?koda Auto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo autonvalmistajasta. ?koda ja muita merkityksia loytyy tasmennyssivulta .
?koda
Tunnuslause Simply clever
ISIN CZ0005133611
Perustettu 1899
Kotipaikka Tšekki Mlada Boleslav , T?ekki
Toimiala autoteollisuus
Emoyhtio Volkswagen Group
Kotisivu skoda .fi
Laurin & Klement A (1898)
?koda 422 (1930)
?koda Octavia Super (1960)
?koda MB 1000 (1966)
?koda 136 LR (1984)
?koda Fabia Super 2000
?koda Vision D (2011)
?koda bike 2007

?koda Auto (laus. t?ek. [?koda]) on saksalaiseen Volkswagen-konserniin kuuluva t?ekkilainen , aiemmin t?ekkoslovakialainen autonvalmistaja , jonka kotipaikka sijaitsee Mlada Boleslavin kaupungissa. Se on Mercedes-Benzin ja Peugeot’n ohella yksi vanhimmista edelleen toimivista autonvalmistajista.

?koda on ollut jaakiekon maailmanmestaruuskilpailujen paasponsori vuodesta 1993. Taman hetkinen sopimus kestaa aina vuoteen 2021. [1] [2] [3]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: ?koda

?koda-yhtyman ( ?kodovy zavody ) perusti Emil von ?koda Plze?issa vuonna 1859. ?koda kasvoi 1800-luvulla Itavalta-Unkarin suurimmaksi teollisuusyritykseksi. Ensimmaisen maailmansodan jalkeen ?koda siirtyi autoteollisuuteen ja alkoi valmistaa lisenssilla ranskalaisia Hispano-Suiza -autoja. Vuonna 1924 ?koda osti Mlada Boleslavissa toimineen autovalmistajan, Laurin & Klementin .

Paaartikkeli: Laurin & Klement

Laurin & Klementin juuret ulottuvat 1800-luvun loppuun, jolloin se aloitti polkupyorien valmistuksen. 1899 yritys alkoi valmistaa moottoripyoria ja 1905 lahtien autoja. Ensimmaisen maailmansodan jalkeen Laurin & Klement alkoi valmistaa kuorma-autoja. [4]

1930-luvun T?ekkoslovakiassa ?koda oli eras huomattavimpia eurooppalaisia raskaan teollisuuden yrityksia. Yritys valmisti muun muassa aseita , tyostokoneita ja ajoneuvoja . Autot olivat enimmakseen suurikokoisia ja kalliita luksusvaunuja, mutta vahitellen markkinoita alettiin hakea myos pienemmista kokoluokista. Vuonna 1934 ?koda esitteli kaanteentekevalla keskusputkirungolla varustetun Popularin , jonka perusratkaisu sailyi tuotannossa 1960-luvun lopulle. [5]

Toisen maailmansodan edella saksalaiset miehittivat maan. ?kodovy zavodysta tuli osa Hermann Goring Werkea ja natsi-Saksan sotaponnistelua. [6]

Korpivaara Oy (silloin Korpivaara & Halla Oy) aloitti ?koda-autojen tuonnin Suomeen vuonna 1938, mutta toiminta katkesi toiseen maailmansotaan. [7]

Sosialismin aikakausi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sodan jalkeen ?koda-yhtyma kansallistettiin ja jaettiin eri yhtioiksi toimialoittain. ?kodan henkiloautopuolesta muodostettiin AZNP Mlada Boleslav. Kirjainlyhenne AZNP tulee sanoista Automobilove zavody, narodni podnik , eli autotehdas, kansan omistama . Yhtioon liitettiin myos Jawan Kvasinyssa sijainnut autotehdas.

Sodan jalkeiset mallit 1101/1102 (1946), 1200 (1952), 440 (1955) ja Octavia (1959) pohjautuivat teknisesti sotaa edeltaneeseen Popular-malliin. 1960-luvulle tultaessa aika oli ajanut niiden ohi. Myos tehdas oli vanhanaikainen ja tehoton, silla kasityon osuus oli suuri eika valmistuslinjoja ollut suunniteltu sellaisille volyymeille etta ne olisivat kyenneet tuottamaan autoja kysyntaa vastaavia maaria.

Vuonna 1964 Mlada Boleslavissa vihittiin kayttoon Renault’n kanssa yhteistyossa tehty nykyaikainen tehdas. Automaation taso oli korkealla ja tehtaan tuotantokapasiteetti harppasi ylemmas. Samalla esiteltiin taysin uusi ?koda-malli, 1000MB , jossa moottori oli sijoitettu taakse. Taman tekninen perusratkaisu sailyi valmistuksessa 1980-luvun lopulle saakka. Vaikka 1000MB oli aikanaan ajanmukainen niin teknisesti kuin muotoilultaankin, siina oli lastentauteja jotka huononsivat ?kodan mainetta. Ongelmia oli alussa erityisesti moottorin voitelussa ja jaahdytyksessa. Moottorin perusrakenne sailyi kuitenkin tuotannossa vuoteen 2003 asti. [8] Moottorin viimeinen versio oli Volkswagen-konsernin teho/paino-suhteeltaan paras ja valmistuskustannuksiltaan halvin moottorimalli. lahde?

Vaikka ?koda oli viimeistelyltaan itaautojen paremmasta paasta, se oli kuitenkin jaanyt jalkeen lansieurooppalaisesta tasosta. Materiaalit olivat heikkoja ja tyon laadussakin oli toivomisen varaa. Kuitenkin se menestyi hyvin myos itablokin ulkopuolella, silla se tarjosi tiloja ja ominaisuuksia, joita lansieurooppalaisista autoista ei sen hintaluokassa loytynyt.

?kodan pitka alamaki taittui nousuksi vuonna 1987 markkinoille tulleen Favorit -mallin myota. Sen oli muotoillut italialainen Bertone . Moottorina oli edelleen 1000MB:sta periytynyt moottori. [8] Auton huomattavasti parantunut laatu oli edelleen jonkin asteinen vitsi Lansi-Euroopassa, mutta siita tuli erittain suosittu T?ekkoslovakiassa ja muualla itablokin maissa. kenen mukaan?

Suomessa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helkama -konsernin tytaryhtio Suomen Koneliike Oy solmi maahantuontisopimuksen ?koda-tehtaan kanssa vuonna 1947. Sopimukseen sisaltyi myos Jawa-moottoripyorien tuonti. [9] Henkiloautojen tuontisaannostelyn aikana ?koda oli ns. itaautona helposti saatavissa ja se nousi Suomen yleisimpien automerkkien joukkoon. [10] Vuoden 1954 lopussa Suomessa oli rekisterissa 3 513 ?koda-henkiloautoa, jolloin se oli neljanneksi yleisin henkiloautomerkki Fordin , Chevroletin ja Volkswagenin jalkeen. [11]

Linja-auton alustojen tuontisaannostelyn ollessa viela vuonna 1956 voimassa Suomen Turistiauto osti Helsingin kaupunkiliikenteeseen kolme ?koda-linja-autoa, jotka varusteltiin Wiima-autonkoreja valmistaneessa Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab:ssa suomalaisten ajoneuvomaaraysten mukaisiksi. Autot eivat olleet mikaan menestystarina ja ne myytiin pois vain 2?3 vuoden ikaisina. Erityisen heikkoja olivat autojen moottorit, joita ei saatu takuukorjauksista huolimatta kestamaan. Myos suomalaiset talviolot aiheuttivat naissa autoissa monia ongelmia. [12]

Suomen Koneliike yllapiti vuosina 1953?1963 suomalaista ?koda-kilpatallia, joka oli lajissaan Suomen ensimmainen. Tallin kuljettajista nimekkain oli Esko Keinanen , joka voitti vuoden 1961 Monte Carlo -rallissa ?kodalla luokkansa ja saavutti yleiskilpailussa kuudennen sijan. [13] Henkiloautojen tuontisaannostelyn purkaminen vuonna 1962 merkitsi ?kodalle ja muille itaeurooppalaisille automerkeille markkinaosuuden pienentymista. Vuonna 1965 markkinoille tullut takamoottorinen ?koda 1000 MB ei saavuttanut suomalaisissa autonostajissa erityisempaa vastakaikua edullisesta hankintahinnastaan huolimatta. [10] Vuoden 1969 lopussa ?kodia oli rekisterissa noin 19 000 kappaletta, mutta vaikka 1970-luvun aikana rekisteroitiin lahes 17 000 uutta ?kodaa, merkkia oli vuoden 1979 lopussa rekisterissa vain reilut 15 000 autoa. Myyntia ei juuri auttanut edes ?kodan menestys taloudellisuuskilpailuissa. [14] Vuonna 1985, jolloin oli tullut kuluneeksi 80 vuotta ?koda-autojen valmistuksen alkamisesta, markkinoille tuli juhlamalli 120 LSX, jossa oli perusmallia runsaampi varustelu. [15] Vuoden 1988 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissa oli 25 353 ?koda-henkiloautoa, jolloin se oli 17. yleisin henkiloautomerkki. [16] 1990-luvun alussa ?koda oli viimeinen Suomessa markkinoilla ollut takamoottorinen henkiloauto. ?kodaa pidettiin edullisena kayttoautona, jonka ongelmina olivat kuitenkin heikohko lammityslaite ja alttius harmillisille pikkuvioille. [17]

Osaksi Volkswagen-konsernia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1989 tapahtuneessa samettivallankumouksessa T?ekkoslovakian kommunistihallinto kaatui ja teollisuutta alettiin pian yksityistaa. ?kodan kohdalla paadyttiin hakemaan vahvaa yhteistyokumppania, joka oli lopulta saksalainen Volkswagen. Vuonna 1991 ?kodasta tuli Volkswagen-konsernin neljas automerkki Volkswagenin , Audin ja SEATin rinnalle.

?kodan varsinainen lapimurto Lansi-Euroopan markkinoille tapahtui 1996 Octavian ja kolme vuotta myohemmin esitellyn Fabian myota. Octavia perustui samaan alustaratkaisuun Volkswagen Golfin , Volkswagen Boran , SEAT Toledon , SEAT Leonin ja Audi A3:n kanssa ja sen tavaramerkiksi nousi huomattavan kookas tavaratila.

Suomessa ?kodan tarkein malli on ollut Octavia. [18] Yllattaen Skodan automallien hiilidioksidi -paastot kasvoivat suhteessa eniten vuonna 2009 verrattuna vastaavaan ajanjaksoon koko Euroopassa. [19]

Moottoriurheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

?koda Motorsport on yhtion moottoriurheiluosasto, joka kilpailee rallissa ja toimii Toksport WRT -tallin kanssa. [20]

Mallit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nykyiset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Entiset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/skoda-jaakiekon-mm-kisasponsori-vuoteen-2011 [ vanhentunut linkki ]
  2. ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/mmjaakiekko2011/uutiset.shtml/2011/05/1328968/mm-kisojen-ennatyssponsorointi-saa-jatkoa
  3. ↑ Skoda jatkaa sinnikkaasti MM-jaakiekon sponsorina - Tuulilasi | Tuulilasi apu.fi . 5.5.2018. Viitattu 10.10.2018.
  4. ↑ ?koda Suomi: historia
  5. ↑ ?koda Suomi: ?koda Auto, 100 vuotta autonvalmistusta
  6. ↑ The history of the ?KODA AUTO car factory [ vanhentunut linkki ]
  7. ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, kayton ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1982 , s. 93. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9 .
  8. ↑ a b Tuulilasi 12/2008, s. 48-61: Myota- ja vastamaessa ? Elama ?kodien kanssa
  9. ↑ Moisala 1983, s. 395.
  10. ↑ a b Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla , s. 129. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. ISBN 952-5089-71-1 .
  11. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956 , s. 211. Helsinki: Otava, 1955.
  12. ↑ Timo Lehtonen, Kimmo Pyrhonen ja Juhani Poussa: Turistiautot: Suomen Tristiauto Oy:n kalustohistoria , s. 24. Lahti: Suomen Linja-autohistoriallinen Seura, 2003.
  13. ↑ Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma , s. 62. Helsinki: Otava, 1967.
  14. ↑ Timo Laitinen: Auto 70-luvulla - nousun ja kriisin vuosikymmenella , s. 169. Helsinki: Alfamer Oy, 2008. ISBN 978-952-472-003-8 .
  15. ↑ Heikki Laurell (toim.): Suomen henkiloautot 1985, s. 279. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1985.
  16. ↑ Heikki Laurell (toim.): Suomen henkiloautot 1990 , s. 42. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1990.
  17. ↑ Laurell (toim.) 1990, s. 461.
  18. ↑ ?kodan lehdistotiedote 21.10.2008: ?kodan myynti vuonna 2008 uudessa ennatyksessa, yli 7000 uutta ?kodaa rekisteroity ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  19. ↑ Tekniikan Maailma: Fiat on puhtain - tekniikanmaailma.fi, 17. syyskuuta 2009, viitattu 17.9.2009
  20. ↑ ?KODA Motorsport Factory Team skoda-motorsport.com . Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Mauranen, Tapani: ?koda Suomessa 60: ?koda ? auto, jolla on historia... Tampere, 2007. ISBN 9789529218837

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Volkswagen Groupin (Volkswagen Aktiengesellschaft) yhtiot, tytaryhtiot, tuotemerkit
Nykyisen Volkswagen Groupin yhtiot ja tytaryhtiot
Henkiloautot
Hyotyajoneuvot
Kansainvaliset yhtiot
Merkittavia osakkeenomistajia
Lopetetut merkit
?kodan automallit
Nykyiset henkiloautomallit
Entiset mallit

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=?koda_Auto&oldid=22160974 ”