
-palkinto 1989.) (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
4/1991.)
- Korumme kallis
(
The Jewel that Was Ours
, 1991; suom. Ilkka Terho, 1994). (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
2/1994, s. 29.)
- Kulki kerran metsatie
(
The Way Through the Woods
, 1992; suom. 1995). (
Kultainen tikari
-palkinto 1992.) (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
2/1995.)
- Viimeinen puhelu
(
Morse's Greatest Mystery and Other Stories
, 1993, 11 Morse-novellia; suom. Ilkka Terho, 2008).
- Kainin tyttaret
(
The Daughters of Cain
, 1994; suom. Ilkka Terho, 1996). (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
2/1996, s. 42.)
- Niin musta kuin multa
(
Death Is Now My Neighbour
, 1996; suom. Ilkka Terho, 1997). (Ks. arvostelu:
Ruumiin kulttuuri
2/1997, s. 46.)
- Katumuspaiva
(
The Remorseful Day
, 1999; suom. 2000).
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|