Anastasios I

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anastasios I
Anastasioksen semissis -raha.
Ita-Rooman keisari
Valtakausi 11. huhtikuuta 491 ? 9. heinakuuta 518
Edeltaja Zenon
Seuraaja Justinus I
Syntynyt noin 430 [1]
Dyrrakhion (nykyinen Durres ), Albania
Kuollut 9. heinakuuta 518 (noin 88 vuotta)
Konstantinopoli
Puoliso Ariadne
Suku Leonid

Anastasios I (nimea kaytetaan myos muodossa Anastasius [2] ) ( lat. Flavius Anastasius Augustus , kreik. ?ναστ?σιο? ; noin 430 ? 9. heinakuuta 518 ) [1] oli Ita-Rooman eli Bysantin valtakunnan keisari vuosina 491 ? 518 .

Anastasios syntyi Dyrrakhionissa noin vuonna 430 . [3] Anastasios ei saavuttanut mitaan korkeaa virka-asemaa keisari Zenonin hovissa, mutta vuonna 488 hanet melkein valittiin Antiokian piispaksi. Keisarin kuoltua taman leski, keisarinna Ariadne , valitsi uudeksi miehekseen juuri Anastasioksen. Bysantin perimyssaadosten mukaan keisarin leski sai valita uuden keisarin, jos tama kuoli ilman perillisia. Niinpa Zenonin kuoltua hanen puolisonsa Ariadne nimitti vuonna 491 keisariksi Anastasioksen. [2] Tama tuli suurena yllatyksena hovin aristokraateille. 20. toukokuuta 491 Anastasios ja Ariadne menivat naimisiin.

Zenon kuoleman jalkeen hanen veljensa Longinus oli aikonut paasta keisariksi. Anastasios karkotti hanet Egyptiin. Anastasios karkotti myos muut isaurialaiset Konstantinopolista . Tasta syttyikin isaurialaisten kapina. Vaikka kapinalliset lyotiin jo vuonna 491 Cotyaeumissa Fryygiassa jatkoivat he kuitenkin sissisotaa vuoteen 496 .

Anastasios loi maan taloudelle suotuisan perustan. Han edisti idankauppaa ja teollisuutta. Silkkia kuljetettiin maitse Persian kautta tai Intiasta meritse Bysantin alueelle, jossa kasityolaiset valmistivat silkkikangasta. [2]

Balkanilla bulgaarit hyokkailivat Tonavan yli vuonna 493 . Heita vastaan rakennettiin pitka muuri Mustaltamerelta Marmaranmerelle . Pitkaan odotettu sota Persiaa vastaan syttyi vuonna 502 . Alussa karsittyjen tappioiden jalkeen saatiin kuitenkin aikaan rauhansopimus vuonna 506 .

Koska Anastasios oli monofysiitti , hanen ja Konstantinopolin patriarkan Eufemiuksen valille syntyi heti kitkaa. Anastasius erotti ja karkotti Eufemiuksen vuonna 496. Vuonna 511 Eufemiuksen seuraaja Macedonius vaihtui monofysitismin kannattajaan. Macedoniuksen syrjayttaminen sai Traakian sotilaskomentajan Vitalianuksen kapinoimaan. Vitalianus lyotiin vuonna 515 .

Anastasios kuoli noin 8. ? 10. heinakuuta 518 ja hanet haudattiin Ariadnen viereen Pyhien Apostolien kirkkoon Konstantinopoliin. [3] Hanen seuraajakseen nousi Justinus I . [1] Anastasios muistetaan erityisesti taloudellisista uudistuksistaan. Veroja kevennettiin ja niiden keruuta tehostettiin.

Anastasioksen toinen silma oli musta ja toinen sininen ( heterokromia ), mista johtuen han sai lempinimen Dikoros ("kaksi pupillia"). [1] [3]

  • John Robert Martindale:  The Prosopography of the Later Roman Empire - Volume II, AD 395?527 . Cambridge University Press, 1980. ISBN 9780521201599 . (englanniksi)
  1. a b c d Hugh Elton: Anastasius (AD 491-518) 30.9.1998. De Imperatoribus Romanis: An Online Encyclopedia of Roman Emperors. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)
  2. a b c Castren, Paavo:  Uusi antiikin historia , s. 583. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3 .
  3. a b c Martindale, s. 78?80

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Edeltaja:
Zenon
Bysantin keisari Seuraaja:
Justinus I