3,4-metyleenidioksiamfetamiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3,4-metyleenidioksiamfetamiini
3,4-metyleenidioksiamfetamiini
Systemaattinen ( IUPAC ) nimi
3,4-metyleenidioksiamfetamiini
Tunnisteet
CAS-numero 4764-17-4
ATC-koodi ?
PubChem CID 1614
DrugBank DB01509
Kemialliset tiedot
Kaava C 10 H 13 N O 2  
Moolimassa 179,22 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules , PubChem
Synonyymit tenamfetamiini
Farmakokineettiset tiedot
Hyotyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset nakokohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa ?

3,4-metyleenidioksiamfetamiini eli MDA on ihmisissa ja joissain muissa elaimissa serotoniinia ja norepinefriinia synapsirakoihin valikoivasti vapauttava keinotekoinen aine, jota kaytetaan sen serotoniinia vapauttavan vaikutuksen takia empatogeenisena paihteena. MDA aiheuttaa myos psykedeelisia hallusinaatioita. [1]

MDA:n syntetisoivat ensimmaisina kaksi saksalaiskemistia, C. Mannich ja W. Jacobsohn vuonna 1910. [2] [3] MDA:n paihdyttavat vaikutukset huomasi ensimmaisena Gordon Alles . [4] Han kokeili ainetta 16.7.1930. [5] MK-Ultra -projektiin kuuluneessa ihmiskokeessa MDA:n antaminen injektiona yhdysvaltalaiseen tennispelaaja Harold Blaueriin johti hanen kuolemaansa 1953. Projektissa aineesta kaytettiin koodinimea EA-1298 (EA on lyhenne sanoista "Edgewood Arsenal". [6] MDA:n laaja paihdekaytto alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Tama johti sen luokitteluun laittomaksi huumeeksi vuonna 1970 Yhdysvalloissa. MDA:n toimivuutta osana psykoterapiaa tutkittiin ensi kerran 1960-luvulla Alexander Shulginin ja Claudio Naranjinon toimesta. 1970-luvulla MDA:ta tutkittiin Yhdysvalloissa viimeisen kerran psykoterapialaakkeena valtion rahoittamassa tutkimusprojektissa. [4]

Paihdekaytto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
MDA:ta.

Ihmisissa MDA on vaikutuksiltaan hyvin samanlainen kuin MDMA . MDA aiheuttaa euforian ja empatian tuntemuksia seka lisaa sosiaalisuutta. MDA kuitenkin aiheuttaa MDMA:ta enemman psykedeelien kaltaisia hallusinaatioita. Paihdekaytossa tyypillinen MDA- rasemaatin annos on 80?130 milligrammaa nieltyna. Nieltyna vaikutukset kestavat 5?8 tuntia. [1]

Lainsaadanto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa MDA on huumausaine. [7]

  1. a b HE Oeri: Beyond ecstasy: alternative entactogens to 3,4-methylenedioxymethamphetamine with potential applications in psychotherapy. Journal of Psychopharmacology , 2020. PubMed: 32909493 . doi : 10.1177/0269881120920420 . Artikkelin verkkoversio .
  2. C Mannich, W Jacobsohn: Uber oxyphenyl-alkylamine und dioxyphenyl-alkylamine. Berichte der deutschen chemischen Gesellschaft , 1910, 41. vsk, nro 1, s. 189?197. doi : 10.1002/cber.19100430126 . ISSN 1099-0682 . Artikkelin verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  3. AR Pentney: An exploration of the history and controversies surrounding MDMA and MDA. Journal of Psychoactive Drugs , 2001, 33. vsk, nro 3, s. 213?221. PubMed: 11718314 . doi : 10.1080/02791072.2001.10400568 . ISSN 0279-1072 . Artikkelin verkkoversio .
  4. a b T Passie, U Benzenhofer: The History of MDMA as an Underground Drug in the United States, 1960?1979. Journal of Psychoactive Drugs , 2016, 48. vsk, nro 2, s. 67?75. PubMed: 26940772 . doi : 10.1080/02791072.2015.1128580 . ISSN 0279-1072 . Artikkelin verkkoversio .
  5. N Rasmussen:  On speed: the many lives of amphetamine , s. 86, 226-227. New York University Press, 2008. ISBN 9780814776018 .
  6. T Passie, U Benzenhofer: MDA, MDMA, and other “mescaline-like” substances in the US military's search for a truth drug (1940s to 1960s). Drug Testing and Analysis , 2018, 10. vsk, nro 1, s. 72?80. PubMed: 28851034 . doi : 10.1002/dta.2292 . ISSN 1942-7611 . Artikkelin verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  7. Sosiaali- ja terveysministerion paatos… 704/1996 Saadokset alkuperaisina. finlex.fi . Viitattu 2.12.2020.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]