Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevatpaivantasauksen ja kesapaivanseisauksen puolivali osuu toukokuun alkuun. ^[7] Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivat kesan alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen. ^[8]

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevaan juhlan kelttilaista beltane -juhlaa. ^[8] Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmista juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistavan karjan hedelmallisyytta . Karja ajettiin rituaalisesti haltiatulien lapi. Beltane tarkoittaakin ’hyvaa tulta’. ^{[8] [9]} Monissa Euroopan maissa on pystytetty korkea vappusalko , jonka paahan on kiinnitetty pitkia nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ymparille. Nuorten tyttojen joukosta voidaan valita toukoneito . ^[7]

Saksassa vappuyo tunnetaan noitien ja taikuuden yona. ^[10] Kasitys noitien lentamisesta sapattiinsa valpurinyona ( saks. Walpurgisnacht ) on arveltu olevan perua yleisesta pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. ^[11]

Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevaan juhla hela eli toukojuhla , jolloin avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita . Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin . ^{[4] [5]} Karja on usein paastetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien lapi sairauksien ehkaisemiseksi. ^[12] Germaanikansojen kokkotulien perinne jatkuu nykypaivan Ruotsissa lahinna Sveanmaalla . ^[8] Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyaan melko harvinaista ja keskittyy ruotsinkielisille paikkakunnille. ^[13]

Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevaan juhlan yhteydessa elaa Suomessa keskikesan juhannuskokkoina . Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itaisissa osissa, mista tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja ^[14] . Salkojen on oletettu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmallisyysriittiin. On myos esitetty, etta keskiajan Hansa -kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin , jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille. ^[15]

Nimi vappu tulee 700-luvun Baijerissa elaneesta abbedissa Valburgista . Vappua on juhlittu keskiajalta lahtien ? myos Suomessa ? 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen paiva. ^[10] Sen mukaisesti paiva on myos Vapun ja Valpurin nimipaiva . ^[16]

Suomessa, Ruotsissa, Virossa , Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapaiva, jonka juhlinta perustuu valpurinpaivaan tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa paiva on tullut juhlapaivaksi tyovaenliikkeen myota, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainvaliseksi juhlapaivakseen. ^[8]

Paaartikkeli: Kansainvalinen tyolaisten juhlapaiva

Tyolaisten kansainvalinen juhlapaiva sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmainen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan paiva, jolloin tyosopimukset oli uusittu ja tyopaikkaa vaihdettu. ^[17] Toukokuun 1. paivana 1886 jarjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko , jossa vaadittiin kahdeksantuntista tyopaivaa . Kolme paivaa myohemmin chicagolaiset anarkistit kutsuivat koolle laajan mielenosoituksen lakon aikaisissa mellakoissa kuolleiden tyolaisten muistoksi. Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin veriloylyssa sai surmansa ainakin nelja tyolaista seka useita poliiseja. Valikohtauksen jalkeen nelja anarkistia teloitettiin . ^[18] Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali paatti, etta ”Haymarketin marttyyreja” muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890 ^[19] ja ajankohta maarattiin kansainvaliseksi tyolaisten mielenosoituspaivaksi.

Myos Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat tyovaenluokan elinolot. Suomessa tyolaisten vappujuhlien iskulause oli ”kahdeksan tuntia tyota, kahdeksan tuntia virkistysta, kahdeksan tuntia lepoa”. ^[6] Suomen ensimmaisen tyovaen vappu jarjestettiin vuonna 1890. ^[20]

Paaartikkeli: Vappu Suomessa

Vanhastaan erailla Etela-Suomen alueilla on poltettu vapputulia ja paikoitellen oli tapana harjoittaa karjan menestysta edistavaa taikuutta. Saatylaisto piti 1800-luvulla vappua ulkomaisen esikuvan mukaan kevatjuhlana. Kaupungeissa kesaravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissa tarjottiin simaa . 1800-luvulla saatylaisvappuun sulautui ylioppilaiden kevatjuhlaperinne. ^[17] Pohjoismaissa on tapana kiinnittaa huomio varsinaisen juhlan aattopaivaan . Myos vapun juhlinta on siirtynyt aattoon (30. huhtikuuta). ^[21]

Vuonna 1944 Suomessa saadettiin laki vapunpaivan jarjestamisesta tyontekijoiden vapaapaivaksi eraissa tapauksissa. ^[22] Vuodesta 1979 lahtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspaiva , suomalaisen tyon paiva . ^[10] 1980-luvulta lahtien myos porvarilliset puolueet ovat ottaneet tavakseen kokoontua vappuna julkiselle paikalle tilaisuuteen, jossa pidetaan poliittisia puheita. ^[23]

Sima on yleinen vappujuoma. Vappuruokia ovat muun muassa tippaleivat , munkit ja perunasalaatti . ^[24] Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. ^[17] Lapsille ostetaan usein ilmapalloja . Useat orkesterit pitavat vuosittain vapunpaivan iltapaivana perinteisen vappumatinean nimella tunnetun konsertin ^[25] . Vappukukkia , pienia rintaneuloja, myydaan huhtikuussa ja vappuna lastensuojelutyon tukemiseksi.

Opiskelijoille vappu on keskeinen juhla. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset pitavat valkoista ylioppilaslakkia , teekkarilakkia , insinoorilakkia tai merkonomilakkia . Helsingissa vapunaaton suuri opiskelijajuhla on Havis Amanda -patsaan lakitus. Myos muissa kaupungeissa lakitetaan patsaita.

• Oja, Heikki:? Aikakirja 2007 . Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 . Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010).

• Stukaloff, Christine: Vapun viettoa eri Pohjoismaissa 5.5.2023. Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.5.2024.
• Vieta muoviton vappu Taloustaito . 30.4.2024. Viitattu 4.5.2024.