Aivoinfarkti
on
sairaus
, jossa osa
aivokudoksesta
jaa ilman
happea
ja kuolee. Syyna on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu
hyytymasta
ahtaassa
valtimossa
, mutta se voi syntya myos muualta tulleesta hyytymapalasesta.
[1]
Aivoinfarktin tyypillisia oireita ovat akillisesti alkavat toispuoliset
halvausoireet
ja puheen tuottamisen ongelmat. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarkti iskee usein taysin yllattaen, ja oireet kehittyvat nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa
[2]
.
Sairastunut ei itse valttamatta edes tunnista oireitaan. Pyyda hanta:
- nostamaan kasivarsia (kasien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus)
- toistamaan yksinkertainen lause (epaselva puhe tai puhumisen vaikeus) tai
- hymyilemaan (roikkuuko potilaan toinen suupieli, jaako hymy toispuoleiseksi).
Mikali jokin naista ei onnistu, sairaalan paivystykseen on hakeuduttava valittomasti. Muista merkita ylos myos kellonaika, jolloin oireet ilmaantuivat.
Akisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa
hatanumeroon
112. Hatakeskuspaivystaja arvioi potilaan riskin ja halyttaa tarvittavaa apua. Aivoinfarkti ja
aivoverenvuoto
voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttaakin aivojen kuvantamista, esimerkiksi
tietokonetomografiaa
.
[1]
Aivoinfarkti oli maailman toiseksi yleisin kuolinsyy vuonna 2017. Aivoinfarktista johtuvat kuolemat vahenivat jyrkasti vuosina 1990?2017 hoitojen kehittymisen myota. Myos aivoinfarktien maara vaheni jonkin verran.
[3]
Suomessa aivoinfarktien ikavakioitu maara puolittui vuosina 1972?2012. Lisaksi niiden vaikeusaste lieveni ainakin 1970- ja 1980-luvuilla. Aivoinfarktin esiintyvyys kasvaa voimakkaasti ian myota. Aivoinfarkti uusii jopa puolella potilaista, ja ensimmainen aivoinfarkti tapahtuu keskimaarin noin 75 vuoden iassa. Aivovaltimon seinaman repeytymisesta karsineet potilaat elivat 1970-luvulla keskimaarin vain kaksi vuorokautta, mutta 2010-luvulla jo useita vuosia. Aivoinfarktit aiheuttavat Suomessa 9 prosenttia kuolemista.
[4]
Elintason nousuun liittynyt elintapojen muutos 1950- ja 1960-luvuilla aiheuttivat aivoverenkiertohairioiden ja aivoinfarktien yleistymisen. Sairastuvuus lisaantyi aluksi ylemmissa sosiaaliryhmissa ja myohemmin tyovaeston elintason parantuessa myos alemmissa sosiaaliryhmissa. Kilpailevat kuolinsyyt, kuten tartuntatautikuolemat, vahenivat samalla, mika johti siihen, etta aivoinfarktin osuus kuolinsyyna kasvoi.
[5]
Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. Verihyytyman tukkima verisuoni avataan liuotushoidolla, jos aivoinfarktin oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 tuntia. Verisuoni voidaan myos onnistua avaamaan valtimonsisaisella katetrihoidolla, jos kuvantamistutkimuksissa havaitaan kyseessa olevan suuren verisuonen tukos. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan useimmiten aivoverenkiertohairioyksikossa, joka on naiden sairauksien akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikko.
Laskimonsisaisen liuotushoidon keskeisimpia vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa
sairaaloissa
etenkaan virka-ajan ulkopuolella.
lahde?
Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin, kuten valtimonsisaiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
Aivoinfarktista kuntoutuminen on hidasta, eika toimintakyky valttamatta ikina palaa entiselleen.
Aivovaurion
asteeseen vaikuttavat
verenkiertohairion
vaikeusaste, sijainti ja kesto. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50?70 prosenttia on toipunut paivittaisissa toimissaan itsenaisiksi
[6]
.
Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkaisy joko veritulpan syntya estavilla tai veren hyytymistaipumusta vahentavilla laakkeilla. Jatkohoidossa potilaan jaljella olevaa toimintakykya pyritaan yllapitamaan ja aktivoimaan esimerkiksi
fysioterapialla
,
puheterapialla
ja
toimintaterapialla
.
Aivoinfarktin riski suurenee ian myota
[6]
. Muita riskitekijoita ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin ja huumeiden kaytto, epaterveellinen ruokavalio, vahainen liikunta seka henkinen kuormitus. Nuorilla potilailla voi syyna olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisaava sairaus. Aivovaltimon tukkiva hyytyma voi myos lahtea liikkeelle esimerkiksi
sydamesta
, johon on syntynyt hyytymia
eteisvarina
-rytmihairion seurauksena.
Jokainen 10 grammaa ravintokuitua vahentaa aivoinfarktin riskia 12 % (
kuitua
on kaikissa prosessoimattomissa kasviperaisissa ruoissa).
[7]
Taman voi osittain selittaa se, etta kuitupitoiset ruoat alentavat verenpainetta, laskevat veren kolesterolia, vahentavat matala-asteista tulehdusta ja sisaltavat paljon anti-oksidantteja.
[8]
100 grammaa punaista lihaa lisaa aivoinfarktin riskia 13 % ja prosessoitu liha 11 % jokaista 50 gramman annosta kohden.
[9]
Insuliiniresistenssia
on alustavasti epailty myos aivoinfarktin, kuten sydan- ja verisuonitautienkin, riskitekijaksi.
[10]
Kohonnut verenpaine on tarkein yksittainen, hoidettavissa oleva riskitekija.
- ↑
a
b
Tarnanen, Kirsi ym.:
Aivoinfarkti
Terveyskirjasto
. 7.1.2011. Duodecim. Viitattu 4.5.2015.
- ↑
Suositus - Kaypa hoito
www.kaypahoito.fi
. Viitattu 24.4.2018.
- ↑
Valery L. Feigin, Benjamin A. Stark, Catherine Owens Johnson, Gregory A. Roth, Catherine Bisignano, Gdiom Gebreheat Abady: Global, regional, and national burden of stroke and its risk factors, 1990?2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019.
The Lancet Neurology
, 1.10.2021, 20. vsk, nro 10, s. 795?820. PubMed:
34487721
.
doi
:
10.1016/S1474-4422(21)00252-0
.
ISSN 1474-4422
.
Artikkelin verkkoversio
. English
- ↑
Aivohalvaus - kallis kansansairautemme
www.duodecimlehti.fi
. Viitattu 14.9.2022.
- ↑
Hannele
Helena Kirveskoski 2017: ”Sisu ei anna myoten valittaa mitaan” ? Miesten varhainen kuolleisuus yhteiskunnallisena ongelmana 1940-luvulta vuoden 1972 kansanterveyslakiin. Sivu 3.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193614/Kirveskoski_poliittinen%20historia.pdf
- ↑
a
b
Suositus - Kaypa hoito
www.kaypahoito.fi
. Viitattu 24.4.2018.
- ↑
S. Mahabir: Dietary fiber intake and risk of breast cancer: a meta-analysis of prospective cohort studies.
Yearbook of Oncology
, 2012-01, nro 2012, s. 16?18.
doi
:
10.1016/s1040-1741(12)00190-x
.
ISSN 1040-1741
.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
Tao Huang, Min Xu, Albert Lee, Susan Cho, Lu Qi: Consumption of whole grains and cereal fiber and total and cause-specific mortality: prospective analysis of 367,442 individuals.
BMC Medicine
, 24.3.2015, nro 13.
doi
:
10.1186/s12916-015-0294-7
.
ISSN 1741-7015
.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
G-C Chen, D-B Lv, Z Pang, Q-F Liu: Red and processed meat consumption and risk of stroke: a meta-analysis of prospective cohort studies.
European Journal of Clinical Nutrition
, 21.11.2012, nro 67, s. 91?95.
doi
:
10.1038/ejcn.2012.180
.
ISSN 0954-3007
.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskia
Yle Uutiset
. 25.10.2010. Viitattu 4.5.2015.