Antero Vipunen on itamerensuomalaisessa kansanrunoudessa maan alla makaava vainaja tai jattilainen ; tietaja , jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja tai tietoja.

Kun Vainamoisen loitsusta puuttui kolme sanaa eli luotetta , han meni ne saadakseen herattamaan nukkuvan Vipusen joko hakkaamalla puut taman haudalta tai menemalla suusta vatsaan. Vipunen saattoi myos nielaista tahallaan Vainamoisen. Vatsassa Vainamoinen takoi niin kovasti, etta Vipunen luovutti ja antoi sanat vatsasarysta paastakseen.

Viron kielessa vibu on jousipyssy , joten Virossa Vipunen on kasitetty taitavaksi jousimieheksi.

Useissa kertomuksen versioissa Vipusen mainitaan olevan ansastaja, kuten nimesta Vipunen voi paatella. Vipu on eraanlainen ansalaite.

Antero Vipusen alkuhahmon arvellaan lainatun saamelaisista tarinoista, joissa kaytiin noita Antereeuksen haudalla hakemassa tietoja. Jotkut ovat arvelleet, etta Antero Vipunen perustuisi apostoli Andreakseen , jota kuvastavaa vinoristia olisi pidetty vipuansana. ^[1]

Antero Vipusesta kertovan tarinan on myos arveltu olevan lainaa muinaisesta Egyptista , silla egyptilainen tarina Ramses II :n pojasta, Satni-Khamuasetista, sisaltaa vastaavuuksia Antero Vipuseen. Satni-Khamuaset etsii kaiken synnyn salaisuutta joutuen kysymaan neuvoa Nineferkaptah -nimiselta vainajalta. ^[2]

Huomiot

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Antero Vipunen antoi nimensa myos Yrjo Karilaan toimittamalle teokselle, jossa esitellaan erilaisia peleja, leikkeja seka yleis- ja knoppitietoa ( Antero Vipunen: arvoitusten ja ongelmien, leikkien ja pelien seka eri harrastelualojen pikkujattilainen ). WSOY, Porvoo 1950. 1. painos).

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Martti Haavio : Vainamoinen, 1950.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

n k m Kalevala Kalevala-eepos Elias Lonnrot Hahmot Henkilot Aino Joukahainen Kalervo Kullervo Kyllikki Lemminkainen Marjatta Pohjolan emanta (Louhi) Pohjolan isanta Pohjolan tytar Sampsa Pellervoinen Seppo Ilmarinen Tiera Untamo Vainamoinen Yliluonnolliset Ahto Antero Vipunen Hiisi Iku-Turso Ilmatar Kaleva Mielikki Nyyrikki Tapio Tuonelan emanta Tuonen poika Tuonen tytti Ukko Vedenvaki Vellamo Vetehinen Elaimet Hiiden hirvi Iso harka Kokko Suomuhauki Tuonen joutsen Tapahtumia ja kasitteita Impilinna Iso tammi Kilpalaulanta Kultaneito Sammon ryosto Sampo Tulikipuna Vainamoisen haava Vainamoisen kiellot Vainamoisen tie Vainamoisen tuomio Yhdeksan sairautta Maantiede Ahtola Kalevalan maa (Vainola) Pohjola Saari Sarajas Tuonela Tuonelan virta Vuojola Kulttuuri Elokuvat Kalevala ? Uusi aika Rauta-aika Sampo Naytelmat Kullervo Kypron prinsessa Kirjallisuus Kalevala suomeksi Kalevipoeg Kanteletar Koirien Kalevala Kullervon tarina Sammon salaisuus Suomen kansan vanhat runot Suur-Kalevala Vainamoisen paluu Kuvataide Aino-taru Aino, merelle katsova Ilmarinen kyntaa kyisen pellon Ilmarinen kyntaa kyisen pellon (veistos) Ilmatar ja sotka Joukahaisen kosto Kullervon kirous Kullervon sotaanlahto Lemminkaisen aiti Purren valitus Runonlaulajan patsas Sammon puolustus Sammon taonta Vainamoisen laulu Vainamoisen lahto Vainamoisen soitto Runous Kalevalamitta Kantele Luotteet Runonlaulaja Runonlaulajan kadet Vienan runokylat Yhdistyksia ja yhteisoja Helkanuorten liitto Juminkeko-saatio Kalevalaisen Runokielen Seura Kalevalaisten naisten liitto Kalevala Koru Kalevalaseura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Muuta Elias Lonnrotin muistomerkki Kalevalakyla Kalevala-muistomerkki Kalevalan paiva Kalevalatalo Kalevala kuvataiteissa Kalevala musiikissa