Carnacin pystykivia
Menecin rivisto ilmakuvassa
Carnacin
menhirit
ovat esihistoriallisina aikoina pystytettyja suuria kivia. Ne sijaitsevat Pohjois-Ranskassa
Bretagnen
etelaosassa melko lahella merta. Taman tyyppisia suuria kivia sanotaan megaliiteiksi. Kivirivistoja on
Carnacin
ymparistossa neljassa paikassa: Le Menecissa, Kermariossa, Kerlescanissa ja Le Petit Menecissa, kaikki ne ovat luultavasti olleet liitettyja kokonaisuudeksi.
[1]
Monet kivista ovat suunnattuja siten, etta niilla on tahtitieteellista merkitysta.
[1]
Suurin megaliittiryhma naista kylista on Le Menecissa. Siella on ellipsin muotoinen kivikeha, jossa on 70 kappaletta 1,2 metrin korkuisia kivia ja kehan halkaisija on sata metria.
[1]
Kylan kivirivistoissa on enemman kivia. Koilliseen pain kaartavia 800 metrin pituisia pystykiviriveja on 11 ja niissa on yhteensa 1 099 kappaletta loppua kohden mataloituvaa kivea (korkeus 0,9?3,2 metria).
[1]
Kermarion kivista suurimmat ovat seitseman metrin korkuisia ja nekin pienenevat kohti 1 200 metrin mittaisen riviston paata.
[1]
Kerlescanin lahella on 13 yhdensuuntaista 540 kivesta koostuvaa rivia ja niiden lahella melkein neliskulmainen kivikeha.
[1]
Petit Menecin rivi sisaltaa vain 100 kivea ja se on joskus ehka ollut yhdistettyna Kerlescanin kiviin.
[1]
Carnacin lahella on myos hautana kaytetty maakumpu. Se on rakennettu 4700 eaa. ja on Euroopan vanhin rakennus.
[1]
Sen sisaankaynti osoittaa
talvipaivanseisauksen
auringonnousun suuntaan.
[1]
Seudulla on kuitenkin myos useampia hautakumpuja.
Seudun kansanperinteen mukaan kivirivit ovat alueen suojeluspyhimyksen Cornelyn kivettamia roomalaisia sotilaita.
[1]
Maanviljelijat tuovat edelleen karjansa pyhimyksen siunattavaksi kirkolle ja tama perinne saattaa olla jatkoa muinaiselle karjakultille, josta on tehty myos arkeologisia loytoja.
[1]
Kivirivit, maakummut ja yksittaiset megaliitit ovat ehka pystytetty auringon, kuun ja tahtien liikkeiden kartoittamiseksi ja mittaamiseksi. Alueen pystykivikokonaisuus on mahdollisesti suunniteltu tahtitieteellisista syista, erityisesti kuun tarkkailua varten.
[1]
Kivirivit muodostavat sitten keskenaan tahtitieteelliset tahtayslinjat. Kiviriveja on voitu kayttaa suoran havainnoimisen sijaan apuna laskelmissa, koska ne muodostavat eraanlaisen "megaliittimillimetripaperin" huolimatta siita, etta osa kivista on valilla pystytetty uudestaan.
[1]
Carnacin pystykivet muodostavat miljoon
Mika Waltarin
pienoisromaanissa
Fine van Brooklyn
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
Jennifer Westwood (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset. Otava 1998. s. 44?46.
