Aconcagua
on vuori
Andien
vuoristossa
Argentiinassa
Mendozan maakunnassa
lahella
Chilen
rajaa. Se on korkeudeltaan 6 961 metria
[1]
ja sita korkeampia vuoria on vain Aasiassa.
[2]
Aconcagualla on kaksi huippua, joista korkeampi on pohjoinen huippu. Huipun voi nahda Chilen rannikolta 160 kilometrin paasta. Vuoren ymparilla on useita muitakin yli viiden kilometrin korkuisia huippuja.
[2]
Aconcagua on rauhoitettu luonnonpuisto.
[2]
Aconcaguan nimen alkuperasta on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee
ket?uankielisista
sanoista
akun
,
ka
ja
agua
, jotka yhdessa tarkoittavat ”huippu, jota pelataan tai ihaillaan”. Toisen teorian mukaan nimi tulee
mapucheilta
, joilla
Aconca-Hue
viittaa Aconcaguajokeen ja tarkoittaa ”tulee toiselta puolelta”.
[2]
Aconcagua on suhteellisen nuori vuori. Se syntyi mannerliikunnoissa, kun
Nazcan laatta
liukui
Etela-Amerikan laatan
alle.
[2]
Luonnontieteilija
Charles Darwin
kavi vuorella vuonna 1835 keraamassa naytteita. Vuoren rinteilta 5 300 metrin korkeudelta loydettiin vuonna 1985 muinainen
inkojen
hautausmaa.
[2]
Aconcaguan rinteilla on useita jaatikoita. Kasvillisuutta on etupaassa neljan kilometrin alapuolisilla rinteilla. Kasvillisuus on lahinna matalaa pensaikkoa, joka on sopeutunut kylmyyteen, ohueen maaperaan ja koviin tuuliin. Suurista elaimista vuorella liikkuvat esimerkiksi
kondori
,
deguhaukka
,
laama
,
puuma
,
janis
ja
punakettu
.
[2]
Alarinteilla lampotila ylittaa harvoin nollaa, ylhaalla pakkasasteita on usein 20 tai enemman.
Tyyneltamerelta
tulee kosteita tuulia, jotka ovat myos paasyy vuorella esiintyviin tuuli- ja lumimyrskyihin.
Aconcagua soveltuu vuorikiipeilyyn, ja siella on olemassa perusleireja ja erilaisia reittivaihtoehtoja. Aconcaguan huipulle kiipesi ensimmaisena Matthias Zubriggen 14. helmikuuta 1897.
[3]
