Astypalaia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astypalaia
Αστυπ?λαια
Muut nimet
Pyrrha, Pylaia, Theon Trapeza ja Ikhthyoessa [1]
Venetsian vallan aikana: Astropalia ja Stampalia [1]
Sijainti
Saariryhma
Korkein kohta
Vardia, 482 m
Pinta-ala
96,9 km²
Vaesto
Asukasluku
1 334
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstia - muokkaa Wikidataa Tietolaatikon dokumentaatio

Astypalaia ( kreik. Αστυπ?λαια ; transl. myos Astipalea ) on Kreikan saari , joka kuuluu Dodekanesian saariryhmaan. Se on yksi saariryhman kahdestatoista paasaaresta. Saaren pinta-ala on 96,9 neliokilometria ja asukasluku 1 334 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Astypalaia kuuluu Astypalaian kuntaan , Kalymnoksen alueyksikkoon ja Etela-Egean saarten alueeseen . Saaren paakyla on Astypalaian kyla . [2]

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Astypalaia sijaitsee Valimereen kuuluvassa Egeanmeressa . Se on Dodekanesian lantisin saari ja sijaitsee Kykladien ja Dodekanesian saarten puolessa valissa erillaan muista saariryhmansa saarista. Aiemmin se itse asiassa luettiin kuuluvaksi Kykladeihin. [3] Astypalaian lahimmat suuremmat saaret ovat Amorgos luoteispuolella, Anafi lounaispuolella, Syrna kaakkoispuolella ja Kos itakoillisessa.

Nakyma saaren satamaan Pera Gialokseen.

Astypalaia on jotakuinkin perhosen muotoinen. Vuoristoinen saari muodostuu kahdesta niemimaasta, joiden valilla on kapeimmillaan vain 105 metria levea mutta korkea kannas. Saaren leveys on suurimmillaan 18 km ja pituus 13 km pinta-alan ollessa noin 97 km 2 . Saaren rannikko on hyvin rikkonainen ja taynna lahtia ja pienempia poukamia. [1] Saaren korkein kohta on Vardia (482 metria). Saari on huomattavasti muita Dodekanesian paasaaria harvemmin asuttu.

Hallinto ja kylat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Astypalaian kunta

Astypalaia kuuluu hallinnollisesti Astypalaian kuntaan , johon kuuluu myos pienempia lahisaaria. [2]

Saaren suurimmat asutukset ovat paakyla ja paasatama Astypalaian kyla eli Chora (1 055 asukasta), Analipsi eli Maltezana (159), Livadia (110) ja Vathy (10). [2] (Katso myos: Luettelo Astypalaian kunnan kylista ja saarista .)

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Giacomo Francon vuonna 1597 tekema kartta Astypalaiasta.

Antiikki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Antiikin Astypalaia

Kreikkalaisessa mytologiassa Astypalaia oli Foiniksin ja Perimeden tytar. [4] Han synnytti kaksi poikaa suhteesta, jossa Poseidon astui hanet siivekkaan kalahantaisen leopardin hahmossa. Pojat olivat Ankaios , [5] josta tuli Samoksen kuningas ja Eurypylos , [6] josta tuli Kosin kuningas. [7] Astypalaian katsottiin saaneen nimensa poikien aidista Astypalaiasta .

Saari asutettiin jo esihistoriallisena aikana. Kaivaukset ovat osoittaneet ensimmaisten asukkaiden olleen foinikialaisia ja kaarialaiset . Myohemmin saarta ovat asuttaneet minolaiset , mykenelaiset ja megaralaiset . Antiikin aikana saari tunnettiin myos nimilla Pyrrha , Pylaia , Theon Trapeza ja Ikhthyoessa . [1] Se luettiin alun perin osaksi Kykladien saariryhmaa, tai joskus myos Sporadeihin . Saaren poliksen eli kaupunkivaltion Astypalaian kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Choran kylan paikalla. [8]

Myohempi historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bysantin aikana saari kuului Egean liittoon . Venetsialaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1207, ja pitivat valtaa vuoteen 1522 asti. Venetsian vallan aikana saari tunnettiin nimimuodoissa Astropalia ja Stampalia .

Saari osallistui Kreikan vapaussotaan (1821?1829), mutta jai Turkin hallitsemaksi. Kerrotaan, etta kun Kreikan ja Turkin raja vedettiin vuonna 1830, Astypalaia jai epatarkan kartan vuoksi vahingossa Turkin puolelle. Taman seurauksena se joutui erilleen muista Kykladeista ja paatyi osasi Dodekanesiaa. Italia valtasi saaren vuonna 1912. Saari liitettiin Kreikkaan toisen maailmansodan jalkeen vuonna 1948. [1] [3]

Nahtavyydet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Astypalaian nahtavyyksiin kuuluvat muun muassa Astypalaian kylan venetsialaisaikainen linna ( Kastro ), joka sijaitsee antiikin aikaisen akropoliin eli linnavuoren paikalla, seka Analipsin roomalaisaikaisen kylpylan rauniot mosaiikkeineen. [3] Lisaksi saarella on useita luostareita, joihin kuuluvat muun muassa Panagia Poularianin ja Pyhan Johanneksen luostarit. [1]

Liikenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaren paasatama on Astypalaian kyla. Sielta on yhteys muun muassa Pireukseen seka lahisaarille. Astypalaian lentoasema , josta on lentoja Ateenaan , sijaitsee saaren keskiosissa Astypalaian kylasta noin 12 kilometria koilliseen.

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Karpodini-Dimitriadi, E. (paatoim.):  Kreikan saaret ? Matkaopas kaikille Kreikan saarille . Suomentanut Toni Ahola. 1992: Kustannusosakeyhtio Tammi, 1992. ISBN 960-212-259-0 .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f Kreikan saaret , s. 168?169.
  2. ↑ a b c Απογραφ? Πληθυσμο? - Κατοικι?ν 2011. Vaestonlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. ↑ a b c ”Astipalea”,  Greek Island Hopping 2008 , s. 310?313. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2 .
  4. ↑ Pausanias : Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.4.1 ( engl. kaannos ).
  5. ↑ Apollonios Rhodios : Argonautika 2.851?877 ( engl. kaannos ).
  6. ↑ Apollodoros : Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.1 ( engl. kaannos ).
  7. ↑ Hyginus : Fabulae clvii ( engl. kaannos ).
  8. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”476 Astypalaia”,  An Inventory of Archaic and Classical Poleis . An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Dodekanesia
Paasaaret
Muut suuremmat saaret
Pienet saaret
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Astypalaia&oldid=21057003 ”