Kulttuuri

Tutkimus

• Aatehistoria
• Etnologia
• Kulttuuriantropologia
• Kulttuurihistoria
• Kulttuurintutkimus

Keskeisia kasitteita

• Kulttuuri
• Populaarikulttuuri
• Taide

Katso myos

• Historia
• Ihminen
• Kieli
• Yhteiskunta

Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa : oppia ja tutkimusta siita, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ymparistoonsa. Sen nakyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissa syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, seka kulloinkin kaytetyt menetelmat esimerkiksi historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.

Aatehistoria eroaa filosofian historiasta , vaikka nama osa-alueet ovat laheisesti yhteyksissa toisiinsa ja usein paallekkaisia. Aatehistorian keskeisia ajatuksia ovat, etta aatevirtaukset eivat synny ja kehity eristyksissa niita luovista ja hyodyntavista ihmisista, ja etta on tutkittava ihmisten kulttuuria, elamaa ja ymparistoa jotta voitaisiin ymmartaa heidan ajatteluaan.

Lansi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilot:

• Valistusaika ? ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
• Royal Society ? tiedon vaihto oppineiden kesken
• Ensyklopedistit ? tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
• Romantiikka ? yksilon ja henkilokohtaisen kokemuksen korostaminen
• Jalkiromantiikka ? reaktiona naturalismiin , taydennetaan ulkopuolelta tehtyja havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
• Modernismi ? hylkasi kristillisen akateemisen perinteen ( Sigmund Freud , Carl Jung )
• Eksistentialismi ? lansimaisten arvojen hylkaaminen toisen maailmansodan aikoihin ( Jean-Paul Sartre , Simone de Beauvoir , Albert Camus )
• Postmodernismi ? metakerronta, modernismin hylkays
• Strukturalismi ? Claude Levi-Strauss
• Poststrukturalismi ? Michel Foucault

Suomen yliopistoissa yhdistetaan yleensa aate- ja oppihistoria. Paaaineena sita on mahdollista opiskella Oulun yliopistossa ja sivuaineena ainakin Tampereen yliopistossa . ^[1]

• Isaiah Berlin
• Otto Maria Carpeaux
• Ernst Cassirer
• Michel Foucault
• Gertrude Himmelfarb
• Arthur Lovejoy
• Karl Marx
• John Pocock
• Quentin Skinner

• Filosofian historia
• Tieteen historia

• Hyrkkanen, Markku:  Aatehistorian mieli . Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-114-3 .

• Juha Manninen: Mihin aate- ja oppihistoriaa tarvitaan? ( Arkistoitu ? Internet Archive) Tieteessa tapahtuu 8/1998.