Skane
,
[3]
suomeksi myos
Skoone
,
[4]
on yksi
Ruotsin maakunnista
. Se sijaitsee aivan etelaisimmassa
Ruotsissa
Gotanmaan
paaalueella
. Skanen pinta-ala on 10 939,3 km².
[2]
Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 1 250 673 asukasta,
[1]
joten vaestotiheys oli 114,3 asukasta neliokilometria kohti.
Skane on tiheasti asuttua. Maakunnassa asuu noin 13 prosenttia Ruotsin vaestosta, vaikka sen osuus Ruotsin pinta-alasta on alle 3 prosenttia.
Skanen maisemille ovat ominaisia laajat, metsattomat ja tasaiset pelto- ja laidunaukeat, jotka tuovat mieleen Keski-Euroopan. Viljavan maaperansa ja leudon ilmastonsa ansiosta Skane on Ruotsin tarkeimpia maatalousalueita. Skane on hedelmallista viljelysseutua edullisen ilmaston ansiosta. Alueella on hyvin merkittavaa
viljan
,
oljykasvien
ja
sokerijuurikkaan
seka
vihannesten
ja hedelmien viljelya. Skanea onkin kutsuttu Ruotsin vilja-aitaksi. Alue on tunnettu myos hevosmaakuntana, koska kesaisin maakunnassa on runsaasti hevostapahtumia.
Juutinrauman
yli Tanskaan on vilkas lauttaliikenne, jonka merkitys on vahentynyt
Juutinrauman sillan
myota.
Maakunnan suurin kaupunki on
Malmo
. Jo viikinkiajalla perustettu
Lund
on tunnettu yliopistokaupunki.
Helsingborg
on yksi pohjoismaiden vanhimmista kaupungeista; nimi mainitaan Tanskan kuninkaan 21. toukokuuta 1085 kirjoittamassa kirjeessa. Malmossa ja
Helsingborgissa
ovat suurimmat satamat.
Vuonna 800 Skane liitettiin
Tanskaan
, johon se kuului lyhyita valiaikoja lukuun ottamatta vuoteen 1658, jolloin se siirtyi
Ruotsille
Roskilden rauhassa
monien sotien jalkeen. Skane on tunnettu merkittavista muinaismuistoistaan (muun muassa Uppakran kyla), kuten lukuisista linnoista ja kartanoista seka sadoista keskiaikaisista kirkoista ja muinaishaudoista. Maakunnan pitkasta historiasta kertovat yhta lailla
kivikautiset
megaliittihaudat
,
pronssikauden
suuret hautakummut,
viikinkien
monumentit kuin
keskiaikaiset
kirkot, linnanrauniot ja herraskartanotkin.
Skanelaiset eli skoonelaiset ovat sailyttaneet
tanskaa
muistuttavan
murteensa
, jota muut ruotsalaiset usein pitavat vaikeaselkoisena. Joissakin yhteyksissa murretta pidetaan jopa erillisena skoonen kielena (
ruots.
skanska
).
[5]
Skanessa elaa myos melko voimakas kotiseututunne, ja skanelaiset vaittavat usein eroavansa muista ruotsalaisista (”uppsvenskar”) kielellisin, kulttuurisin ja historiallisin perustein.
[6]
Skane on
latinaksi
Scania. Sanoilla Scania ja
Skandinavia
katsotaan olevan
etymologisesti
sama alkupera.
[7]
[8]
[9]
[10]
Roomalaiset kutsuivat nykyisen Ruotsin etelakarkea Scaniaksi.
[11]
Tasta sanasta, tai sita vastaavasta Scandiasta, katsotaan sanan Skandinavia johdetun.
[9]
Skanen maakunta vastaa alueeltaan lahes taydellisesti
Skanen laania
, johon kuuluvat seuraavan luettelon mukaiset kunnat. Niista
Bastadin kunta
ei kuitenkaan kuulu kokonaan Skanen maakuntaan, silla tahan kuntaan kuuluva aiempi
Ostra Karupin
pitaja on osa
Hallandin
maakuntaa.
Skanen maakunnan vaestonkehitys 1910?2010
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1910
[12]
|
|
685 521
|
1920
[13]
|
|
721 121
|
1930
[14]
|
|
754 835
|
1940
[15]
|
|
775 780
|
1950
[16]
|
|
837 508
|
1960
[17]
|
|
879 346
|
1970
[18]
|
|
973 095
|
1980
[19]
|
|
1 021 940
|
1990
[20]
|
|
1 066 711
|
2000
[21]
|
|
1 127 423
|
2010
[22]
|
|
1 241 075
|
Lahde: Statistiska centralbyran (SCB). Lahdeviitteet ovat vuosiluvun perassa.
|
Skanessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensa 1 250 673 asukasta, jotka asuivat kaikki
Skanen laanissa
.
[1]
Laanista kuuluu osia myos muihin maakuntiin.
- ↑
a
b
c
Folkmangd i landskapen den 31 december 2011
Statistiska centralbyran. Viitattu 19.7.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
a
b
Statistisk arsbok for Sverige 1984
(PDF)
1982. Statistiska centralbyran. Viitattu 4.11.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Suviranta, Sami:
Ruotsin maakuntien ja laanien nimet
Kielikello
. 2/1998. Viitattu 25.3.2022.
- ↑
Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala:
Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet
, s. 174. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 172. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.
- ↑
http://www.lingvo.info/lf/sveda.php?kat=dia&lingvo=fi
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Valtiottomien kansakuntien ja vahemmistojen portaali
(
Arkistoitu
? Internet Archive).
- ↑
Haugen, Einar (1976).
The Scandinavian Languages: An Introduction to Their History
. Cambridge, Mass: Harvard University Press, 1976.
- ↑
Helle, Knut (2003). "Introduction".
The Cambridge History of Scandinavia
. Ed. E. I. Kouri et al. Cambridge University Press, 2003.
ISBN 0-521-47299-7
. p. XXII. "The name Scandinavia was used by classical authors in the first centuries of the Christian era to identify Skane and the mainland further north which they believed to be an island."
- ↑
a
b
Olwig, Kenneth R. "Introduction: The Nature of Cultural Heritage, and the Culture of Natural Heritage?Northern Perspectives on a Contested Patrimony".
International Journal of Heritage Studies
, Vol. 11, No. 1, March 2005, p. 3: The very name 'Scandinavia' is of cultural origin, since it derives from the Scanians or Scandians (the Latinised spelling of Skaninger), a people who long ago lent their name to all of Scandinavia, perhaps because they lived centrally, at the southern tip of the peninsula."
- ↑
Østergard, Uffe (1997). "The Geopolitics of Nordic Identity ? From Composite States to Nation States".
The Cultural Construction of Norden
. Øystein Sørensen and Bo Strath (eds.), Oslo: Scandinavian University Press 1997, 25-71.
- ↑
Hislop, Dolores:
Area agreed with Scandinavian settlers
1.1.2008. Paynesville Area Historical Society. Viitattu 8.10.2009.
(englanniksi)
- ↑
I. Areal och folkmangd for sarskilda forvaltningsomraden
(PDF)
Folkrakningen den 31 december 1910
. Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1921
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1930
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1940
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1950
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1960
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1970
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1981
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 1992
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Statistisk arsbok for Sverige 2002
(PDF)
Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)
- ↑
Folkmangd i landskapen den 31 december 2010
9.5.2012. Statistiska centralbyran. Viitattu 15.12.2012.
(ruotsiksi)