Anakondat
Viheranakonda ( Eunectes murinus )
mioseeni ?nykyaika ( holoseeni ) [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Elainkunta Animalia
Paajakso:	Selkajanteiset Chordata
Alajakso:	Selkarankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Lahko:	Suomumatelijat Squamata
Alalahko:	Kaarmeet Serpentes
Heimo:	Boakaarmeet Boidae
Alaheimo:	Boat Boinae
Suku:	Anakondat Eunectes Wagler , 1830
Katso myos
Anakondat Wikispeciesissa   Anakondat Commonsissa
Infobox OK Nimi-testi OK

Anakondat ( Eunectes ) on etelaamerikkalainen boakaarmeiden suku, johon kuuluu osittain vedessa elavia, suurikokoisia kaarmeita . Lajeja tunnetaan nelja elossa olevaa ja yksi sukupuuttoon kuollut. Suurin ja laajimmalle levinnyt laji on viheranakonda ( Eunectes murinus ).

Anakondat ovat variltaan kellertavia tai vihreita. ^lahde? Ne ovat suurikokoisia kaarmeita, ja viheranakonda on suurin elossa oleva kaarmelaji. ^[2] Pituudeltaan verkkopyton kasvaa muutaman metrin pidemmaksi, mutta viheranakonda on huomattavasti painavampi. Pisin mitattu viheranakonda on ollut yli kymmenmetrinen, mutta nykyaan yli kuusimetrisetkin yksilot ovat erittain harvinaisia. Suurimmat viheranakondat ovat naaraita, silla urokset eivat juuri kasva kolmea metria pitemmiksi. ^lahde? Muut anakondalajit ovat pienempia: paraguaynanakondan ( Eunectes notaeus ) naaraat ovat yleensa kolmimetrisia ja mustataplaanakonda ( Eunectes deschauenseei ) jaa kaksimetriseksi. ^[2]

Anakondien suku on levinnyt laajalle alueelle Etela-Amerikassa . ^[2] Laajin levinneisyysalue on viheranakondalla, joka elaa metsaisissa elinymparistoissa Boliviassa , Brasiliassa , Ecuadorissa , Guyanassa , Kolumbiassa , Paraguayssa , Perussa , Ranskan Guayanassa , Surinamessa , Trinidadilla ja Venezuelassa . Paraguaynanakonda elaa Koillis- Argentiinassa , Boliviassa, Lounais-Brasiliassa, Paraguayssa ja Uruguayssa . ^{[1] [2]} Savanneilla Brasilian koillisosissa ja Ranskan Guayanan rannikkoseuduilla tavataan mustataplaanakondaa. Suvun huonoiten tunnettu laji, Eunectes beniensis , elaa vain Bolivian koillisosissa. ^{[1] [2]}

Anakondat ovat elintavoiltaan semiakvaattisia; ne elavat osittain maalla, osittain esimerkiksi joissa ja jarvissa. ^[2] Anakondilla ei ole myrkkyhampaita , vaan ne saalistavat kuristamalla nisakkaita ja lintuja. Anakondat lamaannuttavat uhrinsa estamalla sen hapen saannin. Joka kerralla kuristusotteessa olevan uhrin hengittaessa ulos, kaarme kiristaa otettaan. Suuret, 6?8-metriset yksilot voivat tappaa ja syoda jaguaarin , mutta useimmat jaavat sen verran pieniksi, etta tyytyvat pienempaan ravintoon. ^lahde?

Anakondien lahimmat sukulaiset ovat sateenkaariboat ( Epicrates ), joista ne erkanivat arviolta noin 25 miljoonaa vuotta sitten oligoseenilla . ^[3] Ainoa tunnettu fossiilinen anakondalaji on Eunectes stirtoni , joka eli keskisella mioseenilla noin 16 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiiliset nikamat ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyisen viheranakondan keskikokoisilla yksiloilla. ^[2]

Reptile Databasen mukaan anakondia on nelja lajia: ^[4]

• Eunectes beniensis
• Mustataplaanakonda ( Eunectes deschauenseei )
• Viheranakonda ( Eunectes murinus )
• Paraguaynanakonda ( Eunectes notaeus )

Vuonna 2024 julkaistuksessa tutkimuksessa Jesus Rivas kumppaneineen paatyi erilaiseen tulokseen anakondien lajimaarasta. He jakoivat viheranakondan kahdeksi lajiksi mitokondriaalisen DNA:n perusteella, ja pohjoisempana elava laji sai nimen Eunectes akayima . Lajit on mahdotonta erottaa toisistaan morfologisesti , mutta tutkijoiden mukaan niiden valilla on merkittavia eroja geeniperimassa. Sen sijaan kolme keltaista anakondalajia, Eunectes beniensis , mustataplaanakonda ja paraguaynanakonda, olivat tutkijoiden mukaan geneettisesti niin samankaltaisia, etta kyse on yhden lajin ( Eunectes notaeus ) ekotyypeista . Nain ollen anakondalajeja olisi kolme: Eunectes akayima , Eunectes murinus ja Eunectes notaeus . ^[5]

Rivasin ja kumppaneiden tutkimus sai kritiikkia muilta tutkijoilta. ^{[6] [7] [8]} Alain Dubois’n tutkijaryhman mukaan kyseessa on ”uskomaton kokoelma taksonomisia ja nimistollisia virheita”. Heidan mukaansa Rivasin ja kumppaneiden esittamat todisteet uuden lajin olemassaololle eivat ole riittavat. He kritisoivat muun muassa sita, etta uuden lajin kuvaus perustui mitokondriaaliseen DNA:han, vaikka tuman DNA ja morfologia eivat tata tukeneet. ^[6] Jotkut tutkijat suhtautuivat uuden lajin kuvaukseen suopeammin, mutta ” Eunectes akayima ” julkaistiin silti useita nimistosaantoja rikkoen. ^{[6] [7] [8]} Dubois’n ja kumppaneiden mukaan ” Eunectes akayima ” on niin sanottu nomen nudum , jota ei tule kayttaa tieteellisena nimena. ^[6] Herpetologi Wolfgang Bohmen mukaan viheranakondan perimaan liittyva havainto on merkittava, mutta kolmen keltaisen anakondalajin yhdistaminen oli ennenaikaista. ^[8]

• Guinnessin ennatyskirja: Elainmaailman ennatykset (1978)