Ambrosiaaninen messu on katolisessa kirkossa kaytossa oleva jumalanpalvelusjarjestys . Se on saanut nimensa 300-luvulla elaneesta Mediolanumin eli nykyisen Milanon piispa Ambrosiuksesta , jolta jumalanpalveluskaava on perimatiedon mukaan peraisin. Tosi asiassa kaava lienee saanut nykyisen muotonsa vasta 800-luvulla, ja sita on muokattu myohemminkin.

Ambrosiaanista messua vietetaan Milanon katolisessa arkkihiippakunnassa, Italiassa , lukuun ottamatta Monzan kaupunkia ja eraita sen ympariston seurakuntia. Lisaksi ambrosiaaninen kaava on kaytossa eraissa muissakin Lombardian seurakunnissa, 55 rovastikunnassa Luganon hiippakunnassa, Ticinon kantonissa, Sveitsissa , 31 seurakunnassa Bergamon hiippakunnassa seka yksittaisissa seurakunnissa Lodin , Novaran ja Pavian hiippakunnissa.

Koska ambrosiaaninen messu oli saavuttanut vakiintuneen aseman jo sydankeskiajalla , ei Milanon arkkihiippakuntaa vaadittu siirtymaan Trenton kirkolliskokouksen jalkeen 1570 vahvistettuun nk. tridentiiniseen messuun . Toisin kuin monet muut vanhat messukaavat, ambrosiaaninen messu sailyi halki vuosisatojen. Myos Vatikaanin II konsiilin jalkeen, jolloin suurin osa katolista kirkkoa siirtyi kayttamaan uudistettua, Paavali VI :n messua, Milanon arkkihiippakunta piti kiinni vanhasta messustaan. Tahan lienee vaikuttanut myos se, etta Paavali VI puolusti ambrosiaanisen messun asemaa ? han oli ennen paaviksi tuloaan ollut Milanon arkkipiispa.

Ambrosiaaninen messu eroaa latinalaisesta ennen muuta kirkkovuotensa osalta. Ambrosiaanisessa liturgiassa adventtiaika alkaa jo Pyhan Martin paivan (11. marraskuuta) jalkeisena sunnuntaina, joten kirkkovuodessa on kuusi adventtisunnuntaita. Paastonaika alkaa ortodoksisen kirkon tapaan jo laskiaissunnuntaita seuraavana maanantaina, joten kirkkovuodessa ei ole tuhkakeskiviikkoa , ja karnevaali vietetaan jo ennen laskiaissunnuntaita.

Messun kaava seuraa likipitaen tridentiinisen messun kaavaa, mutta eroja on rukousten sanoituksissa ja yksittaisissa jarjestyksissa. Niinpa ambrosiaanisessa messussa leivan murtaminen tapahtuu jo ennen Isa meidan -rukousta, ja rauhantervehdys annetaan jo ennen ehtoollisliturgian alkua. Uskontunnustus seuraa samoin ortodoksista kaavaa, ja se luetaan vasta offertoriumin jalkeen, juuri ennen ehtoollisrukousta. Lukukappaleita on aina ? myos arkipaivisin ? kolme, Vanhan testamentin lukukappale, epistola ja evankeliumi .

Myos kirkollisten toimitusten kaavoissa on eroja. Esimerkiksi kaste toimitetaan ambrosiaanisessa liturgiassa upottamalla lapsi veteen, ei valelukasteena. Samoin hetkipalvelusten kaavat eroavat roomalaisista. Messussa kaytettava musiikki on myos erikoislaatuista; sita kutsutaan ambrosiaaniseksi kirkkolauluksi erotukseksi gregoriaanisesta kirkkolaulusta , jota kaytettiin tridentiinisessa messussa.

• Katoliset riitukset (liturgia)

• Ambrosiaaninen liturgia (englanniksi)
• Hetkipalvelukset ambrosiaanisessa liturgiassa (englanniksi)