Antakya
on noin 213 000 asukkaan kaupunki
Turkissa
Orontes
-joen varrella, n. 40 km
Valimeresta
.
[1]
Kaupunki sijaitsee
Hatayn maakunnassa
, jonka Turkki liitti itseensa
Syyrialta
vuonna 1938.
Antakya on maakunnan paakaupunki ja se sijaitsee samalla paikalla kuin historiallinen
Antiokia
. Se tunnetaan muun muassa varhaiskristillisena keskuksena seka roomalaisajan mosaiikeistaan.
[2]
6. helmikuuta 2023 kaupunki vaurioitui pahoin kahdessa voimakkaassa maanjaristyksessa, joiden keskus oli Kahramanmara?issa. Jotkut historiallisista kohteista, mukaan lukien Pyhan Paavalin kirkko, tuhoutuivat jaristyksessa.
[3]
Antakyan kaupunki sijaitsee
Orontesjoen
suulla
Amuqin laaksossa
. Antakyan vanhakaupunki sijaitsee joen vasemman rannan ja
Silpiusvuoren
valissa uudenkaupungin sijaitessa joen toisella rannalla. Antakya sijaitsee
maanjaristysherkalla
alueella ja maanjaristykset ovatkin koetelleet kaupunkia useaan otteeseen sen historian aikana.
[4]
Antiokian valtaus
ensimmaisen ristiretken
aikaan esitettyna keskiaikaisessa kuvassa.
Antiokia oli yksi useista
Seleukidien
dynastian hallitsija
Seleukos I Nikatorin
noin vuonna 300
eaa.
perustamista uusista kaupungeista. Uusien kaupunkien tarkoitus oli vahvistaa Seleukidien otetta alueista
Syyriassa
ja alkuperaisen nimensa kaupunki sai Nikatorin isan Antiokhoksen mukaan. Nikatorin poika
Antiokhos I Soter
teki kaupungista Seleukidien paakaupungin, jona se sailyi kunnes
Pompeius
valloitti sen
Rooman valtakunnalle
vuonna 64 eaa. Kaupunki kukoisti roomalaisten alaisuudessa Syyrian ja itaisen Rooman valtakunnan hallinnollisena keskuksena. Ensimmaisen vuosisadan puolivalissa kaupungissa asui arviolta 300 000?500 000 henkiloa. Sittemmin kaupunki oli tarkea varhaisen
kristinuskon
keskus. Esimerkiksi
Pietari
,
Paavali
ja
Barnabas
viettivat suuren osan elamastaan Antiokiassa.
[4]
Antakya vuonna 1808.
Arabipaimentolaiset valloittivat Antiokian vuosina 637?638, johon mennessa useat eri katastrofit kuten maanjaristykset olivat vahentaneet kaupungin merkitysta huomattavasti. Arabit nimesivat kaupungin Antakiyaksi ja alueen strateginen ja taloudellinen merkitys muuttui. Muslimivaltakunnat keskittyivat pikemminkin Syyrian sisaosiin, Iraniin kuin Valimeren rannikkoon. Lisaksi kaupungin sijainti uudella rajavyohykkeella teki sen alttiiksi jatkuville hyokkayksille.
Bysantin valtakunta
valloitti kaupungin ja piti sita hallussaan vuosina 969?1084 ja
ristiretkelaiset
vuosina 1098?1268. Samaan aikaan
Aleppo
peri Antakyan entisen aseman alueen taloudellisena keskuksena kauppareittien siirtyessa turvallisempaan sisamaahan.
Mamelukit
hallitsivat kaupunkia vuosina 1268?1517 ja heita seurasi
Osmanien valtakunta
vuoteen 1918 saakka. Osmanien valtakunnassa Antakya muodosti vain pienen alueellisen hallinnon keskuksen. Kaupunki oli oma piirikuntansa (
qadha
) Aleppon maakunnassa (
sanjak
, myohemmin
vilayet
). Maanjaristykset tekivat lopulta Orontesjoen purjehduskelvottomaksi ja alueen paaasialliseksi satamaksi nousi Antakyan sijaan
?skenderun
.
[4]
Pyhan Pietarin kirkko
Antakyassa on Syyrian ortodoksisen yhteison pyhin paikka heti
Jerusalemin
jalkeen.
Ensimmaisen maailmansodan
jalkeen
ymparysvallat
loivat Alexandrettan sanjakin. Vuonna 1935 Antakya oli sanjakin suurin kaupunki ja asukkaita siella oli noin 34 000. Noin 58 % kaupungin asukkaista oli etnisia
turkkilaisia
, mikka oli enemman kuin etnisesti monimuotoisen alueen muissa kaupungeissa. Kaupungista tuli turkkilaisen kansallismielisyyden keskus alueella, jonka asema ensimmaisen maailmansodan jalkeen oli epaselva. Kesalla 1938 turkkilainen vaesto julisti alueen itsenaiseksi
Hatayn tasavallaksi
, joka liitettiin seuraavana vuonna Turkkiin. Osana Turkkia Antakya on jalleen kohonnut alueellisen keskuksen asemaan. Kaupunki on hyotynyt esimerkiksi sen lahialueiden elpyneesta maataloudesta alueen maanjaristysten luomien soiden kuivattamisen jalkeen. Tata kautta kaupunkiin on syntynyt maataloustuotteiden jalostuksen teollisuutta. Kaupunki on myos kaupan keskus lahialueen asukkaille.
[4]
