Andrea Doria
Henkilotiedot
Syntynyt	30. marraskuuta 1466 Oneglia , Milanon herttuakunta
Kuollut	25. marraskuuta 1560  (93 vuotta) Genova , Genovan tasavalta
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	Politiikka ja sotilaalliset asiat
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Andrea Doria ( 30. marraskuuta 1466 Oneglia , Milanon herttuakunta ? 25. marraskuuta 1560 Genova , Genovan tasavalta ) oli genovalainen amiraali, kondottieeri (palkkasoturi) ja valtiomies. Han oli 1500-luvun suurimpia sotapaallikoita, mutta tunnettiin myos petollisena, ahneena ja julmana miehena. ^{[1] [2] [3]}

Doria syntyi Onegliassa vanhaan genovalaiseen sukuun. Hanen ensimmaiset vuotensa olivat vaikeita; hanen isansa kuoli nuorena, ja hanen aitinsa antoi hanet paavi Innocentius VIII :n kaartin paallikkona toimineen sukulaisensa holhoukseen. Kuten monet muutkin aikansa italialaiset, Doria oli aluksi kondottieeri. Han aloitti palvelemalla vuosina 1487-1492 Innocentius VIII:n kaartissa, sitten Alfonso II :n Napolin armeijassa, jolle han yksin pysyi uskollisena Ranskan kuninkaan Kaarle VIII :n vallattua Napolin vuonna 1495. Seuraavaksi han liittyi Johanniittain ritarikuntaan ja teki pyhiinvaellusmatkan Pyhaan maahan ; taman jalkeen han liittyi Napolin kuningaskunnan ranskalaisten joukkojen palvelukseen. Vuonna 1503 Doria paasi takaisin Genovaan, josta oli tullut Ranskan Ludvig XII :n vasalli, ja auttoi kukistamaan genovalaisia vastaan kapinoineet korsikalaiset . Palattuaan genovalaiset antoivat hanelle tehtavaksi laivastonsa uudelleenjarjestelyn. Doria varusti kahdeksan kaleeria omalla kustannuksellaan ja vuosina 1507?1519 han kiersi laivastonsa kanssa lantista Valimerta kayden sotaa turkkilaisia ja barbareskeja vastaan. ^{[1] [2]}

Sen jalkeen kun pyhan saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle V:n joukot olivat valloittaneet Genovan vuonna 1522 ja syrjayttaneet siella vallassa olleen ranskalaismielisen ryhman, Doria siirtyi Ranskan Frans I:n palvelukseen, joka taisteli Kaarle V:ta vastaan Italiassa. Ranskan Valimeren laivaston amiraalina Doria vapautti Marseillen piirityksesta vuonna 1524. Ranskan havittya Pavian taistelun vuonna 1525, jossa Frans joutui keisarillisten joukkojen vangiksi, Doria siirtyi paavi Klemens VII :n palvelukseen. Kun Frans vapautettiin vuonna 1527, Doria liittyi jalleen ranskalaisten joukkoihin, jotka auttoivat hanta valtaamaan Genovan keisarillisilta joukoilta. Vuonna 1528 han kuitenkin riitautui Ranskan kuninkaan kanssa palkkioiden pienuudesta, ja niinpa han siirtyi Kaarle V:n palvelukseen. Syyskuussa 1528 Doria joukkoineen ajoi ranskalaiset pois Genovasta. Kaarle nimitti hanet Melfin ruhtinaaksi. ^{[1] [2]}

Genovan uutena hallitsijana Doria perusti loi uuden yhteiskuntajaon ja aristokraattisen perustuslain. Han teki lopun kaupunkia jakaneista ryhmittymista, mutta kieltaytyi Genovan herruudesta ja jopa dogen arvonimesta, mutta kaytti ylivaltaansa tasavallan neuvostoissa kuolemaansa saakka. Hanelle annettiin kaksi palatsia ja arvonimi Liberator et Pater Patriae . Hanen uudistamansa Genovan perustuslaki sailyi vuoteen 1797 asti. Keisarillisten merivoimien ehdottomana paallikkona han johti meritaistelua turkkilaisia ja barbareskeja vastaan. Vuonna 1532 Doria nousi maihin Kreikan rannikolla, valloitti Koronin ja Patrasin ja suunnitteli jopa hyokkaysta Konstantinopoliin . Vuonna 1535 han osallistui Tunisin piiritykseen. Kaarle V piti Doriaa korvaamattomana liittolaisena sodassaan Fransista vastaan ja kaytti taman palveluksia laajentaakseen valtaansa koko Italian niemimaalle. Han oli Kaarlen mukana vuoden 1541 epaonnistuneella Algerian sotaretkella. Seuraavien viiden vuoden ajan han jatkoi keisarin palvelemista eri sodissa, vaikka oli jo yli 70-vuotias. ^{[1] [2]}

Kun Franciscuksen ja Kaarlen valille solmittiin Crepyn rauha vuonna 1544, 78-vuotias Doria ei silti vetaytynyt elakkeelle. Hanen suuri varallisuutensa ja valtansa seka hanen veljenpoikansa ja perijansa Giannettino Dorian royhkeys saivat hanelle monia vihollisia Genovan ranskanmielisten sukujen keskuudessa, ja vuonna 1547 tapahtui Fiescon salaliitto, jonka tarkoituksena oli horjuttaa hanen sukunsa valtaa. Giannettino murhattiin, mutta salaliittolaiset kukistettiin, ja Doria rankaisi heita hyvin kostonhimoisesti. Han takavarikoi monia heidan laanityksistaan itselleen. Doriaa ja hanen perhettaan vastaan tehtiin muitakin salaliittoja, mutta kaikki epaonnistuivat. 84-vuotiaana Doria taisteli taas barbareskeja vastaan. Kun Ranskan ja keisarikunnan valilla syttyi uusi sota, han taisteli ranskalaisia vastaan, jotka olivat vallanneet Korsikan. Han vetaytyi Genovaan vuonna 1555 ja antoi laivastonsa komennon veljenpojalleen Giovanni Andrea Dorialle . ^{[1] [2]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Andrea Doria (amiraali) Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Yhdysvallat T?ekki Kreikka Alankomaat Puola Vatikaani Taiteenala MusicBrainz ULAN Henkilot Dizionario Biografico degli Italiani Deutsche Biographie Muut SNAC IdRef