Alan Gabriel Ludwig Garcia Perez
(
23. toukokuuta
1949
Lima
?
17. huhtikuuta
2019
Lima
[1]
), asianajaja ja poliitikko, oli
Perun presidenttina
1985?1990 ja 2006?2011. Garcia on keskusta-vasemmistolaisen
Partido Aprista Peruanon
(APRA) johtaja. 4. kesakuuta 2006 presidentinvaaleissa han voitti toisella kierroksella
Ollanta Humalan
ja aloitti toisen kautensa 28. heinakuuta 2006. Humala voitti taparasti kesakuussa 2011.
Garcia on syntyisin keskiluokkaisesta perheesta, jolla oli vahvat suhteet sosiaalidemokraattiseen APRA-puolueeseen (
Alianza Popular Revolucionaria Americana
). Garcian isa Carlos Garcia Ronceros toimi puolueen paasihteerina, kun
Manuel A. Odrian
hallitus (1948?1956) oli julistanut sen laittomaksi. Garcian isa pidatettiin, eika han nahnyt perhettaan viiteen vuoteen.
Garcia Perez opiskeli lakia Limassa, suoritti tohtorintutkinnon Espanjassa ja opiskeli sosiologiaa Ranskassa. Han ryhtyi politiikkaan, kun kenraali
Bermudez
paatti 1978 paluusta demokratiaan. Garcia Perez valittiin 1980 parlamenttiin Limasta ja 1982 APRAn paasihteeriksi. Han sai presidentinvaalissa huhtikuussa 1985 ensimmaisella kierroksella 45 prosenttia aanista, yli kaksi kertaa seuraavan kilpailijansa aanimaaran. Hanta oli vastassa toisella kierroksella kommunistien
Alfonso Barrantes Lingan
, joka luopui ehdokkuudesta Garcian hyvaksi. Garcian vannoi virkavalan ensimmaisena APRAn presidenttina 28. heinakuuta 1985. Tuolloin vasta 36-vuotiasta Garciaa sanottiin ”Latinalaisen Amerikan Kennedyksi.”
Garcia aloitti 1985 ”velkakapinan” ja julisti, ettei Peru kayta kuin 10 prosenttia vientinsa kokonaisarvosta ulkomaanvelan hoitoon Kansainvalisen valuuttarahaston vaatiman 60 prosenttia sijasta ja sen sijaan kayttaisi varat talouden elvyttamiseen. Han kiersi Latinalaista Amerikkaa hankkimassa tukea suunnitelmalleen. Se ei kaynyt IMF:lle joka julisti maan luottokelvottomaksi, ja seurauksena oli maan talouden romahdus.
[2]
Garcian kautta leimasivat hyperinflaatio, levottomuudet, ihmisoikeusrikkomukset ja epaonnistuneet yritykset kansallistaa kaksi suurinta pankkia. Inflaatiovauhti oli vuonna 1990 7 649 prosenttia, ja kokonaisuudessaan se oli heinakuusta 1985 heinakuuhun 1990 2 200 200 prosenttia. Perun valuutta
sol
korvattiin 1985
intill
a, joka korvattiin heinakuussa 1991
nuevo solilla
. Vuositulot laskivat 720 dollariin vuodessa, vuoden 1960 tason alle, ja bruttokansantuote supistui 20 prosenttia. Garcia yritti kansallistaa kaksi suurinta pankkia, mutta sai valuuttarahaston ja liike-elaman vihat paalleen. Vasta hanen seuraajansa
Alberto Fujimori
ratkaisi talousongelmat.
lahde?
Sissiliike
Loistava polku
kiihdytti hyokkayksiaan ja hyokkasi Liman sahkonjakelua vastaan aihettaen katkoksia ja rajaytti autopommeja hallitusrakennusten ja oikeustalon lahella. Garcian hallinto kaytti sotilasvoimaa sisseja vastaan, armeija syyllistyi useisiin veriloylyihin, ja Garcian kaudella katosi noin 1 600 ihmista. El Frontonin vankilassa puhkesi 1986 kapina, jonka kukistamisen yhteydessa armeija surmasi yli sata vankia. Garciaa kuulusteltiin tapauksesta useita kertoja, mutta han vakuutti, ettei ole vastuussa tapahtuneesta
[3]
.
Alan Garcia lokakuussa 2006.
Garciaa ei valittu uudelleen 1990, jolloin
Alberto Fujimori
voitti vaalit. Fujimori jarjesti huhtikuussa 1992 sisaisen vallankaappauksen oman valtansa lisaamiseksi, ja sen jalkeen armeija tuli pidattamaan Garciaa, mutta han ehti paeta
[4]
. Han pakeni maasta
Kolumbia
an ja myohemmin
Ranska
an. Fujimorin hallitus kaynnisti tutkinnan ja syytti Garciaa korruptiosta. Han palasi Peruun 2001, kun Fujimori oli erotettu ja korkein oikeus mitatoi syytteet.
lahde?
Vuoden 2001 presidentinvaaleissa 90 paivaa maahan palaamisensa jalkeen Garcia onnistui saamaan 48 prosenttia aanista, mutta havisi
Alejandro Toledolle
. Vuoden 2001 vaaleista lahtien Garcia johti APRA-puoluetta ja oppositiota Perun kongressissa.
lahde?
Han aloitti 18. helmikuuta 2005 kampanjoinnin huhtikuun 2006 vaaleihin. Ensimmaisella kierrokselle 4. kesakuuta kumpikaan ehdokkaista ei saanut yli puolta aanista, mutta Garcia sai 24,32 prosenttia ja voitti siten
Lourdes Floresin
(23,81 prosenttia) ja paasi toiselle kierrokselle
Ollanta Humalan
kanssa (30,62 prosenttia). Garcian kampanjaa hairitsi kiista Venezuelan
Hugo Chavezin
kanssa, joka sanoi 28. huhtikuuta kannattavansa Humalaa ja nimitti Garciaa ”rosvoksi ja bandiitiksi.” Toisen kierroksen Garcia voitti saatuaan 52,6 prosenttia aanista.
lahde?
Garcia julkisti virkaanastujaisiaan edeltavana paivana hallituksen kokoonpanon, johon paaministeriksi tuli entinen APRAn paasihteeri, kongressiedustaja
Jorge del Castillo Galvez
ja valtiovarainministeriksi entinen Banco Bilbao Vizcaya Argentarian toimitusjohtaja ja Toledon hallituksen varavaltiovarainministeri
Luis Carranza
. Ammattiliitto
CGTP:n
johtaja Mario Huaman Rivera arvosteli ratkaisua ja sanoi, ettei Garcia sittekaan toteuta lupaustaan talouspolitiikan muutoksesta.
lahde?
Garcia lausui jo presidentinvaalikampanjansa aikana, etta han tukee kuolemanrangaistusta raiskaajille ja terroristeille. Kongressi kuitenkin hylkasi lakiesityksen aanin 49?26, ja sen arvosteltiin rikkovan Perun allekirjoittamaa San Josen sopimusta (
American Convention on Human Rights
).
lahde?
Garcia antoi joulukuussa 2006
kokaa
ylistavia lausuntoja ja suositteli sen kayttoa salaateissa ja sen laakinnallisia vaikutuksia.
[5]
Myohemmin hallitus kuitenkin kiristi toimia kokanviljelya vastaan, ja Garcia julisti sodan kokaiinintuotantoa vastaan. Kiristynyt linja johti maanviljelijoiden vastalauseisiin ja tiesulkuihin. Garcia syytti Loistavaa polkua mielenosoitusten jarjestamisesta.
[6]
Vuoden kuluessa Garcian toisen kauden alusta hanen suosionsa oli pudonnut 63 prosentista 32:een. Vuosipuheessaan han sanoi katuvansa, ettei ollut tehnyt tarpeeksi koyhien hyvaksi, ja lupasi valtion rakentavan 1,2 miljoonalle asunnon ja poistavansa koyhyyden ennen kautensa loppua 2011.
[7]
Yhdysvaltain kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen mukaisesti Garcia saati kongressilta saamillaan valtuuksilla lait, joilla pyrittiin vapauttamaan maakauppa alkuperaisheimojen maa-alueilla. Tarkoitus oli sallia ulkomaisten yritysten maanostoa Perun Amazonasin alueelta ja suosia sijoituksia. Kongressi kumosi lait alkuperaisvaeston viikon kestaneen mielenosoitusaallon jalkeen. Arvostelijat eivat luottaneen oljy- ja kaasuyrityksiin ja uskoivat niiden tuhoavan ymparistoa ja perinteisen elamantavan.
[8]
Koko Perun hallitus ja
Petroperun
johtokunnan puheenjohtaja joutuivat eroamaan 10. lokakuuta 2008 oljynporauksen toimilupien arvonnan lahjusskandaalin vuoksi.
[9]
Garcia nimitti uudeksi paaministeriksi
Yehude Simonin
. Myos norjalaisen
Discover Petroleumin
saama toimilupa jaadytettiin.
lahde?
Perun senaatti hyvaksyi maaliskuussa 2009 lain yleisesta julkisesta terveydenhuollosta, jonka tarkoitus oli kattaa koko maa vuoteen 2011 mennessa.
[10]
Amazonin intiaanit ja poliisit ottivat kesakuun 2009 alussa vakavasti yhteen. Yli 30 ihmista sai surmansa. Intiaanit vastustivat suunnitelmia avata sademetsaalue kansainvalisille yhtioille. Paaministeri Yehude Simon ilmoitti tapahtuneen jalkeen erostaan.
[11]
[12]
Garcian hallinto pyrki lieventamaan Perun tiukkaa suhtautumista
aborttiin
, joka sallittiin ainoastaan, jos aidin henki on vaarassa. Pyrkimys laajentaa aborttioikeus raiskaustapauksiin, insestiin ja sikion epamuodostumiin aiheutti kovaa polemiikkia abortin vastustajissa, katolisessa kirkossa ja hallituksen sisalla.
[13]
Ulkopolitiikassa Garcia pyrki paikkaamaan maansa suhteita naapurimaihin, jotka olivat rakoilleet Alejandro Toledon ja Ricardo Lagosin aikana ja karsineet vakavan valirikon entisen presidentti Alberto Fujimorin luovutuskiistassa.
lahde?
Garcia tapasi Hugo Chavezin 9. joulukuuta 2006
Cochabambassa
Boliviassa
CSN:n
kokouksessa, ja tapaamisen jalkeen han kertoi asioiden tulleen sovituksi.
lahde?
Garcian aikana Perun suhdetta etelanaapuriinsa
Chileen
varjostivat maiden valinen kiistely merirajasta ja ilmavoimien upseeri Victor Ariza Mendozan jaaminen kiinni vakoilusta Chilen hyvaksi. Suuri osa perulaisista olikin valmis jattamaan hyvaksymatta vapaakauppasopimuksen maiden valilla
[14]
.
Toisaalta Argentiinan ja Perun suhteissa tapahtui liennytysta Argentiinan presidentti
Cristina Fernandez
tehtya maaliskuussa 2010 ensimmaisen virallisen vierailun tapaamaan Garciaa. Edellinen valtiovierailu tapahtui 1994. Maiden valit rikkoutuivat vuonna 1995 puoleksitoista vuosikymmeneksi Argentiinan myytya salaa aseita ja ammuksia perinteisen liittolaisensa Perun kanssa
Cenepasta sotaa
kayvalle Ecuadorille.
[15]
Garciaa tutkitaan
lahjusten
vastaanottamisesta Perussa, ja hanet asetettiin 17. marraskuuta 2018 maastapoistumiskieltoon. Uutistoimisto
Reutersin
mukaan Garcia haki muutama tunti myohemmin turvapaikkaa
Uruguayn
Liman-suurlahetystosta.
[16]
Alan Garcia ampui itseaan, kun poliisi tuli 17. huhtikuuta 2019 pidattamaan hanta. Han kuoli sairaalassa.
[17]
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|