Avogadron vakio
(tunnus
N
A
) on
fysiikassa
ja
kemiassa
kaytetty vakio, joka ilmoittaa
moolissa
ainetta olevien hiukkasten lukumaaran.
Avogadron vakion maaritelma liittyy laheisesti
moolin
maaritelmaan. Mooli on nykyisin maaritelty ainemaaraksi, joka sisaltaa 6,022 140 76·10
23
perusosasta. Perusosaset voivat olla
atomeja
,
molekyyleja
,
ioneja
,
elektroneja
, muita hiukkaisia tai hiukkasten ryhmia. Moolin maaritelmassa esiintyvaa lukua 6,022 140 76·10
23
sanotaan Avogadron luvuksi ja suuretta 6,022 140 76·10
23
mol
-1
Avogadron vakioksi.
[1]
Moolin nykyinen maaritelma vahvistettiin 26.
yleisessa paino- ja mittakonferenssissa
vuonna 2018, ja se tuli voimaan 20. toukokuuta 2019.
[1]
Aikaisemmin mooli oli maaritelty ainemaaraksi, joka sisaltaa yhta monta atomia tai muuta hiukkasta kuin 12
grammassa
hiili
-
isotooppia
C-12 on atomeja. Vastaavasti Avogadron vakio maariteltiin atomien lukumaaraksi 12 grammassa hiili-12:ta. Hiili-12 valittiin maaritelmaan aikoinaan siksi, etta sen atomipaino voitiin mitata erityisen tarkasti. Kuitenkin vasta 2010-luvulla atomien lukumaara grammassa hiili-12:ta voitiin maarittaa niin tarkasti, etta sen pohjalta voitiin moolille vahvistaa uusi maaritelma.
Avogadron vakio muodostaa yhteyden
massan
(
grammoissa
) ja
atomimassayksikon
(
u
) valille:
Esimerkiksi
raudan
atomimassa on noin 55,85 u. Avogadron vakion ilmoittama maara eli mooli rauta-atomeja painaa siten 55,85 grammaa.
Avogadron vakiolla voidaan muuttaa atomimitan luonnonvakiot moolisiksi luonnonvakioiksi:
Avogadron vakio on nimetty
1800-luvun
alkupuolella elaneen italialaisen tiedemiehen
Amedeo Avogadron
mukaan. Ensimmaisena luvun nimesi ilmeisesti
Jean Baptiste Perrin
. Han kutsui sita Avogadron vakioksi.
Avogadron vakion arvon laski ensimmaisena
Joseph Loschmidt
vuonna
1865
kayttaen kineettista kaasuteoriaa. Saksankielisissa maissa Avogadron vakiota kutsutaankin joskus
Loschmidtin luvuksi
.