Alexandra David-Neel
(oik.
Louise Eugenie Alexandrine Marie David
;
24. lokakuuta
1868
Saint-Mande
,
Ranskan keisarikunta
?
8. syyskuuta
1969
Digne
,
Ranska
) oli belgialais-ranskalainen tutkimusmatkailija,
spiritualisti
,
buddhalainen
, kirjailija ja oopperalaulaja. Han oli kiinnostunut itamaisista uskonnoista ja filosofiasta ja kirjoitti niista seka matkoistaan useita kirjoja. David-Neel vieraili muun muassa tiibetilaiseksi naamioituneena
Lhasassa
. Hanen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet moniin itamaisista uskonnoista kiinnostuneisiin lansimaisiin, muun muassa
beatnik
-kirjailijoihin.
David-Neel teini-ikaisena vuonna 1886.
Alexandra David-Neel syntyi vuonna 1868
Pariisin
esikaupungissa
Saint-Mandessa
. Hanen alkuperainen nimensa oli Louise Eugenie Alexandrine Marie David. Hanen isansa oli ranskalainen toimittaja ja opettaja. Aiti oli kotoisin
Belgiasta
, jonne perhe muutti, kun Alexandra oli kuusivuotias.
[1]
Alexandra Davidin isa Louis oli
vapaamuurari
, joka tunsi muun muassa
anarkistisen
maantieteilijan
Elisee Reclus’n
, joka vaikutti myos Alexandra Davidin ajatteluun. Han vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan aikaa Reclus’n kanssa ja kiinnostui taman vaikutuksesta
feminismista
ja anarkismista.
[2]
David teki jo 17-vuotiaana ensimmaisen matkansa Belgiasta junalla
Sveitsin
kautta
Italiaan
. Seuraavana vuonna han pyoraili Euroopassa ja paatyi myos
Lontooseen
, missa han osallistui ryhmaan, joka oli yhteydessa
Helena Blavatskyn
teosofiseen seuraan
.
[1]
Han kaantyi tuolloin paivakirjansa mukaan buddhalaisuuteen.
[2]
David muutti 21-vuotiaana
Pariisiin
ja kavi
Sorbonnen yliopiston
itamaisten uskontojen kursseille. Naisia ei viela tuolloin hyvaksytty varsinaisiksi oppilaiksi. David opiskeli itamaisia uskontoja myos
Guimet-museon
lukusalissa.
[1]
David pystyi vuonna 1890 lahtemaan
Intiaan
saatuaan isoaidiltaan perinnon. Han asui Intiassa, kunnes hanen rahansa loppuivat. Palattuaan Eurooppaan han kiersi oopperaseurueessa ja kaytti lavanimea Mademoiselle Myrial. Seurue vieraili muun muassa monissa Ranskan Pohjois-Afrikan siirtomaissa.
Tunisissa
han tapasi rautatieinsinoori Philippe Neelin, jonka kanssa han meni naimisiin vuonna 1904. Ajalle poikkeuksellisesti David-Neel piti oman sukunimensa ja lisasi nimeensa miehensa nimen valiviivalla.
[1]
David-Neel alkoi vuonna 1909 keskittya aasialaisiin ja buddhalaisiin teemoihin. Han oli vuodesta 1893 kirjoittanut sanomalehtiin feministisista ja anarkistisista aiheista salanimilla Alexandra David ja Mitra.
[3]
Han alkoi saada mainetta itamaisten uskontojen tuntijana, ja han opettikin aiheesta.
[1]
David-Neelin matkakumppani, munkki Aphur Yongden.
David-Neel matkusti vuonna 1911 Ranskan opetusministerion apurahan turvin uudestaan Intiaan, missa han opiskeli
sanskritia
Varanasissa
. Han oli luvannut miehelleen palaavansa kotiin 18 kuukauden paasta, mutta matkasta tuli huomattavasti pidempi. David-Neel tapasi miehensa seuraavan kerran vasta toukokuussa 1925.
[2]
David-Neel tapasi matkalla 13.
dalai-laman
Thubten Gyatson
ja vieraili
Sikkimin kuningaskunnan
kuninkaallisessa luostarissa, missa han tapasi kruununprinssi
Sidkeong Tulku Namgyalin
. David-Neel asui Sikkimissa vuosien 1914?1916 aikana yli vuoden luolassa. Hanelle tuotiin sinne ateria paivassa. Yksi hanta auttaneista munkeista oli Aphur Yongden, josta tuli David-Neelin matkakumppani ja adoptiopoika.
[1]
David-Neel ja Yongden ylittivat vuonna 1916 luvattomasti
Tiibetin kuningaskunnan rajan
. Tiibet oli suljettu ulkomaalaisilta, ja heidat karkotettiin maasta. He eivat voineet matkustaa Eurooppaankaan, silla
ensimmainen maailmansota
esti matkustajalaivaliikenteen. He suuntasivat Euroopan sijaan Japaniin, jossa he tapasivat muun muassa buddhalaismunkki
Ekai Kawaguchin
, joka oli vieraillut Tiibetin pyhassa kaupungissa
Lhasassa
kiinalaislaakariksi naamioituneena.
[1]
David-Neel paatti Kawaguchin innoittamana pyrkia myos Lhasaan. Han lahti Yongdenin kanssa Kiinan halki, ja joskus 1920-luvun alkupuolella he viettivat aikaa
Kumbumin luostarissa
. He jaivat talvella 1922?1923 kiinni
Gobin autiomaasta
, ja heidat karkotettiin. David-Neel ja Yongden paasivat Lhasaan lopulta vuonna 1924 kaakkoista reittia. David-Neel oli naamioitunut tiibetilaiseksi naiseksi ja Yongden taman pojaksi.
[1]
David-Neel vietti kaksi kuukautta Lhasassa ja palasi Ranskaan kevaalla 1925. Han kirjoitti matkoistaan lehtiin, ja kirjoitukset julkaistiin kirjana 1927. Kirja oli suosittu, ja siita saatujen tulojen ansiosta David-Neel osti talon
Dignesta
, missa han asui Yongdenin kanssa.
[1]
David-Neel paatti vuonna 1937 palata Kiinaan Kumbumin luostariin. Kiinassa han joutui olemaan useamman vuoden
toisen maailmansodan
syttymisen takia.
[1]
David-Neel asettui paikoilleen Digneen vasta 78-vuotiaana ja keskittyi taman jalkeen kirjoitustyohonsa.
[2]
David-Neel eli yli 100-vuotiaaksi ja kuoli kuusi viikkoa ennen 101-vuotissyntymapaivaansa. Hanen tuhkansa siroteltiin
Gangesjokeen
lahella Varanasia.
[1]
David-Neel oli ensimmaisia ihmisia, jotka popularisoivat
tiibetinbuddhalaisuuden
lansimaissa. Han nousi suosituksi vuonna 1927 julkaistun kirjansa myota. Kirjassa han kertoi matkastaan Lhasaan. David-Neelista tuli kirjan ansiosta kansainvalisesti tunnettu naistutkimusmatkailija ja suosittu Tiibetin ja buddhalaisuuden tuntija.
[3]
Monet sukupolvensa edustajista kiinnostuivat Aasiasta seka itamaisista uskonnoista ja filosofiasta David-Neelin kirjojen myota. Heihin kuuluivat muun muassa
Alan Watts
, joka kirjoitti esipuheen David-Neelin teoksen
The Secret Oral Teachings in Tibetan Buddhist Sects
Yhdysvaltain-painokseen, seka
beat-sukupolven
edustajat
Jack Kerouac
,
Allen Ginsberg
ja
Gary Snyder
.
[3]
Ginsberg on kertonut kiinnostuneensa syvemmin buddhalaisuudesta ja kaantyneensa uskontoon David-Neelin kirjoitusten ansiosta.
[1]
David-Neel kirjoitti kirjojen lisaksi useita sanomalehtiartikkeleita. Hanen kirjojaan ovat:
[4]
- Pour la vie
(1898)
- Le philosophe Meh-Ti et l’idee de solidarite
(1907)
- Yang-Tchou, theories individualistes dans la philosophie chinoise
(1909)
- Bouddhisme du Bouddha ou le modernisme du Bouddhisme
(1911)
- Voyage d’une Parisienne a Lhassa
(1927)
- Mystiques et magiciens du Tibet
(1929)
- Viiden viisauden lama
(
Le Lama aux cinq sagesses
, 1929)
- Initiations lamaiques
(1930)
- La vie surhumaine de Guesar de Ling, le heros tibetain, racontee par les bardes de son pays
(1931)
- Au pays des brigands gentilshommes
(1933)
- Magie d’amour et magie noire
(1938)
- Sous des nuees d’orages
(1940)
- A l’ouest barbare de la vaste Chine
(1947)
- Au cœur des Himalayas, le Nepal
(1949)
- L’Astavakra Gita du Vedanta advaita
(1951)
- Le vieux Tibet face a la Chine nouvelle
(1951)
- L’Inde ou j’ai vecu- Hier, aujourd’hui, demain
(1951)
- Les enseignements secrets des bouddhistes tibetains
(1951)
- La puissance du neant
(1954)
- L’avadhuta Gita de Dattatraya
(1958)
- La connaissance transcendante, d’apres le texte et les commentaires tibetains
(1958)
- Immortalite et reincarnation. Doctrines et pratiques. Chine-Tibet-Inde
(1961)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
David-Neel, Alexandra
Encyclopedia of World Biography
. Encyclopedia.com. Viitattu 14.4.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
Alexandra David-Neel
Federal Public Service Foreign Affairs, Foreign Trade and Development Cooperation. Viitattu 14.4.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Thevoz, Samuel: On the Threshold of the "Land of Marvels:" Alexandra David-Neel in Sikkim and the Making of Global Buddhism.
Transcultural Studies
, 7/2016, nro 1, s. 149?186. Ruprecht-Karls-Universitat Heidelberg.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 14.4.2018.
(englanniksi)
- ↑
Bibliographie
association alexandra david neel. Viitattu 29.4.2018.
(englanniksi)
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|