Australian tyovaenpuolue ( ALP , engl. Australian Labor Party ) on australialainen keskustavasemmistolainen puolue , joka perustettiin 1891.

Kansainvalisesti se oli Sosialistisen internationaalin jasen 2014 asti. Nykyaan puolue kuuluu Progressive Allianceen .

Puolue osallistui vuonna 1901 vastaperustetun Australian liittovaltion ensimmaisiin vaaleihin. Ensimmaisena se paasi Chris Watsonin hallitukseen 1904 ja muodosti oman Andrew Fisherin johtaman hallituksen 1910. Nimi kirjoitettiin aluksi brittienglannin ja australianenglannin oikeinkirjoituksella Labour , mutta muutettiin "moderniin" amerikkalaiseen muotoon 1912.

Puolue on kokenut historiassaan useita kriiseja. Ensimmaisen maailmansodan aikaan vuonna 1915 syntyi ristiriitoja Laborin paaministeri Billy Hughesin tukiessa asevelvollisuutta useiden hanen kollegoidensa ja ammattiyhdistysten vastustaessa sita. Hughes jarjesti kaksi epaonnistunutta kansanaanestysta asiasta, jonka jalkeen hanet erotettiin puolueesta ja han perusti tukijoineen Nationalist Party of Australian liittoutuen konservatiivien kanssa. Hughes toimi paaministerina vuoteen 1923.

Ensimmaisen maailmansodan jalkeen Yleisaustralialainen ammattiliittojen kongressi antoi julistuksen, jossa se vaati teollisuuden, tuotannon ja jakelun sosialisointia. Vuoden 1922 puoluekokouksessa puolue hyvaksyi samanlaisen sosialistisen tavoitteen, joka oli paamaarana useita vuosia. Se jai kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi.

Suuren laman aikaan 1931 Labor hajosi ristiriitoihin radikaaliin politiikkaan uskovien kuten Uuden Etela-Walesin paaministeri Jack Langin , proto- keyneslaisiin kuten valtiovarainministeri Ted Theodore ja talousortodokseihin kuten paaministeri James Scullin ja Joseph Lyons kesken. Lyons lahti puolueesta 1931 ja liittyi konservatiiveihin. Han oli perustamassa United Australia Partya ja nousi paaministeriksi 1932.

Toisen maailmansodan jalkeen 1947 Ben Chifleyn hallitus pyrki kansallistamaan maan pankit, mika kohtasi valtavaa vastustusta lehdistossa ja keskiluokassa . Korkein oikeus totesi myohemmin hankkeen perustuslain vastaiseksi. Chifley tunnetaan myos lausahduksestaan The light on the hill , jolla han kuvasi 1949 puolueen tavoitteita.

1950-luvulla suhde kommunismiin aiheutti voimakasta kuohuntaa seka puolueessa etta ammattiyhdistysliikkeessa. Puolueen antikommunistiset katolilaiset jasenet epailivat kommunistien solutusta ja perustivat Industrial Groups -ryhmia vastustamaan kommunisteja seka heihin liian ymmartavasti suhtautuvia puoleen jasenia. Vuoden 1954 vaalien tappion jalkeen puoluejohtaja H. V. Evatt syytti tappiosta "ryhmalaisten" puhdistuksia ja heidat erotettiin puolueesta. Erotetut perustivat Demokraattisen tyovaenpuolueen (DLP) johtajanaan B. A. Santamaria . Se sai voimakkaasti vaikutteita katolilais-sosiaalisista opetuksista.

Perustamisestaan aina 1950-luvulla Labor ja siihen laheisessa suhteessa olleet ammattiliitot olivat merkittavampia White Australia Policyn kannattajia, mika kielsi kaiken ei-valkoisten maahanmuuton Australiaan tuolloin muodikkaiden rotuoppien perusteella. Kaytannossa puolue ajoi kaiken maahanmuuton estamista pelatessaan maahanmuuton alentavan palkkoja, kunnes toisen maailmansodan jalkeen Ben Chifleyn hallitus aloitti maahanmuuttopolitiikan. Puolueen ei-valkoisten maahanmuuton vastustus kesti aina Arthur Calwellin elakkeellejaantiin vuoteen 1967.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Australian tyovaenpuolue Wikimedia Commonsissa

• Australian tyovaenpuolue (englanniksi)