Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti
eli
Aleksandrian kreikkalais-ortodoksinen kirkko
on yksi
ortodoksisen kirkon
neljastatoista
autokefalisesta
paikalliskirkosta. Sen keskus on
Egyptin
Aleksandriassa
ja sen vaikutusaluetta Egypti ja koko
Afrikka
. Kirkolla katsotaan olevan yhteensa noin 500 000 jasenta, naista suurin osa kreikkalaisperaisia. Kirkkoa johtaa Aleksandrian Patriarkka ja Koko Afrikan Paavi
Theodoros II
.
Historiallisesti Aleksandrian patriarkaatti on yksi viidesta alkuperaisesta niin sanotusta vanhasta patriarkaatista. Nelja muuta ovat Rooman,
Konstantinopolin
,
Antiokian
ja
Jerusalemin
patriarkaatit, joista Rooman paamies
paavi
johtaa
roomalaiskatolista kirkkoa
. Ortodoksisten kirkkojen arvojarjestyksessa Aleksandrian patriarkaatti on toinen heti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin jalkeen.
Egyptissa huomattavasti vahvempana kirkkona vaikuttaa katolisesta (ja ortodoksisesta) kirkosta jo
Khalkedonin kirkolliskokouksessa
v. 451 eronnut
orientaaliortodoksinen
Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko
, josta puolestaan on 1500-luvulla eronnut pieni, nykyisin katolisen kirkon piiriin kuuluva
koptilaiskatolinen kirkko
.
Patriarkaatti pitaa perustajanaan
evankelista
Markusta
, jonka uskotaan saapuneen Aleksandriaan vuonna 43. Tata vuotta patriarkaatti pitaa perustamisvuotenaan. Ensimmaisina kristillisina vuosisatoina Aleksandrian patriarkaatti oli merkittavassa roolissa kristillisen teologian perusteiden muotoilussa. Avainasemassa tassa oli kuuluisa
Aleksandrian katekeettinen koulu
, jonka piirista tuli sellaisia merkittavia teologeja kuin
Pantainos
,
Klemens Aleksandrialainen
ja
Origenes
.
[3]
Vuonna 381 Aleksandria menetti toisen patriarkaatin kunnia-aseman
Konstantinopolille
. Vuonna 451 jarjestetty
Khalkedonin kirkolliskokous
aiheutti Aleksandrian patriarkaatin jakautumisen. Kirkolliskokouksen paatoksia vastustavat kutsuivat kirkkoaan egyptilaisten eli
koptien
kirkoksi, Khalkedonin paatoksia kannattavat puolestaan ortodoksiseksi kirkoksi. Edellisesta muodostui nain
Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko
, jalkimmaisesta ortodoksinen Aleksandrian patriarkaatti.
[1]
Arabien hallintokauden aikana vuosina 641-1250 seka
mamelukkien
valtakautena vuosina 1250?1517 patriarkaatti koki vaikeuksia toisaalta ortodoksien maaran vahenemisen, toisaalta resurssien niukkuuden vuoksi. Patriarkaatti alkoi elpya
ottomaanien
valloituksen vuonna 1517 jalkeen keskittyen ympari Afrikkaa hajaantuneiden ortodoksien pastoraaliseen hoitoon ja materiaaliseen tukemiseen. Samalla se kehitti jatkuvasti diplomaattista aktiivisuuttaan turvatakseen patriarkaatin kansainvalisen suojelun.
[3]
Patriarkka itse toimi vuosien 1517?1811 valisena aikana maanpaossa
Konstantinopolissa
.
[1]
Muhammad Alin
valtakausi ja hanen vuosina 1805-1952 hallinnut dynastiansa saivat aikaan uudet suotuisammat olosuhteet patriarkaatin toiminnalle. Samalla ortodoksiyhteisot Egyptissa vahvistuivat ja ortodokseja siirtyi myos muualle Pohjois- ja Ita-Afrikkaan. Tama johti patriarkaatin uudistumiseen ja siihen, etta se otti uudelleen itselleen saman maantieteellisen aseman, joka silla oli ollut ennen arabien valloitusta julistautuen koko Afrikan mantereen patriarkaatiksi riippumatta rajoista seka ihmisten rodusta tai varista.
[3]
Toisaalta 1800-luvun aikana
katolinen kirkko
perusti 1800-luvulla Aleksandriaan kaksi uutta
paavin
alaisuudessa toimivaa kirkkoa,
koptilaiskatolisen patriarkaatin
seka
melkiitti-katolisen patriarkaatin
.
[1]
1900-luvulla patriarkaatti aloitti
Kyproksen
ja
Kreikan
kirkkojen tuella lahetystyon Afrikassa, minka myota kirkon keskuksia on perustettu
Keniaan
,
Ghanaan
,
Etela-Afrikkaan
,
Ugandaan
,
Nigeriaan
ja
Zimbabween
. Vuonna 2007 avattiin Aleksandriassa ortodoksinen seminaari, joka oli ollut poissa toiminnasta 460 vuotta.
[1]
Vuonna 2014 patriarkka
Theodoros II
vieraili Suomessa. Talloin han tapasi myos
tasavallan presidentti
Sauli Niiniston
ja antoi talle patriarkaattinsa korkean huomionosoituksen Pyhan Leijonan Ritarikunnan Suurristin kiittaen Suomen valtiota ja suomalaisia kansalaisjarjestoja kehitysyhteistyosta Afrikassa.
[4]
Vuonna 2016 patriarkaatin
synodi
paatti elvyttaa
diakonissan
viran. Vuoden 2017 alussa vihittiin virkaansa ensimmaiset kuusi diakonissaa. Nama olivat kaikki nunnia ja heidat asetettiin lahetystyohon. Taustalla vaikutti 1988
Rodoksella
pidetyn kokouksen suositus palauttaa diakonissainstituutio ortodoksiseen kirkkoon. Kreikan ortodoksinen kirkko oli tehnyt vastaavan paatoksen jo vuonna 2004.
[5]
Patriarkaatin hiippakunnista seitseman sijaitsee Egyptin alueella. Lisaksi siihen kuuluu kuusi hiippakuntaa Ita-Afrikassa, seitseman Etela-Afrikassa, seitseman Keski- ja Lansi-Afrikassa seka kaksi Pohjois-Afrikassa.
[1]