Antonio di Rudini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antonio di Rudini
Italian paaministeri
Monarkki Umberto I
Edeltaja Francesco Crispi
Seuraaja Giovanni Giolitti
Monarkki Umberto I
Edeltaja Francesco Crispi
Seuraaja Luigi Pelloux
Henkilotiedot
Syntynyt 16. huhtikuuta 1839
Palermo , Molempain Sisiliain kuningaskunta
Kuollut 7. elokuuta 1908  (69 vuotta)
Rooma , Italian kuningaskunta
Tiedot
Puolue Historiallinen Oikeisto

Antonio Starabba di Rudini ( 16. huhtikuuta 1839 Palermo , Sisilia ? 7. elokuuta 1908 Rooma ) oli italialainen markiisi ja poliitikko, joka toimi Italian paaministerina vuosina 1891?1892 ja 1896?1898. [1]

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rudini kuului vapaamieliseen sisilialaiseen aatelissukuun. Han liittyi vuonna 1860 puhjenneeseen vallankumoukseen ja vuonna 1864 hanet nimitettiin Palermon pormestariksi. [1] Han kukisti vuonna 1866 kaupungissa puhjenneen separationistien ja vanhoillisten kapinan, jonka aikana han oli viikon saarrettuna kaupungintaloon. Palkintona tasta hanet ylennettiin Palermon prefektiksi, ja han sai tehtavakseen taltuttaa maantierosvous lantisessa Sisiliassa. Rudini toimi vuonna 1868 jonkin aikaa Napolin prefektina ja 1869 Italian sisaministerina. Sen jalkeen hanet valittiin parlamentin edustajainkamariin, jossa han vahitellen kohosi yhdeksi jyrkan oikeiston johtajista. Osallistuttuaan Francesco Crispin hallituksen kaatamiseen Rudini kohosi helmikuussa 1891 paaministeriksi, muodostaen monien yllatykseksi hallituksensa yhdessa vasemmiston kanssa. [1] [2] Han toimi oman hallituksensa ulkoministerina ja muun muassa uudisti kolmiliiton Saksan ja Itavallan kanssa. Hanen ensimmainen hallituksensa joutui eroamaan toukokuussa 1892. [2]

Rudini tuli tosin kerran paaministeriksi maaliskuussa 1896, jalleen Crispin seuraajana, jonka hallitus oli kaatunut talla kertaa italialaisten Etiopialle karsimaan kiusalliseen tappioon Aduan taistelussa . [1] [2] Rudini solmi rauhan Etiopian kanssa ja tehdakseen pesaeron aiempaan siirtomaavalloituspolitiikkaan han myos luovutti Kassalan kaupungin briteille, mika heratti tyytymattomyytta Italiassa. [1] Vuonna 1897 Rudinin hallitus lakkautti joukon hallitusta vastustaneita opposition jarjestoja ja ammattiliittoja. [3] Italian kaupungeissa puhjenneet mellakat ja sosiaaliset levottomuudet johtivat lopulta hallituksen eroon toukokuussa 1898. [1] Sita ennen hallitus oli yrittanyt rajoittaa kansalaisoikeuksia kuninkaallisilla maarayksilla ja Milanossa mellakoiden kukistaminen sotavoimin oli johtanut suureen veriloylyyn. [3]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c d e f Antonio Starabba, marquis di Rudini (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition . Viitattu 26.3.2014.
  2. a b c Nordisk familjebok (1916), s. 1118 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 26.3.2014.
  3. a b Italy: History (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition . Viitattu 26.3.2014.