Arthur William Patrick Albert, Connaughtin ja Strathearnin herttua
(
1. toukokuuta
1850
Lontoo
?
16. tammikuuta
1942
Bagshot Park
,
Surrey
) oli
Ison-Britannian
kuningasperheen jasen ja sotilas. Han oli
kuningatar Viktorian
ja
prinssipuoliso Albertin
kolmas poika. Arthur toimi
Kanadan kenraalikuvernoorina
vuosina 1911?1916.
[1]
Arthurin on sanottu olleen kuningatar Viktorian suosikkipoika.
[1]
Han meni
Woolwichin
kuninkaalliseen sotilasakatemiaan vuonna 1866, valmistui 1868 insinooriluutnantiksi ja palveli seuraavasta vuodesta alkaen tykistossa. Hanta varten luotiin vuonna 1874 Connaughtin ja Strathearnin herttuan arvo. Arthur ylennettiin 1880 everstiksi, 1893 kenraaliksi ja 1902 sotamarsalkaksi. Han komensi ensimmaista kaartinprikaatia
Egyptissa
kaydyssa
Tel el-Kebirin taistelussa
vuonna 1882. Arthur oli 1886?1890
Bombayn
sotilaskomentajana
Intiassa
, 1893?1898
Aldershotin
sotilasleirin paallikkona, 1900?1904
Irlannin
joukkojen ylipaallikkona ja vuodesta 1901 samanaikaisessti kolmannen armeijakunnan komentajana.
[2]
[1]
Vuosina 1904?1907 han oli armeijan ylitarkastaja ja 1907?1909
Valimerelle
sijoitettujen brittilaisten joukkojen ylipaallikkona
Maltalla
.
[3]
Toimiessaan
Kanadan
kenraalikuvernoorina 1911?1916 prinssi Arthur heratti ristiriitaisia tunteita pyrkiessaan puuttumaan maan sisaisiin sotilasasioihin. Han toimi sen jalkeen viela erinaisissa tehtavissa ennen kuin vetaytyi julkisesta elamasta vuonna 1928.
[1]
Arthurin puoliso oli vuodesta 1879
Preussin
prinsessa Louisa Margareta,
prinssi Fredrik Kaarlen
tytar.
[2]
Heidan ainoa poikansa
Arthur
toimi myohemmin
Etela-Afrikan kenraalikuvernoorina
.
[3]
Heidan tyttarensa
Margaret
nai vuonna 1905 Ruotsin kruununprinssin, tulevan kuningas
Kustaa VI Aadolfin
.
[1]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Muut
| |
---|
|