Christiaan Huygens
Henkilotiedot
Syntynyt	14. huhtikuuta 1629 Haag , Yhdistyneet provinssit
Kuollut	8. heinakuuta 1695 Haag, Yhdistyneet provinssit
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Leidenin yliopisto College van Oranje
Vaitostyon ohjaaja	Frans van Schooten jr. ja Jan Jansz de Jonge Stampioen  ( kaanna suomeksi )
Instituutti	Ranskan tiedeakatemia
Oppilaat	Denis Papin ja Gottfried Leibniz
Tutkimusalue	Fysiikka Matematiikka
Tunnetut tyot	kaappikello Huygensin periaate
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Christiaan Huygens jr. FRS ( latinalaistettu muoto Christianus Hugenius ; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinakuuta 1695 Haag) ^[1] oli hollantilainen matemaatikko , fyysikko , tahtitieteilija ja keksija . Han syntyi vaikutusvaltaiseen hollantilaisperheeseen Haagissa, Hollannissa . ^[2] Huygens tunnetaan parhaiten tyostaan fysiikan ja eritoten optiikan parissa, jossa hanet tunnetaan muun muassa Huygensin periaatteen keksijana. Fysiikan lisaksi han oli vaikutusvaltainen politiikassa ja hanella oli perhetaustastaan johtuen hyvat suhteet hollantilaiseen ja ranskalaiseen ylimystoon.

Christiaan Huygensin perhe oli tunnettu ja arvostettu. Hanen isansa Constantijn Huygens Sr. toimi Hollannin provinssien kaskynhaltijan kirjanpitajana seka Hollannin valtionneuvoston kirjanpitajana suuren osan elamastaan. Constantijn Sr. oli akateemisesti oppinut, ja han saavutti mainetta myos runoilijana, muusikkona ja taiteiden tukijana. Christiaan saikin akateemisen kasvatuksen musiikin, kirjallisuuden ja tieteiden parissa. Han osoitti jo nuorena kiinnostusta luonnontieteiden teoriaa ja kaytannon sovelluksia kohtaan. Huygens vietti kuitenkin suhteellisen salattua ja hiljaista sosiaalista elamaa, ja parhaiten hanet tunnetaan fysiikan alalla tapahtuneesta tyostaan. Han asui Haagissa vuoteen 1666, jonka jalkeen han asui Pariisissa melkein koko loppuelamansa lukuun ottamatta kolmea pidempiaikaista vierailuaan Lontoossa . Han vuorovaikutti tunnettujen fyysikoiden ja matemaatikoiden kanssa ollessaan Royal Societyn ja Academie Royale des Sciencesin jasen. Heita olivat muun muassa Sir Isaac Newton ja Gottfried Leibniz . ^{[3] [4]}

Vuosien 1645 ja 1647 valisena aikana Huygens opiskeli oikeustiedetta ja matematiikkaa Leidenin yliopistossa . 1647?1649 han opiskeli oikeustiedetta Bredassa vasta valmistuneessa Oranian oppilaitoksessa (Collegium Arausiacum), jossa hanen isansa toimi kuraattorina. Opintojensa jalkeen han ei jatkanut diplomaatin uralla, vaikka se oli odotettu ratkaisu hanen perhetaustansa ja opiskelujensa ansiosta. Isaltaan saaman rahoituksen turvin han kykeni omistautumaan luonnontieteen ja fysiikan tutkimiseen. ^{[3] [5]}

Huygensin esiintulo tapahtui vuonna 1651 hanen ensimmaisella teoksellaan Theoremata de quadratura , jossa kasiteltiin pinta-alan maarittamista. Han osoitti Gregoire de Saint-Vincentin tekemien kvadraattisten paatelmien olevan osittain virheellisia. 1654?1655 han paranteli teleskooppeja ja veljensa Constantijnin kanssa he suunnittelivat paremman tavan hioa ja kiillottaa linsseja . Tama luonnollisesti johti taivaankappaleiden tutkimiseen ja vuosina 1655?1656 han tekikin havaintoja valmistamallaan teleskoopilla. Han ratkaisi useita tahtitieteen ongelmia, kuten Saturnuksen renkaiden luonteen, ja han loysi ensimmaisena Saturnuksen kiertolaisen Titanin . Koska tahtitiede edellytti ajan tarkkaa mittaamista, paneutui han myos horologiaan eli ajan tutkimiseen. 1656 Han kehitti heilurikellon ja julkaisi 1658 ajan mittaamista kasittelevan teoksen Horologium (jota ei tule sekoittaa myohemmin ilmestyneeseen teokseen Horologium Oscillatorium ). ^{[5] [6]}

Vieraillessaan Englannissa 1663 hanet hyvaksyttiin Royal Societyn jaseneksi ja han paasi vuorovaikuttamaan aikansa tunnetuimpien tiedemiesten kanssa. Naihin aikoihin Huygens oli saavuttanut mainetta ja Ranskan kuningas Ludvig XIV tarjosi hanelle elakkeen silla ehdolla, etta han siirtyisi Pariisiin asumaan. Huygens suostui tahan ja asettui asumaan Pariisiin kevaalla 1666. Samalla han hyvaksyi jasenyyden juuri perustettuun pariisilaiseen tiedeakatemiaan Academie Royale des Sciencesiin. Terveydentilansa takia han kuitenkin palasi muutamaan otteeseen kotipaikkaansa Haagiin. 1668 han lahetti Royal Societylle yhdessa John Wallisin ja Christopher Wrenin kanssa tehtyjen kokeiden tulokset, joissa todettiin liikemaaran sailyvan tormayksessa. Han oli kehittanyt jo 1652 kaavan liikemaaran sailymiselle elastisissa tormayksissa ja tama koe osoitti sen pitavan paikkansa. ^{[3] [5] [7]}

Huygens julkaisi yhden tunnetuimmista teoksistaan Horologium Oscillatorium in Pariisissa 1673. Teos kasitteli heilurikelloja, raskaiden kappaleiden tippumista tyhjiossa seka sykloidin tautokronisuutta. Han johti ensimmaisena kaavan heilahdusajalle. Teoksessa han johti myos, etta keskeisvoima r- sateisella ympyraradalla nopeudella v liikkuvaan kappaleeseen on verrannollinen nopeuden nelioon ja kaantaen verrannollinen sateeseen. Horologium Oscillatorium oli omistettu Ludvig XIV:lle ja tama vahvisti hanen asemaansa Pariisissa. ^{[3] [8] [9]}

${\displaystyle T=2\pi {\sqrt {\frac {l}{g}}}}$ , jossa l on heilurin pituus ja g on putoamiskiihtyvyys

${\displaystyle F_{c}={\frac {m\ v^{2}}{r}}}$ , jossa m on kappaleen massa, v on kappaleen nopeus ja r on ympyraradan sade

Traite de la lumiere (1678) kasitteli valon ominaisuuksia ja teoriaa valon aaltoluonteesta tai tarkemmin ottaen valosta pulssina. Teoksessa kasiteltiin valon kulkua aaltoliikkeena valiaineessa ja taittumista aineiden rajapinnassa. Naita ilmioita han kuvasi aaltorintamaperiaatteella, joka nykyisin kantaa hanen nimeaan. Huygensin periaatteella voidaan kuvata aaltorintaman etenemista pistemaisten alkeisaaltolahteiden avulla. Teoria ei kuitenkaan aluksi saanut tunnustusta, mika johtui Newtonin kilpailevasta hiukkasmallista ja Newtonin vaikutusvallasta luonnontieteissa. Han ei myoskaan onnistunut kehittamaan riittavan vahvaa matemaattista mallia, joka perustelisi teorian aukottomasti. ^{[9] [10] [11]}

Viimeisina elinvuosinaan han kaantyi jalleen matematiikan puoleen Leibnizin kanssa kaymansa kirjeenvaihdon innoittamana. Viimeiset viisi vuotta han sairasteli ja hanen terveydentilansa oli huono. 1694 Huygens sairastui erittain vakavasti ja kuoli kotonaan Haagissa 7. elokuuta 1695. ^{[6] [7]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christiaan Huygens Wikimedia Commonsissa

• Anniversary of the birth of Christiaan Huygens European Space Agency ? ESA . 14.4.2004. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
• Christiaan Huygens: Discoverer of Titan European Space Agency ? ESA . 12.8.2012. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
• How to pronounce "Huygens". Frank.harvard.edu . Arkistoitu 30.3.2012. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi) Huygensin nimen aantamisesta.
• Karttunen, Hannu:  Vanhin tiede ? Tahtitiedetta kivikaudesta kuulentoihin , s. 447. Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1 .

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijat CiNii MathSciNet Mathematics Genealogy Project zbMATH Taiteenala MusicBrainz RKD Artists ULAN Henkilot Alankomaat 2 Deutsche Biographie Trove Muut SNAC IdRef