Augusts Kirhen?teins
(
18. syyskuuta
1872
Mazsalaca
-
3. lokakuuta
1963
Riika
) oli latvialainen poliitikko ja tiedemies.
[1]
Hanen johtamansa
nukkehallitus
pyysi
Latvian
liittamista
Neuvostoliittoon
kesalla 1940.
[2]
Kirhen?tein oli
mikrobiologi
ja toimi myos professorina Riian yliopistossa. Kun neuvostoliittolaiset olivat orkestroimassa vallankaappausta Latviassa kesalla 1940,
hanen nimensa oli tullut esiin suurlahetystossa pidetyssa ideariihessa. Kirhen?teins johti Latvia- Neuvostoliitto ystavyysseuraa. Hanen veljensa oli ollut punaupseeri, joka oli teloitettu Neuvostoliitossa vuonna 1938.
[3]
.
Professorin heratti oinen puhelu Neuvostoliiton suurlahetystosta ja han ilmoitti suostuvansa hallituksen johtoon, "
jos Ulmaniskin on samaa mielta
". Uusi hallitus kokoontui ensimmaista kertaa 21. kesakuuta 1940. Suomen lahettilaaseen Edvard Paliniin Kirhen?teins teki epaedullisen vaikutelman: “
Vanha vasynyt epavarma ukkeli, jolta puuttuu itseluottamusta, varmuutta ja omaa tahtoa ja asiantuntemusta.
”.
[3]
Kirhen?teins vakuutteli, etta Latvia pysyy itsenaisena valtiona. Samaa vakuutteli myos Neuvostoliiton lahetysto. Kirhen?teinsin johtama hallitus maarasi heinakuulle uudet vaalit, mika oli hyva propaganda-ase Ulmaniksen vuodesta 1934 jatkuneen yksinvallan jalkeen. Vaalilakeja kuitenkin rikottiin ja tulos oli etukateen paatetty.
[3]
Uusi parlamentti,
Kansan Saeima
, julisti Latviaan neuvostovallan 21. heinakuuta 1940. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyvaksyi Latvian neuvostokansojen perheen jaseneksi 5. elokuuta 1940. Kirhen?teins toimi uuden neuvostotasavallan puhemiehiston puhemiehena eli presidenttina vuoteen 1952.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|