Aras
, kirjoitetaan myos
Araks
,
Arax
,
Araxes
tai
Araz
(
persiaksi
???,
armeniaksi
?????,
azeriksi
Araz), on merkittava rajajoki
Aasiassa
. Sen alkulahteet ovat
Anatolian
ylangolla
Turkissa
, jonka jalkeen se seurailee Turkin ja
Armenian
, sitten
Iranin
ja Armenian ja lopulta
Azerbaid?anin
ja Iranin valista rajaa kunnes yhtyy
Kurajokeen
Azerbaid?anissa, 121 kilometria Kurajoen suusta ylajuoksulle.
[1]
[2]
Kuran vesistoon kuuluvan Arasjoen kokonaispituus on 1 072 kilometria ja valuma-alueen laajuus 102 000 neliokilometria.
[3]
Tasta noin 440 kilometria Arasjoki toimii rajajokena.
[1]
Suurin virtaama (Azerbaid?anin alueella) on 2 910 m
3
/s (Garadonlu) ja minimivirtaama 11,0 m
3
/s. Keskimaarin joki kuljettaa 9,0?9,5 km
3
vetta vuodessa Kurajokeen.
[3]
Joki on padottu ainakin kahdessa kohtaa sahkon tuottamiseksi (
Arasin pato
Neuvostoliiton ja Iranin valisen 1970 sopimuksen jalkeen (
39.0912°N
,
45.4024°E
) joka synnytti
Arasin tekojarvi
Iranin pohjoisosan (
Lansi-Azerbaid?anin
provinssin koillisnurkan) ja Azerbaid?anin
Nahit?evanin
valiin.
[4]
Khomarlun pato sijaitsee idempana:
39.1595°N
,
46.9344°E
Lisaksi rakenteilla on
Meghrin pato
uusine vesivoimaloineen Armenian ja Iranin rajalle.
[5]
-
Arasjokea Turkissa.
-
Yervandashatin kyla Armenian Armavirin maakunnassa, joen varrella.
-
Kansainvaliselta avaruusasemalta otettu kuva
Araratvuoresta
ymparistoineen. Arasjoen uoma nakyy tummempana viljelyalueena kuvan ylaosassa ja muodostaa rajan Turkin ja Armenian rajalla (suuri kuvatiedosto).
-
Aras Iranin rajalla.
-
Khomarlun pato ja vesivoimala Arasjoessa Iranin ja Azerbaid?anin rajalla.