Agathon (tragediakirjailija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agathon
?γ?θων
Agathon toivottaa juopuneen Alkibiadeen tervetulleeksi. Anselm Feuerbach, Platonin pidot, 1869.
Agathon toivottaa juopuneen Alkibiadeen tervetulleeksi. Anselm Feuerbach , Platonin pidot , 1869.
Henkilotiedot
Syntynyt n. 448 / 447 eaa.
Ateena
Kuollut n. 400 eaa.
Ammatti naytelmakirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli muinaiskreikka ( klassinen )
Aikakausi klassinen kausi
Tyylilajit tragedia
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Agathon ( m.kreik. ?γ?θων , Agath?n ; noin 448 / 447 ? 400 eaa. ) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija , joka oli kotoisin Ateenasta . [1]

Elama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Agathon oli varakkaasta ja arvostetusta perheesta. Han oli Sokrateen , Alkibiadeen ja monien muiden 400-luvun eaa. lopun merkkihenkiloiden tuttava ja muun muassa tragediakirjailija Euripideen ystava. Han saavutti ensimmaisen voittonsa naytelmakilpailuissa Lenaia -juhlissa vuonna 416 eaa. [1]

Agathon tunnetaan parhaiten Platonin dialogista Pidot , jossa han esiintyy yhtena keskustelijoista. Dialogi sijoittuu Agathonin kotona jarjestettyihin pitoihin , jotka juhlistavat taman vuoden 416 eaa. voittoa. [1] Platon, tuolloin 14-vuotias, oli itse ollut katsomossa kun Agathonin voittoisa naytelma esitettiin. [2] Agathon oli Pausaniaan elinikainen kumppani, ja he esiintyvat pidoissa yhdessa. Agathon esiintyy myos Aristofaneen komediassa Naistenjuhla .

Platon kuvaa Agathonin komeana, hyvakaytoksisena ja hyvin pukeutuneena nuorena miehena. [1] [3] Agathonin Pidoissa pitama epideiktinen puhe rakkauden ylistykseksi on kaunis, mutta taynna keinotekoisia retorisia ilmaisuja. Tama on saanut jotkut tutkijat uskomaan, etta Agathon olisi saattanut olla Gorgiaan oppilaana. Pidoissa Agathon esitetaan Aristofaneen ystavana, mutta tama mahdollinen ystavyys ei estanyt Aristofanesta arvostelemasta Agathonia Naistenjuhlissa seka myos sittemmin kadonneessa komediassa Gerytades . Naistenjuhlissa Aristofanes kuvaa Agathonin naismaisena ja pukeutuneena naisten vaatteisiin. Naytelmassaan Sammakot Aristofanes pehmensi arvosteluaan, mutta se, etta Dionysos kutsuu naytelmassa Agathonia ”hyvaksi runoilijaksi”, saattaa olla lahinna sanaleikki taman nimesta ( ?γαθ?? , agathos = ’hyva’).

Agathon siirtyi vuonna 407 eaa. yhdessa Pausaniaan kanssa Makedonian kuninkaan Arkhelaoksen hoviin, jossa myos hanen ystavansa Euripides toimi tuohon aikaan. Arkhelaos kerasi hoviinsa naytelmakirjailijoita ja muita taiteilijoita. Agathonin kuolema ajoitetaan noin vuoteen 400 eaa., jolloin han oli noin 47-vuotias. Han todennakoisesti kuoli Makedoniassa. [1]

Naytelmat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Agathonin tiedetaan kirjoittaneen ainakin seuraavat naytelmat:

  • Aerope ( ?ερ?πη , Aerop? )
  • Alkmaion ( ?λκμα?ων , Alkmai?n )
  • Antheus ( ?νθε?? ) (tai ?νθο? , Anthos , ”Kukka”)
  • Mysialaiset ( Μυσο? , Mysoi ) (?)
  • Telefos ( Τ?λεφο? , T?lefos )
  • Thyestes ( Θυ?στη? , Thyest?s )

Agathon esitteli kreikkalaiseen teatteriin joitakin uusia keksintoja. Aristoteleen mukaan hanen naytelmansa Antheus juoni oli kokonaan hanen itse keksimansa, siina missa tragediat perustuivat yleensa joko kreikkalaisen mytologian jo ennalta tunnettuihin aiheisiin tai joissakin harvemmissa tapauksissa historian tapahtumiin. Aristoteles sanoo, ettei tama vahentanyt yhtaan naytelman viehatysta, ja kaytti tata esimerkkina siita, ettei naytelmissa ollut pakko pitaytya perinteissa. [1] [4] Toisaalta Aristoteles moitti Agathonia siita, etta tama yritti kasitella tragedioissaan liian laajoja kokonaisuuksia, siina missa yleensa tragediat keskittyivat vain jonkun myytin osaan. [1] [5]

Agathon oli myos ensimmainen naytelmakirjailija, joka kirjoitti kuoro -osuuksia, jotka vaikuttavat olleen itsenaisia naytelmien paajuoneen nahden. Tallaisista osuuksista kaytettiin nimitysta embolima ( ?μβ?λιμα , ’valinaytos’ tai ’valisoitto’), silla ne olivat pelkkia lyyrisia tai musiikillisia valiesityksia. [1] [6] [7] Muutosten luovuudesta huolimatta tai juuri niiden vuoksi on huomautettu, etta Agathon saattoi olla jopa edesauttamassa ateenalaisen tragedian rappeutumista. [1]

Agathonin naytelmat eivat ole sailyneet nykyaikaan. Aristofaneen oletetaan liittaneen joitakin naytelmien katkelmia Naistenjuhlaansa . [1] [8] Sailyneet tekstikatkelmat on koottu Johann August Nauckin teokseen Tragicorum graecorum fragmenta (1887).

Joskus Agathonin on esitetty kirjoittaneen myos komedioita, tai etta olisi ollut toinen samanniminen komediakirjailija, mutta tata ei ole yleisesti hyvaksytty. [1]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Agathon”,  Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology . Boston: Little, Brown and Company, 1849?1867. Teoksen verkkoversio . (englanniksi) (englanniksi)
  2. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 5.217a.
  3. ↑ Platon: Protagoras 156b.
  4. ↑ Aristoteles: Runousoppi 9, 1451b18?25.
  5. ↑ Aristoteles: Runousoppi 18, 1456a15?20.
  6. ↑ Aristoteles: Runousoppi 18, 1456a25?31.
  7. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ?μβ?λιμο?, -ον A Greek-English Lexicon . 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  8. ↑ Aristofanes: Naistenjuhla 5.100-130.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Agathon_(tragediakirjailija)&oldid=21499069 ”