Angina pectoris
Angina pectoris -rintakivun esiintymisalue
Luokitus
ICD -10	I 20
ICD -9	413
Tautitietokanta	8695
MedlinePlus	000198
MeSH	D000787
Huom!	Tama artikkeli tarjoaa vain yleista tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna laaketieteellista neuvontaa .
Infobox OK

Angina pectoris ( lat. angere , ’ahdistaa, tukahduttaa’ ja lat. pectus , ’rinta’) eli rasitusrintakipu ^[1] on sydanperaista tai samantuntuista rintakipua . Se ei valttamatta ole kivun tuntuista, vaan se voi olla muu epamiellyttava tuntemus rinnassa. ^[2] Kipu tuntuu yleensa rintalastan takana keskella rintaa ahdistavana, puristavana tai polttavana. Se voi sateilla oheisessa kuvassa vaaleanpunaisiksi varitetyille alueille. ^[3] Muun muassa tupakointi , diabetes ja korkea verenpaine lisaavat angina pectoris -kohtauksen saamisen riskia. Angiinakivusta kaytetaan myos nimityksia stenokardia ( m.kreik. stenos , "ahdas" ja m.kreik. kardia , "rinta") ja sydankouristus .

Angina pectoris liittyy tavallisesti sepelvaltimotautiin ja onkin sen keskeinen oire. Angina pectoris -kipu kestaa yleensa yhdesta viiteen minuuttia. ^lahde? Nitroglyseriinitabletin (”nitro”) ottaminen saa kivun haviamaan lahes valittomasti, ja sita voidaan kayttaa myos ennaltaehkaisevasti.

Angina pectoris johtuu sydanlihaksen hapenpuutteesta, joten se alkaa rasituksessa ja loppuu levatessa, kun sydanlihaksen hapenkulutus vahenee. ^[2] Vaikka sepelvaltimo olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimaara riittaa lepotilassa. Rasituksen alla sydan alkaa kuitenkin tehda enemman tyota ja nain ollen tarvitsee enemman veren kuljettamaa happea . Tavallisesti tama korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estaa sen. Lisaksi laajenemisen laukaisevan typpioksidin tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisaksi tupakoinnista, veren liian suuresta sokeri - tai kolesterolipitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta.

Vakaa ja epavakaa angina pectoris [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Angina pectoris pysyy usein pitkiakin aikoja taysin muuttumattomana, ja potilas oppii tuntemaan omat rajansa. Kun angina pectoris esiintyy samanlaisissa olosuhteissa yleensa ennakoitavan asteisessa rasituksessa, kyseessa on stabiili eli vakaa angina pectoris, ^[2] ja vakaus saattaa jatkua jopa kymmenia vuosia.

Epavakaaksi angina pectorikseksi nimitetaan angina pectorista, joka tuntuu levossa, kestaa yli 30 minuuttia, ei lakkaa useankaan nitroannoksen ottamisen jalkeen tai jonka laukaisee paivien tai viikkojen aikana yha vahaisempi rasitus. ^[3] Lepokipuna ilmeneva epavakaa angina pectoris eroaa sydaninfarktista vain siten, ettei ole merkkeja sydanlihaksen vauriosta. ^[4]

Paariskitekijat ^[5] [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Ika (≥ 55 miehilla, ≥ 65 naisilla)
• Tupakointi
• Diabetes (lat. diabetes mellitus )
• Veren korkea kolesterolitaso (lat. dyslipidemia )
• Suvussa ennenaikainen kuolema sydan - ja verisuonitautiin ( engl. cardiovascular disease , miehet <55 vuotta, naiset <65 vuotta vanha)
• Korkea verenpaine (eng. hypertension )
• Munuaissairaus (lat. microalbuminuria tai GFR<60 mL/min)
• Lihavuus ( BMI ≥ 30 kg/m2)
• Fyysinen liikkumattomuus

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Markku S. Nieminen, Maija Kaartinen, Juhani Partanen, Matti Romo, Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen:  Suomalaisen sydankirja , s. 80?96. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1616-6 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Angina pectoris (englanniksi)
• Mayo Clinic: Angina (englanniksi)
• Johns Hopkins Medicine: Angina Pectoris (englanniksi)