Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti
Πατριαρχε?ον ?λεξανδρε?α? κα? π?ση? ?φρικ??

Hanen autuutensa Aleksandrian Patriarkka ja Koko Afrikan Paavi Theodoros II
Perustaja apostoli ja evankelista Markus . [1]
Itsenaisyys autokefalinen
Tunnustaminen ensimmaiset ekumeeniset kirkolliskokoukset lahde?
Paamies Aleksandrian Patriarkka ja Koko Afrikan Paavi Theodoros II
Keskuspaikka Aleksandria , Egypti
Toiminta-alue Egypti ja muu Afrikka
Kieli kreikka , swahili , englanti , paikallisia kielia
Jaseniston maara 500 000 [2]
Kotisivu http://www.patriarchateofalexandria.com/

Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti eli Aleksandrian kreikkalais-ortodoksinen kirkko on yksi ortodoksisen kirkon neljastatoista autokefalisesta paikalliskirkosta. Sen keskus on Egyptin Aleksandriassa ja sen vaikutusaluetta Egypti ja koko Afrikka . Kirkolla katsotaan olevan yhteensa noin 500 000 jasenta, naista suurin osa kreikkalaisperaisia. Kirkkoa johtaa Aleksandrian Patriarkka ja Koko Afrikan Paavi Theodoros II .

Historiallisesti Aleksandrian patriarkaatti on yksi viidesta alkuperaisesta niin sanotusta vanhasta patriarkaatista. Nelja muuta ovat Rooman, Konstantinopolin , Antiokian ja Jerusalemin patriarkaatit, joista Rooman paamies paavi johtaa roomalaiskatolista kirkkoa . Ortodoksisten kirkkojen arvojarjestyksessa Aleksandrian patriarkaatti on toinen heti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin jalkeen.

Egyptissa huomattavasti vahvempana kirkkona vaikuttaa katolisesta (ja ortodoksisesta) kirkosta jo Khalkedonin kirkolliskokouksessa v. 451 eronnut orientaaliortodoksinen Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko , josta puolestaan on 1500-luvulla eronnut pieni, nykyisin katolisen kirkon piiriin kuuluva koptilaiskatolinen kirkko .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patriarkaatti pitaa perustajanaan evankelista Markusta , jonka uskotaan saapuneen Aleksandriaan vuonna 43. Tata vuotta patriarkaatti pitaa perustamisvuotenaan. Ensimmaisina kristillisina vuosisatoina Aleksandrian patriarkaatti oli merkittavassa roolissa kristillisen teologian perusteiden muotoilussa. Avainasemassa tassa oli kuuluisa Aleksandrian katekeettinen koulu , jonka piirista tuli sellaisia merkittavia teologeja kuin Pantainos , Klemens Aleksandrialainen ja Origenes . [3] Vuonna 381 Aleksandria menetti toisen patriarkaatin kunnia-aseman Konstantinopolille . Vuonna 451 jarjestetty Khalkedonin kirkolliskokous aiheutti Aleksandrian patriarkaatin jakautumisen. Kirkolliskokouksen paatoksia vastustavat kutsuivat kirkkoaan egyptilaisten eli koptien kirkoksi, Khalkedonin paatoksia kannattavat puolestaan ortodoksiseksi kirkoksi. Edellisesta muodostui nain Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko , jalkimmaisesta ortodoksinen Aleksandrian patriarkaatti. [1]

Arabien hallintokauden aikana vuosina 641-1250 seka mamelukkien valtakautena vuosina 1250?1517 patriarkaatti koki vaikeuksia toisaalta ortodoksien maaran vahenemisen, toisaalta resurssien niukkuuden vuoksi. Patriarkaatti alkoi elpya ottomaanien valloituksen vuonna 1517 jalkeen keskittyen ympari Afrikkaa hajaantuneiden ortodoksien pastoraaliseen hoitoon ja materiaaliseen tukemiseen. Samalla se kehitti jatkuvasti diplomaattista aktiivisuuttaan turvatakseen patriarkaatin kansainvalisen suojelun. [3] Patriarkka itse toimi vuosien 1517?1811 valisena aikana maanpaossa Konstantinopolissa . [1]

Muhammad Alin valtakausi ja hanen vuosina 1805-1952 hallinnut dynastiansa saivat aikaan uudet suotuisammat olosuhteet patriarkaatin toiminnalle. Samalla ortodoksiyhteisot Egyptissa vahvistuivat ja ortodokseja siirtyi myos muualle Pohjois- ja Ita-Afrikkaan. Tama johti patriarkaatin uudistumiseen ja siihen, etta se otti uudelleen itselleen saman maantieteellisen aseman, joka silla oli ollut ennen arabien valloitusta julistautuen koko Afrikan mantereen patriarkaatiksi riippumatta rajoista seka ihmisten rodusta tai varista. [3] Toisaalta 1800-luvun aikana katolinen kirkko perusti 1800-luvulla Aleksandriaan kaksi uutta paavin alaisuudessa toimivaa kirkkoa, koptilaiskatolisen patriarkaatin seka melkiitti-katolisen patriarkaatin . [1]

1900-luvulla patriarkaatti aloitti Kyproksen ja Kreikan kirkkojen tuella lahetystyon Afrikassa, minka myota kirkon keskuksia on perustettu Keniaan , Ghanaan , Etela-Afrikkaan , Ugandaan , Nigeriaan ja Zimbabween . Vuonna 2007 avattiin Aleksandriassa ortodoksinen seminaari, joka oli ollut poissa toiminnasta 460 vuotta. [1]

Vuonna 2014 patriarkka Theodoros II vieraili Suomessa. Talloin han tapasi myos tasavallan presidentti Sauli Niiniston ja antoi talle patriarkaattinsa korkean huomionosoituksen Pyhan Leijonan Ritarikunnan Suurristin kiittaen Suomen valtiota ja suomalaisia kansalaisjarjestoja kehitysyhteistyosta Afrikassa. [4]

Vuonna 2016 patriarkaatin synodi paatti elvyttaa diakonissan viran. Vuoden 2017 alussa vihittiin virkaansa ensimmaiset kuusi diakonissaa. Nama olivat kaikki nunnia ja heidat asetettiin lahetystyohon. Taustalla vaikutti 1988 Rodoksella pidetyn kokouksen suositus palauttaa diakonissainstituutio ortodoksiseen kirkkoon. Kreikan ortodoksinen kirkko oli tehnyt vastaavan paatoksen jo vuonna 2004. [5]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patriarkaatin hiippakunnista seitseman sijaitsee Egyptin alueella. Lisaksi siihen kuuluu kuusi hiippakuntaa Ita-Afrikassa, seitseman Etela-Afrikassa, seitseman Keski- ja Lansi-Afrikassa seka kaksi Pohjois-Afrikassa. [1]

Patriarkaattiin kuuluvat hiippakunnat.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c d e f Aleksandrian patriarkaatin perustajana apostoli Markus 10.6.2014. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.5.2018.
  2. Kirkkojen maailmanneuvosto: Greek Orthodox Patriarchate of Alexandria and All Africa oikoumene.org . Viitattu 13.2.2020. (englanniksi)
  3. a b c The Patriarchate of Alexandria and all Africa 22.10.2012. The Patriarchate of Alexandria and all Africa. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  4. Presidentti vastaanotti patriarkka Teodoroksen 26.6.2014. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.5.2018.
  5. Pekka Metso: Diakonissainstituutio elpymassa ortodoksisessa maailmassa 15.11.2017. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]