Baari (tunnus bar ) on paineen yksikko, jota usein kaytetaan ilmoitettaessa nesteen ja kaasun painetta. ^[1] Yksi baari on suuruudeltaan 100 000 pascalia eli 100 kilopascalia. ^[1] Yhden baarin paineessa neliosenttimetrille kohdistuu 10 newtonin suuruinen voima .

1 bar = 100 000 Pa. ^[1]

1 bar = 10 N/cm²

Baari ei ole SI-jarjestelman yksikko, mutta se on SI-yksikon kymmenjarjestelman mukainen kerrannainen ja joka on hyvaksytty kayttoon SI-yksikoiden ohella. ^{[2] [3]} Baarista voidaan kayttaa myos etuliitteilla muodostettuja kerrannaisia ja jaannaisia. ^{[2] [3]} Niista yleisimmin kaytossa on ollut millibaari , joka on 0,001 baaria eli 100 pascalia.

Baarin (millibaari) esitteli vuonna 1909 Sir Napier Shaw , jota pidetaan myos nykyaikaisen meteorologian perustajana. ^lahde? Kansainvalisesti yksikon hyvaksyi seitsemas yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 1948. ^[3]

Millibaaria kaytettiin ennen ilmanpaineen yksikkona meteorologiassa . Sellaisena se korvasi aikaisemmin kaytetyn elohopeamillimetrin , joka oli suuruudeltaan nykyisissa yksikoissa 133,322 pascalia. ^[1] . Nykyisin ilmanpaineen yksikkona kaytetaan hehtopascalia. Siirryttaessa millibaarista hehtopascaliin lukuarvot sailyvat samoina, koska 1 000 mbar = 1 000 hPa. Maapallon ilmakehan paine on merenpinnan korkeudella noin 1,013 bar.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]