Catharina Charlotta Ross (k. 1828 ) oli suomalainen runoilija. Han oli varhaisimpia omalla nimellaan julkaisseita suomalaisia naisrunoilijoita. Rossin julkaistu tuotanto jai tiettavasti kahteen lehdessa ilmestyneeseen runoon.

Catharina Charlotta Rossin syntymavuotta ei tiedeta, mutta luultavasti han oli syntynyt 1700-luvun puolivalin paikkeilla. Hanen isansa oli Turun akatemian professori Isak Ross . Aiti oli Birgitta Ross (o.s. Mjodh), syntyperaltaan tullinhoitajan tytar. Perheeseen syntyi Catharina Charlottan lisaksi ainakin viisi lasta: Barbro Margareta (s. 1738), Isak (Isaac) nuorempi (1739?1805), Herman (1740?1830), Brigitta Christina (1745?1828) ja Gustava Friedrica (1748?1771).

Catharina Charlotta Ross lienee saanut kirjallisia vaikutteita akateemisesta kodistaan. Hanen isansa toimi heprean ja kreikan kielten professorina vuosina 1758 ? 1771 ja osoitti vaitoskirjoissaan kiinnostusta Raamatun kielellisia kysymyksia kohtaan. Isak Ross nimitettiin viela vanhoilla paivillaan teologian tohtoriksi, ja han kuoli 1783 . Birgitta Ross eli viela seitseman vuotta sen jalkeen, kenties naimattoman tyttarensa Catharina Charlottan kanssa poikiensa luona.

Catharina Charlotta Ross lienee kirjoittanut runoja jo 1700-luvulla, mutta 11. maaliskuuta 1801 hanen runonsa ”Ofver Solen” (’Auringosta’) ilmestyi Abo Tidning -lehdessa ^[1] ? runoilijan omalla nimella, mika oli siihen aikaan Suomessa harvinaista ja naisten kohdalla suorastaan ennenkuulumatonta. Runon yhteydessa ollut toimittajan kommentti oli kiittava: kirjoittajaan viitattiin perati kirjailijattarena (”Forfattarinnan”), jolla on hienot runoilijanlahjat (”fin skaldegafva”). Runon sanottiin puhuvan parhaiten puolestaan.

Rossin runo on kevaankoiton innoittama tunnelmapalanen, jossa aurinkoa ylistetaan hehkuvin sanoin:

Af alt, hvad verldens tackhet prisar,

du hogsta vardet foredrar:

alt andas frogd, der du dig visar,

de skonsta fargor pragtigt tar;

af dig den minste strale lyser

mer an alt guld, som jorden hyser.

Har ogat matt ej skadar sig

pa det sin upkomst har af dig.

Runo lienee saanut hyvan vastaanoton, silla melkein tarkalleen vuoden kuluttua 5. maaliskuuta 1802 ilmestyi Abo Tidningissa Rossin toinen runo ”Skaldestycke ofver Vintern” (’Runo talvesta’). Se oli kuusisakeistoisena esikoisrunoa pidempi ja kuvasi talven kylmyytta ja pimeytta. ^[2]

Runon yhteydessa ilmoitettiin mahdollisuudesta tilata ennakkoon Skaldeprof i Moralen och strodda amnen -nimista runokokoelmaa, josta ”Skaldestycke ofver Vintern” oli nayte. Runovihkosen oli tarkoitus olla neljan arkin mittainen, mutta se ei tiettavasti ilmestynyt, ehka ennakkotilausten vahyyden vuoksi. Kokoelma olisi luultavasti sisaltanyt vain Catharina Charlotta Rossin runoja.

Kahden runonsa jalkeen Catharina Charlotta Ross ei julkaissut tiettavasti mitaan ainakaan omalla nimellaan. Hanen elamansa loppuvaiheista ei tiedeta, mutta luultavasti han naimattomaksi jaaneena eli sukulaistensa luona, kunnes kuolema tavoitti hanet vuonna 1828 , samana vuonna kuin hanen naimisissa olleen sisarensa Brigitta Christinankin.

• Biograafisia tietoja Suomen naisista eri tyoaloilla . 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
• Kotivuori, Yrjo: Herman Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 . Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Kotivuori, Yrjo: Isaac Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 . Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Kotivuori, Yrjo: Isak Ross. Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 . Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Makela Anneli & al. 1989: Huoneentaulun nainen. Teoksessa Nevala, Maria-Liisa (toim.): ”Sain roolin johon en mahdu”: suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja s. 55?78. Otava, Helsinki.
• Pitkaranta, Reijo: Isaac Ross. Kansallisbiografia ( Arkistoitu ? Internet Archive).