Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston kampus Otaniemessa 2018 kampusuudistuksen jalkeen. Vasemmalla Vare , oikealla Alvar Aallon suunnittelema Kandidaattikeskus eli aikaisempi TKK:n paarakennus.
lat. Universitas Aalto
engl. Aalto University
Perustettu	1. tammikuuta 2010
Tyyppi	saatiopohjainen tutkimusyliopisto
Saation varat	peruspaaoma 700 miljoonaa euroa
Rehtori	Ilkka Niemela
Henkilokunta	4 700 [1]
Opiskelijoita	13 000 [1]
Sijainti	Espoo , Suomi
Kampus	Paakampus Otaniemessa, filiaali Mikkelissa
Sivusto	www.aalto.fi
Infobox OK

Aalto-yliopisto (lyhenne Aalto, ruots. Aalto-universitetet , engl. Aalto University ) on paaosin Espoossa sijaitseva yliopisto , joka toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taiteen aloilla. Toimintansa se aloitti 1. tammikuuta 2010 kolmen aikaisemmin itsenaisen korkeakoulun Helsingin kauppakorkeakoulun , Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyessa. ^{[2] [3]} Aalto-yliopisto on nimetty arkkitehti Alvar Aallon mukaan.

Opiskelijoita Aalto-yliopistossa on noin 13 000 ja henkilostoa noin 4 700, joista professoreita on noin 400. ^[1]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hanke perustuu valtakunnalliseen korkeakoulujen rakenteellisen kehittamisen toimenpideohjelmaan. Lahtotilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, seka 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalla. Tama nahtiin yleisesti liian suureksi maaraksi, varsinkin otettaessa huomioon tuleva nuorisoikaluokkien pieneneminen ja voimakas kaupungistuminen. ^[4] Hankkeella oli alkuvaiheessa useita tyonimia, kuten Innovaatioyliopisto , Huippuyliopisto ja Aalto-korkeakoulu .

Hallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista saatiomallia muillekin yliopistoille maaliskuussa 2008. Yliopistot ovat vuodesta 2010 alkaen olleet julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia saatioita. Mallissa valtioneuvosto maaraa hallituksen viisi jasenta ja elinkeinoelama kaksi. Yliopisto saa valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspaaomaa kuin se saa kerattya yksityisilta rahoittajilta.

Aalto-yliopiston perustamisen yhtena tavoitteena on maailmanluokan tutkimusyliopiston muodostaminen niilla aloilla, joilla Aalto toimii.

Perustaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjo Sotamaa ehdotti Taideteollisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 2005, etta Taideteollinen korkeakoulu , Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu pitaisi yhdistaa kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi . Ehdotuksen mukaan ”pienen Suomen olisi nain mahdollisuus olla innovatiivisuuden teravimmassa karjessa, kun muut vasta opettelevat muotoilun kytkemista innovaatio- ja liiketoiminnan kehittamiseen”. ^[5] Tuolloin Teknillisen korkeakoulun hallitus koki mainittujen kolmen alan tutkimusyhteistyon hedelmalliseksi, mutta suositteli ensi alkuun vain yhteistyon tiivistamista. ^[6]

Uusi yliopisto syntyi alun perin opetusministerion suunnitteluryhman 19. helmikuuta 2007 opetusministeri Antti Kalliomaelle jattamasta esityksesta. Tavoitteena oli muodostaa maailmanluokan tutkimusyliopisto, jonka toiminnassa ensi sijalla on yliopiston tutkimus- ja opetustehtava. Aalto-yliopiston toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa 2007. ^[7] Valtio sitoutui sijoittamaan Aalto-yliopiston saatiovaroihin 500 miljoonaa euroa, mikali ulkopuolista rahaa saatiin 200 miljoonaa euroa.

Opetusministeri Sari Sarkomaa asetti 5. heinakuuta 2007 johtoryhman ohjaamaan ”innovaatioyliopistoprojektin” valmistelutyota. ^[8] Suomen hallitus teki innovaatioyliopiston perustamisesta periaatepaatoksen 27. marraskuuta 2007. Uusi yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. ^[9] Sarkomaan johtama raati valitsi yliopistolle virallisen nimen. Ehdotuksia tuli kilpailussa 1 600. Nimeksi valittiin 29. toukokuuta Aalto-korkeakoulu. Uuden yliopistolain luonnoksessa nimi muutettiin kuitenkin Aalto-yliopistoksi. Nimi on kunnianosoitus yhdelle kansainvalisesti tunnetuimmista suomalaisista, Alvar Aallolle . Aalto yhdisti muotoilun ja teollisuuden, kun han tyoskenteli A. Ahlstrom Osakeyhtiolle . ^[10]

Perustamisen kohtaama kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopistohanke nostatti kritiikkia pienten ja keskisuurten yliopistojen keskuudessa, jotka olivat huolissaan varainkeruusta ja budjeteistaan . Lisaksi ihmetysta heratti se, etta kansainvalisissa vertailussa paremmin parjanneet suomalaiset yliopistot tulisivat saamaan vahemman valtion tukea kuin huonommin menestynyt Aalto-yliopisto. ^[11] Myos Aalto-yliopiston markkinoiminen huippuyliopistona on herattanyt huomiota; brittilaisen QS-tutkimusyhtion mukaan yliopisto tuskin tulee sijoittumaan kansainvalisissa vertailuissa paremmin kuin Teknillinen korkeakoulu . ^[12] Hanke heratti ihmetysta myos oikeusoppineiden kesken, jotka ihmettelivat yliopiston muodostamista ennen kuin sen perustamisen mahdollistava lainsaadanto oli edes valmis. ^[13]

Taideylioppilaskunnat, etenkin Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO, vastustivat yhdistamishanketta sen esitetyssa muodossa ja huomauttivat taiteellisten sisaltojen olevan vaarassa karsiutua uudessa asetelmassa. Yliopistohanketta vastustava Pro Arte -verkosto julkisti 12. huhtikuuta 2007 hanketta vastustavan vetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 5 000 ihmista. ^[14] Ylioppilaskunnat seka Suomen ylioppilaskuntien liitto esittivat tyoryhman ehdotukseen muutoksia, jotka koskivat muun muassa saatiopohjaisuutta, hallintomallia, oikeushenkiloasemaa seka rehtorin valintatapaa. Hanketta kritisoivia mielenosoituksia jarjestettiin kolme. Helsingissa jarjestettiin 23. toukokuuta 2008 Eduskuntatalolla mielenosoitus sivistysyliopiston puolesta. Mielenosoituksessa vaadittiin hankkeen jaadyttamista. ^[15]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eduskunnan perustusvaliokunta naki 13. toukokuuta 2009 antamassaan lausunnossa, ^[16] etta saatioyliopistolle ehdotettu hallituksen valintatapa oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Myos rehtorin ja hallituksen tehtavista ja toimivallasta oli otettava saannokset lakiin. Sivistysvaliokunta muokkasi lakiehdotusta perustuslakivaliokunnan huomautusten mukaisesti. ^[17]

Rakenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopisto jakaantuu seuraaviin korkeakouluihin:

• Aalto-yliopiston insinooritieteiden korkeakoulu
• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu
• Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
• Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu
• Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Naista insinooritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sahkotekniikan korkeakoulut syntyivat alkuperaisen Teknillisen korkeakoulun jakamisen tuloksena vuoden 2011 alussa. ^[18]

Vuoden 2012 alusta yhdistyneet taideteollisen korkeakoulun ja insinooritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos saivat yhteiseksi nimekseen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu . ^[19] Ruotsinkielisesta ja etenkin englanninkielisesta nimesta nousi haly, ja opiskelijoiden vaatimuksesta ne muutettiin muotoon Aalto-universitetets hogskola for konst, design och arkitektur ja Aalto University School of Arts, Design and Architecture . Hylatyt muodot olivat Hogskolan for konst och kreativitet vid Aalto-universitetet ja Aalto University School of Arts and Creativity . ^[20]

Hallitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopiston vuoden 2023 hallitukseen kuuluu seitseman jasenta, ja sen puheenjohtaja on Mikko Kosonen . Hallituksen muut jasenet ovat: ^[21]

• Ilkka Kivimaki , varapuheenjohtaja
• Mariana Amatullo , hallituksen jasen
• Sari Baldauf , hallituksen jasen
• Karel Luyben , hallituksen jasen
• Andreas Mortensen , hallituksen jasen
• Marita Niemela , hallituksen jasen

Hallituksen esittelijana toimii Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemela ja sihteerina paalakimies Kristiina Kemetter.

Kaikki hallituksen jasenet tulevat yliopiston ulkopuolelta. Ensimmainen hallitus oli Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun hallitusten valitsema. Nykyisin hallituksen valitsee Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea. ^[22]

Yliopiston tavoitteita ja monitieteisia hankkeita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopiston tavoitteena on antaa uudenlaisia mahdollisuuksia monialaiseen opiskeluun ja tutkimukseen seka tuottaa ratkaisuja yhteiskuntien haasteisiin korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen kautta. ^{[23] [24]} Aalto-yliopistolla on myos kansallinen erityistehtava tukea Suomen menestymista ^[25] .

Aalto-yliopisto maarittelee myos yrittajyyden edistamisen tarkeana tavoitteena ^[26] . Yliopiston ymparille on kasvanut merkittava innovaatiokeskittyma, joka lukeutuu yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) teettaman selvityksen mukaan maailman viiden lupaavimman yliopistopohjaisen innovaatioekosysteemin joukkoon ^[27] . Yliopiston piirissa toimii muun muassa Startup Sauna -kiihdyttamo ^[28] , Startup Center -kiihdyttamo ^[29] ja Aaltoes-yrittajyysyhteiso. ^[30] Yrittajyyden koulutusta yliopisto tarjoaa muun muassa Aalto Ventures Program -ohjelman kautta. ^[31]

Yliopiston monitieteisia hankkeita ovat muun muassa Design Factory ja Media Factory. Niin kutsutut osaamisen pajat ovat oppimis-, opetus- ja tutkimusymparistoja, joissa akateemiset tyoryhmat ja projektit seka yritykset tai julkiset yhteisot tekevat yhteistyota. Tavoitteena on edistaa kansainvalisyytta, avointa innovointia ja poikkitieteellisyytta seka uusia opetuksen ja oppimisen tapoja. Pajoissa syntyvaa tutkimustietoa hyodynnetaan opetuksessa. ^[32]

Tunnus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopiston tunnus muodostuu kahdesta osasta. A-kirjainta ja sen vieressa olevaa merkkia (?, ! tai ") kutsutaan symboliksi, kun taas tekstiosaa nimitetaan logotyypiksi. Tunnuksen eri symbolit on tarkoitettu kaytettavaksi satunnaisesti. Tunnusta kaytetaan aina joko kokonaan mustana tai valkoisena. ^[33]

Arvioita yliopistosta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto yltaa monilla avainalueillaan maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon alakohtaisissa rankingeissa ^[34] . Myos nuorten, alle 50-vuotiaiden yliopistojen joukossa Aalto on arvioitu maailman 7. parhaaksi yliopistoksi vuonna 2017 ^[35] . Kokonaisrankingeissa paras suomalainen yliopisto loytyy tutkimuksesta tai rankingista riippuen noin sadan paikkeilta. ^[4] Vuonna 2015 Aalto-yliopisto oli esimerkiksi Shanghain Jiao Tong -yliopiston yliopistorankingin (ARWU) mukaan maailman 401.?500. paras yliopisto. ^[36] Times Higher Educationin (THE) luokittelussa Aalto ylsi vuonna 2016 maailmanlistan luokkaan 251.?300. ^[37] ja Euroopan listan sijaluokkaan 121.?130. paras yliopisto. ^[38] Kevaalla 2016 kolme tieteen akateemikkoa ^[39] ja heidan lisakseen seitseman Suomen Akatemian nimeamaa akatemiaprofessoria tyoskenteli Aalto-yliopistolla. ^{[40] [41] [42]}

Tunnettuja alumneja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kauppakorkeakoulu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ] Tung Bui , suomalainen sijaisnayttelija ja nayttelija Jukka Harmala , vuorineuvos, teollisuusvaikuttaja Jussi Pajunen , ylipormestari, Helsingin kaupunginjohtaja Tero Tiitu , salibandyn pelaaja Erkki Tuomioja , poliitikko Mika Vehvilainen , Finnairin toimitusjohtaja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ] Pauli Aalto-Setala , kansanedustaja, toimitusjohtaja, ent. paatoimittaja (ei valmistunut) Umayya Abu-Hanna , journalisti ja poliitikko Aleksi Bardy , kasikirjoittaja ja elokuvaohjaaja Elina Brotherus , valokuvataiteilija Kaj Franck , muotoilija Klaus Haro , elokuvaohjaaja Mauri Kunnas , graafikko Stefan Lindfors , muotoilija Marita Liulia , multimediataiteilija Kiba Lumberg , kuvataiteilija ja vasemmistoliiton poliitikko Susanna Majuri †, valokuvataiteilija Timo Sarpaneva , muotoilija Jaakko Selin , muotitoimittaja ja tv-juontaja Sikke Sumari , ravintoloitsija ja tv-juontaja Katja Tukiainen , sarjakuvataiteilija Tapio Wirkkala , muotoilija

Tekniikan alan korkeakoulut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ] Alvar Aalto †, arkkitehti Matti Alahuhta , yritysjohtaja Mika Anttonen , St1-ketjun paaomistaja Heikki Castren †, arkkitehti Jorma Eloranta , yritysjohtaja Sami Inkinen , yrittaja, Trulia Inc:n perustaja Jyrki Kasvi †, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallstrom , kansanedustaja, hiihdon olympiavoittaja Marten Mickos , hallitusammattilainen, entinen MySQL :n toimitusjohtaja Jukka Makela , kansanedustaja, kaupunginjohtaja Jorma Ollila , yritysjohtaja Raili Pietila †, arkkitehti Reima Pietila †, arkkitehti Viljo Revell †, arkkitehti Eliel Saarinen †, arkkitehti Risto Siilasmaa , F-Securen perustaja Heikki Siren †, arkkitehti J. S. Siren †, arkkitehti Lars Sonck †, arkkitehti Tuomo Suntola , Millennium-teknologiapalkinnon voittaja, ALD-teknologian keksija Pekka Tarjanne †, Kansainvalisen televiestintaliiton paasihteeri Pekka Vennamo , poliitikko, virkamies, yritysjohtaja Bjorn Westerlund †, vuorineuvos Michael "Monty" Widenius (ei valmistunut), MySQL:n perustaja Bernhard Wuolle †, professori, ministeri, Valtion rautateiden paajohtaja Tatu Ylonen , Secure Shell -salausprotokollan kehittaja, SSH Communications Security Oyj:n perustaja

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Aalto-yliopiston oppimiskeskus
• Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
• Aalto-yliopistokiinteistot
• Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien vareista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aalto-yliopisto Wikimedia Commonsissa

• Aalto-yliopiston kotisivut

n k m Aalto-yliopisto Rehtorit Teeri (2008?2014) Niemela (2014?) Korkeakoulut Insinooritieteiden korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Sahkotekniikan korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kampukset Otaniemi Aalto Media Lab Aalto Start-Up Center Aalto-yliopiston oppimiskeskus Akustiikan laboratorio Dipoli Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos MIKES-Aalto Mittaustekniikka Vare Metsahovin radiotutkimusasema Opiskelijaelama Yhteisot Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Teknologforeningen Ainejarjestot ja killat Koneinsinoorikilta Maanmittarikilta Puunjalostajakilta Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO Kulttuuri ja media Aaltoes PUS-Basket Startuplifers Aalto-yliopiston urheiluseura Kino Sheryl Muuta Aalto-sateliittisarja Aalto Ventures Program Aalto-yliopistokiinteistot Design Factory Muova Opiskelijakulttuurimuseo

n k m Suomen yliopistot Yliopistot Aalto Hanken Helsinki Ita-Suomi Jyvaskyla Lappi Lappeenranta-Lahti MPKK Oulu Taideyliopisto Tampere Turku Vaasa Abo Akademi Yliopistokeskukset Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinajoki Entiset Elainlaaketieteellinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Joensuu Kuopio Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Svenska social- och kommunalhogskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampere (1925-2018) Tampereen teknillinen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Katalonia Saksa Suomi (KANTO) Yhdysvallat Taiteenala ULAN Henkilot Yle Uppslagsverket Finland Muut IdRef