Auditointi
on
liiketaloudessa
ja muussa hallinnossa tehtava jarjestelmallinen selvitys siita, vastaavatko
organisaation
toiminnot ja niihin liittyvat tulokset odotuksia ja suunnitelmia
[1]
.
Auditointeja on sisaisia ja ulkoisia. Ulkoiset auditoinnit ovat maaramuotoisia ja riippumattomia (objektiivisia)
arviointeja
. Auditoinnissa tarkistettavat vaatimukset voivat olla esimerkiksi
laatujarjestelmavaatimuksia
. Auditoinnin tekee yleensa yksi tai useampi auditoinnin kohteen kannalta riippumaton henkilo. Se koostuu kenttakaynneista, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin
prosessikuvauksiin
ja
tyoohjeisiin
. Suomessa
ISO 9000
- ja ISO 14000 -
sertifikaatteja
varten tehtavan auditoinnin voi suorittaa ainoastaan sita varten akkreditoitu taho. Johtamisjarjestelmien auditointiohjeita on koottu Suomen Standardisoimisliitto
SFS
ry:n julkaisemaan standardiin SFS-EN ISO 19011
[2]
.
Auditointi on levinnyt myos korkeakouluihin ja se on lisaantynyt erityisesti viime vuosina
selvenna
. Auditointiperinne on erityisen vahva
Yhdysvalloissa
ja
Isossa-Britanniassa
, joissa myos julkaistaan runsaasti korkeakoulujen valisia ranking-listoja. Niiden julkaisijana on esimerkiksi
Times Higher Education
.
Korkeakouluja auditoidaan monilla tavoin. Suomessa
opetusministerion
yhteydessa toimiva
Korkeakoulujen arviointineuvosto
auditoi muun muassa kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjarjestelmat aikavalilla 2005?2011
Bolognan prosessin
laadun
yhtenaistamistavoitteiden pohjalta.
- Johtamisjarjestelmien auditointiohjeiden
standardi