Arkontti ( m.kreik. ?ρχων , arkh?n , ”johtaja”, ”hallitsija”) oli johtavan virkamiehen nimitys monissa antiikin Kreikan poliksissa eli kaupunkivaltioissa, etenkin Ateenassa , josta virka tunnetaan parhaiten. Siksi seuraavassa keskitytaan, ellei toisin mainita, kuvamaan arkontinvirkaa juuri Ateenassa. ^{[1] [2]}

Ateenassa arkontit perivat Ateenan kuninkaan seremoniallisen aseman. Varsinaisia arkontteja oli kolme, eponyymiarkontti eli arkhon eponymos , joka oli valtion muodollinen paamies, ja johon pelkka nimitys ”arkontti” yleensa viittaa; kuningasarkontti eli arkhon basileus , joka peri erityisesti kuninkaiden uskonnollisen roolin; seka polemarkki eli arkhon polemarkhos , joka toimi alun perin sotapaallikkona, mutta myohemmin kaytannossa korvattiin kymmenella strategoksella . ^[1]

Arkontit muodostivat yhdeksan arkontin suuruisen virkakunnan. Siihen kuuluivat mainittujen kolmen lisaksi myos kuusi thesmothetai -virkamiesta. 400- tai 300-luvulla eaa. lisattiin kymmenes virka, thesmothetain sihteeri ( grammateus ). Taman jalkeen virat voitiin jakaa niin, etta jokainen Attikan kymmenesta fylesta sai yhden viran. ^[3] Arkontit toimivat kukin omassa rakennuksessaan eri puolilla Ateenaa. ^[1]

Arkontteja oli alun perin kolme. Virka perustettiin Ateenan monarkian lakkauttamisen jalkeen korvikkeeksi kuninkaan ( basileus ) viralle. Ateenalaisen perinteen mukaan tama tapahtui kaupungin viimeisen kuninkaan Kodroksen kuoltua vuonna 1068 eaa. Taman jalkeen johtoasema valtiossa annettiin eliniaksi hanen pojalleen Medonille ja taman jalkelaisille, jotka toimivat kuninkaan seremoniallisen aseman perineessa kuningasarkontin virassa. Muiden kahden arkontinviran, eponyymiarkontin ja polemarkin, haltijat valittiin eupatridien eli ylimystosukujen keskuudesta aanestamalla. ^{[1] [2] [4] [5]}

Kuningasarkontin virka sailyi perinnollisena Medontidai-suvussa eli Medonin suvussa taman kahdentoista seuraajan aikana, ja se on tuossa vaiheessa ollut todennakoisesti kaytannossa monarkiaa toisella nimella. Vuonna 752 eaa. arkonttien virkakausi rajattiin kymmeneen vuoteen. Vuonna 714/713 eaa. kuningasarkontin virka avattiin kaikille Ateenan ylimystosuvuille. Eponyymiarkontti asetettiin oletettavasti jommassakummassa naista vaiheista arvoasteikossa kuningasarkontin edelle valtion paamieheksi, mika merkitsi lopullista loppua vanhalle kuninkuudelle, silla taman jalkeen kuningasarkontti oli hierarkiassa toisena. ^{[1] [2] [4]}

Vuonna 683/682 eaa. arkontin tehtavat jaettiin yhdeksan arkontin arkonttikunnalle perustamalla kuuden alemman arkontin eli thesmothetaiden virat, ja virkakausi rajattiin yhteen vuoteen. Tasta saa alkunsa myos Ateenan historian luotettava kronologia. Virka pysyi edelleen eupatrideilla, ja arkontit valittiin ylimyston keskuudessa, mahdollisesti areiopagin neuvostossa, aanestamalla aina Drakonin lakeihin saakka. Ateenan oikeusjarjestelma oli alun perin paljolti arkonttien kasissa. ^{[1] [2]}

Kylonin vallankaappausyrityksen aikaan 636 tai 632 eaa. arkontit johtivat edelleen useimpia julkisia asioita. ^{[2] [6]} Drakonin lait vuonna 621 eaa. siirsivat arkonttien valinnan ekklesialle eli kansankokoukselle. Samalla murhatapaukset siirrettiin arkonteilta ja areiopagilta efetai -virkamiehille, mutta muuten oikeudenkaytto sailyi edelleen arkonteilla. ^[2] Arkonttien asema sailyi paljolti ennallaan Solonin luomaan timokraattiseen jarjestelmaan saakka, jossa virkakelpoisuus ei maaraytynyt syntyperan vaan varallisuuden mukaan. Arkontit valittiin edelleen aanestamalla. ^[2]

Solonin lakien myota noin vuonna 594 eaa. arkontin tehtava tuli avoimeksi varakkaimmalle pentakosiomedimnoi -luokalle. Laeissa arkontit valittiin arpomalla neljan tuon aikaisen fylen eli heimon aanestamalla valitsemista 40 ehdokkaasta. Damasias toimi arkonttina lainvastaisesti kaksi vuotta 582?580 eaa. ja yritti nostaa itsensa tyranniksi. Hanet kuitenkin ajettiin pois. Taman jalkeen vuosina 580?579 eaa. arkontin tehtavia hoiti poikkeuksellisesti kymmenmiehinen komitea, johon kuului viisi eupatridia, kolme geomoroita ja kaksi demiurgoita . ^{[1] [2]}

Demokratian kauden alkupuolella tapahtui kaksi merkittava muutosta arkontinviran suhteen. Kleistheneen uudistusten myota vuonna 508/507 eaa. arkontit alettiin valita ekklesiassa suoraan arpomalla. Vuoden 487 eaa. jalkeen arkontit valittiin arpomalla sadasta fylejen aanestamalla asettamasta ehdokkaasta, ja jossain myohemmassa vaiheessa myos fylejen asettamat ehdokkaat alettiin arpoa. Persialaissotien jalkeen noin vuonna 479 eaa. arkontin virka avattiin Aristeideen ansiosta myos hippeis -luokalle. ^{[1] [2]}

Demokratian kehityksen myota arkontit menettivat vaiheittain asemansa hallinnon johtajina ja lopulta kaiken poliittisen valtansa, eika arkonteilla ollut enaa edes oikeutta tehda aloitteita ekklesialle. Perikleen ja Demostheneen ajan kehittyneen demokratian kaudella arkonttien tehtavat rajautuivat tiettyihin papillisiin ja oikeudellisin tehtaviin, jotka olivat jaanteita kuninkaanvallasta. Vuonna 457 eaa. arkontin tehtava avattiin zeugitai -luokalle, mutta sita ei koskaan avattu virallisesti alimmalle thetes -luokalle. Ainakin Aristoteleen mukaan thetes -luokkaan kuulunut saattoi kuitenkin kaytannossa esiintya zeugitai -luokan jasenena. ^{[1] [2]}

Arkontinvirat sailyivat kaytossa aina roomalaiselle kaudelle saakka. ^[1] Tuolloin Ateenassa oli paikallinen itsehallinto, silla se oli libera civitas ( ?λευθ?ρα κα? α?τ?νομο? , eleuthera kai autonomos ) ja noudatti omia lakejaan. Arkontinvirasta tuli kuitenkin puhtaasti kunniatehtava, jolloin ilmeisesti luovuttiin myos valinnasta arpomalla. Eponyymiarkontin arvo myonnettiin joskus kunnianosoituksena ulkomaalaisille, kuten Traakian kuninkaalle Rhoimetalkeelle ja keisari Hadrianukselle . ^[2]

Seuraavassa kuvataan paaasiassa Ateenan arkonttien tehtavia ja valintamenettelya sellaisena, kuin ne olivat klassisella kaudella .

Arkonttien tehtavat liittyivat erityisesti uskonnollisiin seremonioihin seka oikeudenkayton valvomiseen. Kaikki nama periytyivat kuninkaanviralta. Arkonteille kuului eraiden uskonnollisten juhlien johtaminen seka tiettyjen perinteisten uhritoimitusten suorittaminen. Oikeudenkayton tapauksessa arkontit eivat useinkaan paattaneet asioista itse, vaan pitivat huolta siita, etta asia tuli oikeuden kasiteltavaksi, ja valvoivat tuomarien (lautamiesten) arpomalla suoritettua valintaa. Arkontit valvoivat myos kasiaanestyksia, joilla valittiin henkilot tiettyihin virkoihin (mm. strategit , taksiarkit , hipparkit ja fylarkit ). ^[2]

Arkonteilla oli virkansa tunnuksena myrtinlehvaseppeleet. Heidat oli vapautettu suuren taloudellisen rasitteen muodostaneesta trierarkin tehtavasta. Entisista arkonteista tuli virkakautensa jalkeen (mikali olivat hoitaneet tehtavansa moitteettomasti) areiopagin neuvoston elinikaisia jasenia, vaikka neuvosto ei ollutkaan tuohon aikaan enaa kovin merkittava. Jokainen, joka teki arkonteille vakivaltaa tai muuta vaaryytta, menetti kansalaisluottamuksensa. ^[2]

Arkontinvirat ja arkonttien tehtavat olivat: ^[1]

Paaartikkeli: Eponyymiarkontti

Eponyymiarkontti ( ?ρχων ?π?νυμο? , arkh?n ep?nymos ), yleensa vain arkontti , sai nimensa siita, etta attikalaisen kalenterin vuodet nimettiin viran haltijan mukaan. Eponyymiarkontti oli arkonttien paa, ja pelkalla ”arkontin” nimella viitattiin juuri eponyymiarkontin virkaan. Eponyymiarkontti oli tavallaan valtion paamies jopa demokratian aikana, vaikka talloin hanen merkityksensa olikin vahaisempi. Arkontti edusti bulen ja ekklesian kokouksissa; johti Dionysia - ja Thargelia -juhlia; otti vastaan juhlille tulleet ulkomaiset lahetystot ( theoriai ); seka nimitti koregit . Myos kuninkaiden oikeudenkayttoon liittyneet tehtavat vaikuttavat siirtyneen paaasiassa eponyymiarkontille. Han johti erityisesti oikeudenkaynteja, jotka koskivat perheoikeutta (kuten avioerot ja perimyskysymykset) tai koregeja. ^{[1] [2]}

Paaartikkeli: Kuningasarkontti

Kuningasarkontti ( ?ρχων βασιλε?? , arkh?n basileus ) eli basileus (”kuningas”) sai nimensa siita, etta talle oli siirretty aiemmin kuninkaalle kuuluneet uskonnolliset tehtavat. Kuningasarkontti johti Eleusiin mysteereita , ja siksi hanen taytyi olla itse mysteereihin vihitty. Kuningasarkontti johti myos Lenaia - ja Anthesteria -juhlia, ja suoritti muinaisilta ajoilta periytyneita uhritoimituksia. Anthesteria-juhlaan liittyi myos kuningasarkontin puolison ( βασ?λισσα , basilissa , ”kuningatar”) rituaalinen avioliitto Dionysoksen kanssa. Kuningasarkontti johti myos kaikkia areiopagin neuvoston oikeudenkaynteja eli istuntoja, jotka koskivat uskonnollisia asioita tai murhatapauksia. ^[1]

Paaartikkeli: Polemarkki

Polemarkki ( ?ρχων πολ?μαρχο? , arkh?n polemarkhos , ”johtaja sodassa”) toimi alun perin Ateenan armeijan komentajana sodissa. Myohemmin noin vuonna 501 eaa. polemarkin viran oheen perustettiin kymmenen strategoksen eli kenraalin virkaa. Viela Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa. polemarkilla oli oikeus aanestaa yhdessa strategosten kanssa seka kunnia-asema johtaa armeijan oikeaa siipea. Myohempina aikoina polemarkin tehtaviin kuuluivat ainoastaan sodan jumalille seka Harmodioksen hengelle tarkoitettujen uhrien suorittaminen; sodissa kaatuneiden julkisten hautajaisten seka naiden vuosijuhlien johtaminen; seka metoikkien oikeuksiin liittyneet oikeustapaukset. ^[1]

Paaartikkeli: Thesmothetai

Kuusi thesmothetai ( θεσμοθ?ται ) -virkamiesta johtivat oikeudenkayttoa niissa tapauksissa, jotka eivat kuuluneet varsinaisten arkonttien tai jonkun muun tahon alaisuuteen. He myos johtivat lakien uudistamista kasitelleita vuosittaisia oikeusistuntoja seka valvoivat julkisten virkojen arpomalla tapahtunutta jakoa. 400- tai 300-luvulta lahtien thesmothetai-virkamiehia avusti naiden sihteeri ( γραμματε?? , grammateus ). ^{[1] [2]}

Klassisella kaudella arkontit valittiin arpomalla. Ensin kukin fyle valitsi aanestamalla ja myohempina aikoina arpomalla omat ehdokkaansa, joita oli ilmeisesti kymmenen. Yhteensa ehdokkaita oli kaikilta kymmenelta fylelta nain 100. Taman jalkeen kaikki arkontinvirat taytettiin arpomalla naista ehdokkaista. ^[2]

Koska Ateenan virat oli usein jaettu tasan fyleittain (esimerkiksi bulen paikat seka prytanien ja strategosten virat), on usein ehdotettu, etta myos arkontinvirat olisi jaettu tasan fyleittain. Siksi on usein arveltu, etta arpominen olisi jarjestetty niin, etta yhdeksan arkonttia ja thesmothetain sihteerin virka jaettiin niin, etta kukin fyle sai yhden viran. ^[2]

Arkontin virkaan alun perin vaadittujen omaisuusrajojen poistamisen jalkeenkin pyrittiin pitamaan huolta siita, etta tehtavaan tuli valituksi vastuullisia henkiloita. Arkontin kauden alkaessa tama tarkastettiin kahdesti, siina missa muut virkamiehet tarkastettiin kerran. Tarkastuksessa ( δοκιμασ?α , dokimasia tai ?ν?κρισι? , anakrisis ) tutkittiin, etta arkontiksi valittu oli laillinen kansalainen, hyva poika, suorittanut asepalveluksen, seka taytti varallisuusrajat silloin kun ne viela olivat voimassa. Koska tehtavaan kuului pappeus, henkilolla ei saanut olla merkittavia ruumiillisia puutteita tai vammoja. Arkontteja voitiin syyttaa ekklesiassa muiden virkamiesten tavoin virkavirheista ja vaarinkaytoksista jokaisen prytaneian ensimmaisessa kokouksessa. ^[2]

Arkontit vannoivat virkaan astuessaan virkavalan, jossa lupasivat noudattaa lakeja ja olla lahjomattomia. Lisaksi he lupasivat Platonin mukaan valansa rikkoessaan lahjoittaa Delfoihin itsensa kokoisen kultaisen patsaan. Sudan mukaan patsaita luvattiin pystyttaa kolme, Ateenaan, Delfoihin ja Olympiaan . Eraan tulkinnan mukaan rangaistus oli tarkoituksella maaratty sellaiseksi, etta se oli mahdoton toteuttaa, jotta sen toteuttamatta jattamisesta seuraisi kansalaisluottamuksen eli poliittisten oikeuksien menetys ( ?τιμ?α , atimia ). ^{[2] [7]}

Boiotiassa nimitys ”arkontti” oli kaytossa seka Boiotian liiton viranomaisten etta polisten omien viranomaisten nimena. Arkontinvirka tunnetaan myos muun muassa Delfoista ja muista Fokiin kaupungeista; Thessalian kaupungeista, joissa kussakin oli kolme arkonttia; Lokriista ; monista Egeanmeren saarten poliksista; seka muun muassa Kyzikoksesta ja Olbiasta . ^[2]

• Luettelo Ateenan (eponyymi)arkonteista

• Hansen, Mogens Herman:  The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology . University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arkontit Wikimedia Commonsissa