Kartta Arnhemin kunnasta. Rajat esittavat osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (
Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen
).
Arnhem
on kunta ja kaupunki
Alankomaiden
itaosassa Ala-
Reinin
varrella. Se on
Gelderlandin
provinssin paakaupunki. Kaupungissa on 149 827 asukasta (marraskuu 2013)
[1]
ja kaupunkiseudulla (stadsregio Arnhem-Nijmegen) yli 750 000.
[2]
Arnhemin kunnan asutuskeskuksia ovat:
Vanha kaupungintalo
Arnhem, joka mainitaan ensimmaisen kerran 893 nimella
Oppidium Arnoldi Villa
, alkupera juontuu vuodesta 1233, jolloin
Gueldersin
kreivi Otto II myonsi
kaupunkioikeudet
paikkakunnalle, joka oli kuulunut Prumin luostarikirkolle, seka asutti ja linnoitti sen. Arnhem liittyi
Hansaliittoon
1443. Vuonna 1473
Burgundin
Kaarle Rohkea
valtasi kaupungin. Vuonna 1514 Egmondin Kaarle, Gueldersin
herttua
, valloitti sen Burgundin herttuoilta ja vuonna 1543 sen valloitti keisari
Kaarle V
. Niin kutsutun
Kwartier van Veluwe
-alueen paakaupunkina se liittyi Utrechtin unioniin 1579 ja siita tuli osa
Alankomaiden seitseman yhdistyneen provinssin tasavaltaa
1585. Ranskalaiset miehittivat kaupunkia 1672?1674 ja 1795?1813. 1800-luvun alkupuolella vanhat linnoitteet purettiin lahes kokonaan kaupungin laajentumisen tielta ja keskiaikaisista muureista sailytettiin vain
Sabelspoort
(Sapeliportti). 1800-luvulla Arnhem oli herrasvaen matkakohdekaupunki, joka oli tunnettu maalauksellisesta kauneudestaan. Se tunnettiin nimella
het Haagje van het oosten
(idan pieni Haag).
John Frost -silta nahtyna muistomerkilta.
Toisessa maailmansodassa
Operaatio Market Gardenissa
(syyskuussa 1944)
brittilainen 1. laskuvarjodivisioona
ja
puolalainen 1. erillinen laskuvarjoprikaati
saivat tehtavakseen vallata ja pitaa Arhemissa sijaitsevan
sillan
. Yksikot tekivat maahanlaskuja kaupungin ymparistoon 17. syyskuuta alkaen. Suurin osa joukoista laskeutui kilometrien paahan kaupungista ja paakohteena olleesta sillasta, eivatka koskaan saavuttaneet sita. Pataljoonan kokoinen osasto 1. laskuvarjoprikaatista onnistui paasemaan sillalle, muttei pystynyt valtaamaan sen molempia paita.
Liittoutuneiden
joukot kohtasivat kovaa vastarintaa saksalaisilta
9.
ja
10. SS-panssaridivisioonilta
, jotka oli sijoitettu kaupungin ymparille. Sillalle paasseet brittilaiset joukot joutuivat lopulta antautumaan 21. syyskuuta ja loput joukot vetaytyivat kokonaan joen etelapuolelle 26. syyskuuta. Nama tapahtumat on dramatisoitu elokuvassa
Yksi silta liikaa
. Kunnianosoituksena silta on nimetty
John Frost -sillaksi
laskuvarjosotilaita sillalla komentaneen upseerin mukaan.
[3]
Virallinen muistojuhla pidetaan vuosittain syyskuussa.
[4]
Oikeastaan elokuva kuvattiin
Deventerissa
, jossa oli samanlainen silta kaytettavissa yli
IJsseljoen
, silla Arnhemissa sillan ymparisto oli muuttunut liian paljon toisen maailmansodan aikaisesta.
Maarten van Rossumin, joka oli herttua Charles van Gelren kenraali, talo on ollut kaupungintalona vuodesta 1830.
Renessanssityylin
koristeormamenttien
satyyrin
vuoksi sita kutsutaan nimella
Duivelshuis
(paholaisen talo).
[5]
John Frostin
silta
on silta, joka on rakennettu uudelleen toisessa maailmansodassa tuhoutuneen alkuperaisen tilalle.
Openluchtmuseum
on
ulkoilmamuseo
ja puisto, jossa on vanhoja taloja, maatiloja seka tehtaita eri puolilta Alankomaita.
Burgers' Zoo
on suuri elaintarha, jossa nakee elaimia eri mantereilta ja valtamerista.
[6]
Se on Alankomaiden suurin seka kooltaan etta kavijamaaraltaan.
- KEMA-torni, 140 metria korkea TV-torni.
- GelreDome, Stadioni.
Arnhemissa syntyi fyysikko ja
Nobel-voittaja
Hendrik Lorentz
ja siella perustettiin sananvapausliike
Loesje
. Englantilainen runoilija
Philip Sidney
kuoli kaupungissa vuonna 1586.
Arnhemissa on rautatieasema, jonka kautta kulkee useita kaupunkien valisia linjoja (
Utrecht
,
Nijmegen
,
Zutphen
) ja
ICE
Dusseldorfin
kautta
Frankfurtiin
. Arnhemissa on myos Alankomaiden ainoa edelleen kaytossa oleva
johdinautojarjestelma
.
[3]