Aaltola syntyi Jamsankoskella vuonna 1969 ja varttui Kintauden kylassa Petajavedella . Hanen aitinsa oli kylakoulun opettaja, isa puolestaan yliopistolla toissa. ^[1] Siskon Elisa Aaltolan kanssa perheessa puhuttiin paljon filosofiasta, tieteesta seka politiikasta. Aaltola koki nuorena rajua koulukiusaamista, silla han oli itsensa mielesta "ujo" ja "sisaanpain kaantynyt" "opettajan poika". ^[2] Siita huolimatta Aaltola kokee lapsuutensa olevan "kannatteleva". ^[3] Kevaalla 2024 han osallistui MLL Up -tapahtumassa koulukiusaamista vastaan. ^[4]

Aaltola valmistui ylioppilaaksi Petajaveden lukiosta ^[5] ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon psykologiassa Columbian yliopistossa New Yorkissa . Opiskeluaikoinaan han tyoskenteli muun muassa baarimestarina New Yorkissa ja Jyvaskylassa seka oli 90-luvun alussa vapaaehtoisena vaalityontekijana Bushin vaalikampanjassa. ^[6] Hanen tavoitteenaan oli alun perin psykiatrin ammatti ^[7] , mutta palasi Suomeen vuonna 1992. ^[8]

Tampereen yliopistossa han vaihtoi paaaineensa psykologiasta kansainvaliseen politiikkaan ja vaitteli vuonna 1999 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. ^{[9] [10]} Aaltolan vaitoskirja kasitteli kielta ja Euroopan unionin kykya selvita sisaisista kriiseista, kuten hullun lehman taudista . ^{[8] [11]}

Aaltola on Tampereen yliopiston kansainvalisen politiikan dosentti. ^[12] Han oli Tallinnan yliopiston osa-aikainen professori vuosina 2013?2023. ^{[13] [14]} Aaltola on toiminut Minnesotan yliopiston vierailevana professorina. Lisaksi han on ollut vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa , Pariisin Sciences Po -yliopistossa seka yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa . ^[10] Aaltola on julkaissut seitseman kirjaa, joista moni keskittyy Suomen ulkopolitiikkaan .

Aaltola valittiin vuonna 2019 Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi. ^[15] Aaltolan kanssa kilpailevana ehdokkaana oli Juha Jokela , jota nimitystyoryhma esitti hanen sijastaan johtajaksi, mutta Upin hallituksen aanestyksessa valittiin Aaltola aanin 5?4. Osa Upin tyontekijoista kertoi kokeneensa Aaltolan toimineen haikailemattomasti nimitysprosessin aikana lahettamalla hallitukselle esityksen, jossa han vaitti siteraausten perusteella olevansa Jokelaa patevampi hakija, ja tietoa epaillysta kiusaamistapauksesta, joka joidenkin hallituksen jasenten mukaan liitettiin Jokelaan. ^[16]

Aaltolan teokset ja tutkimus kasittelevat Yhdysvaltojen globaalia roolia, suurvaltapolitiikkaa, maailman jarjestyksen muutosta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa . Aaltolan vuoden 1999 vaitostyo, joka kasitteli hullun lehman taudin vaikutuksia kansainvalisiin suhteisiin, valittiin vuoden parhaaksi ^[17] . Han on tutkinut myos humanitaarisen politiikan suhdetta valtapolitiikkaan (muun muassa Western Spectacle of Governance and the Emergence of Humanitarian World Politics ).

Aaltola on kommentoinut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa etenkin Venajan Ukrainan-hyokkayksen 2022 aikana. ^[18]

Poliittisten kampanjoiden takia han oli virkavapaalla elokuusta 2023 tammikuuhun 2024 seka huhtikuusta 2024 heti kesakuun alkuun. ^{[19] [20]}

Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta vuoden 2024 vaalissa . ^[21] Aaltolan valitsijayhdistys oli nimeltaan ”Suomen turvattu tulevaisuus”. ^[22] Aaltolan paatemoina oli puolustusmenojen lisaaminen, Nato-integraation varmistaminen seka niin sanotun "empatiayhteiskunnan" yllapitaminen. ^[23]

Aaltola sai kerattya 25000 kannattajakorttia 10. lokakuuta 2023, kun ehdokkuuteen vaadittu raja on 20000 kannattajakorttia. Han toimitti kannattajakortit ensimmaisena ehdokkaista. ^[24] Aaltola sai 1,5 prosenttia vaalissa annetuista aanista ja oli yhdeksasta ehdokkaasta kahdeksanneksi suosituin. ^[25]

Aaltola kritisoi median suhtautumista ehdokkuuteensa, ja lokakuussa 2023 han vaitti nimelta mainitsemattomien tiedotusvalineiden tarjonneen hanelle enemman myonteista nakyvyytta mainostilan ostamista vastaan. ^{[26] [27]} Paatoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Kemppainen piti Aaltolan vaitetta poikkeuksellisena ja vakavana ^[28] ja useat mediayhtiot kiistivat, etta tallaista tapahtuisi ^[29] . Aaltola myohemmin tarkensi, etta kyse oli kahdesta mainosmyyjasta, joiden osalta oli jaanyt epaselvaksi, mita tiedotusvalineita he mahdollisesti edustivat, ja paikallisesta lehdesta, joka paljastui Espanjan Aurinkorannikolla ilmestyvaksi Fuengirola.fi -lehdeksi. ^{[30] [31]}

Aaltola korosti kampanjakirjassa puolueettomuuttaan, mutta on kertonut eduskuntavaaleissa aanestaneensa kokoomusta . ^[32] Myohemmin kevaalla 2024, Aaltola liittyi Kokoomuksen jaseneksi. ^[33]

Huhtikuussa 2024 Aaltola kertoi lahtevansa puheenjohtaja Petteri Orpon pyynnosta ehdolle vuoden 2024 eurovaaleihin kokoomuksen ehdokkaana ja liittyvansa myos puolueen jaseneksi. Karkiteemoikseen han nimesi Euroopan puolustuksen, turvallisuuden ja kauppapolitiikan seka EU:n ja Naton yhteistyon. ^{[34] [35]} Vaikka Aaltola oli monissa gallupeissa korkealla ja sijoittui kaikista ehdokkaista neljanneksi valtakunnallisissa nuorten vaaleissa, oli han samalla monelle suuri kysymysmerkki. ^{[36] [37]}

Aaltola sai eurovaaleissa 95 651 aanta, mika teki hanesta Kokoomuksen aanestetyimman ehdokkaan, ja valittiin Euroopan parlamentin jaseneksi. ^[38] Han sai valtakunnallisesti kolmanneksi eniten aania heti Anderssonin ja Heinaluoman jalkeen. Asiantuntijoiden mielesta Aaltolan menestys pohjautui osittain hanen presidenttikampanjaan, mutta myos turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen korostamiseen, kuten esimerkiksi Pekka Toverilla . ^[39]

Aaltola kuvailee itseaan kansainvalisen politiikan teorian klassiseksi realistiksi . ^[40] Hanen ulkopoliittiseen nakemykseen on vaikuttanut mm. Thukydides , Platon ja Sauli Niinisto . ^{[41] [42] [43]} Han korostaa suurvaltapolitiikan ymmarrysta, etupiirien hahmottamista ja puolustuksen tarkeytta. Han on samalla esimerkiksi vahvasti eri mielta uusrealisti Mearsheimerin kanssa vaittaen, kuinka lannen periksiantaminen "loi tilaa" Venajalle hyokata Ukrainaan ja vaikuttaa Pohjois-Afrikassa. ^[44]

Aaltolan mukaan empatian kuuluisi olla tarkea pohja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. ^[45] Tata han kutsuu "empatiayhteiskunnan" puolustamiseksi. ^[46] Ylen suuressa vaalitentissa Aaltola sanoi, etta talouspolitiikkaa kuuluisi harrastaa "ylivaalikautisesti, siita sopien" ja etta Orpon hallituksen leikkauspolitiikka ei ollut valttamatta "oikea-aikaista". ^[47]

Aaltola piti vuonna 2019 julkaistussa Poutasaan jalkeen -kirjassaan Nord Stream II -kaasuputkeen liittyvaa keskustelua yliampuvana. Hanen mukaansa uusi kaasuputki lisasi Venajan riippuvuutta Itameresta , jota maa ei kuitenkaan hanen mukaansa siina hetkessa pystynyt hallitsemaan tai sotilaallisesti turvaamaan. Aaltolan mielesta Venajan Itamerella olevat kaasuputket nostavat turvallisuusriskeja ja tuottavat muille maille turvallisuusvajeita. ^{[8] [48]}

Aaltola vaitti myos ilman todisteita Venajan rajayttaneen Nord Stream -kaasuputket. Aaltolan mukaan uppoava Venaja vetaa Euroopan perassaan avantoon ja kyse voisi olla jonkinlaisista "Mainilan laukauksista". ^{[49] [50]}

Helmikuussa 2022 Aaltola arvioi etta Venajan talous romahtaa lansimaiden asettamien pakotteiden ansiosta. ^{[51] [52]}

Aaltola kehui Ilta-Sanomien kolumnissaan Suomi ei teeskentele Venajan kanssa marraskuussa 2018 presidentti Sauli Niiniston yllapitamaa ”aktiivista vakauspolitiikkaa”, jonka perustana olivat nelja niin kutsuttua ”jakkaran jalkaa” ^[53] : vahvat kahdenvaliset Venaja-suhteet, kansainvalisen politiikan saantopohjaisuus, vahva itsenainen maanpuolustus ja ns. Nato-jasenyysoptio . Aaltolan mukaan aktiivinen vakauspolitiikka pyrkii pienin askelin estamaan negatiivisia kehityskulkuja. Hanen mukaansa hyvin synnytetyilla polunaluilla on taipumus tulla yha useammin tallatuiksi, mutta muut huomaavat niiden kayttokelpoisuuden. ^{[8] [54]}

Samassa kolumnissaan Aaltola kiisti Suomen Venaja-suhteessa olevan ”varjoa suomettumisesta ”. Han nosti myos esiin, etta vuodesta 2004 Naton jasenena olleessa Virossa on yha enemman tahoja, jotka miettivat, onko maan turvallisuuspolitiikka, ”jossa lahes kaikki munat on laitettu yhteen koriin”, ollut jarkevaa. ^[54]

Aaltola ei ole halunnut sijoittaa itseaan vasemmisto?oikeisto-akselille . Han kertoo pitavansa jakoa ”jokseenkin keinotekoisena”, ja hanen mielestaan jokaisessa puolueessa on niin hyvia kuin huonojakin nakemyksia. ^{[55] [56]} Helsingin Sanomien arvokartassa Aaltola sijoittui talouspoliittisesti ennemman vasemmalle, mutta pysyi konservatiivi?liberaali-akselilla keskella. ^[57]

Aaltola ei myoskaan ole halunnut sijoittaa itseaan konservatiivi ? liberaali -akselille. Han on kertonut saaneensa monipuolisen arvokasvatuksen, joka on sisaltanyt niin liberaaleja kuin konservatiivisiakin maailmankatsomuksia. Aaltola kertoo olevansa ”Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, jossa heikommassa asemassa olevia ja vahemmistoja kannustetaan ja puolustetaan.” ^{[55] [56]}

Aaltola ilmoitti tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta Luumaen turvallisuusfoorumilla pitamassaan tiedotustilaisuudessa elokuussa 2023. Puheessaan Aaltola kertoi ”ajavansa Suomen etua” ja tama ”erottaa hanet muista ehdokkaista”. Yleisradion haastattelussa tiedotustilaisuuden jalkeen han kommentoi vaaliasetelmia sanoen: ”Jos on tietoa ja on taitoa ja on rohkeutta, ja sita ei muilla tunnu olevan, sita nakemysta ? niin sitten on vahan niin kuin velvollisuus lahtea (ehdolle).” Aaltola myos vertasi itseaan Mission: Impossible -elokuvasarjan paaosanayttelija Tom Cruiseen . ^{[58] [59] [60]}

Aaltolan kommentteja pidettiin sosiaalisessa mediassa ja lehdistossa ylimielisina. Muun muassa keskustan Mikko Karna ja Hanna Kosonen seka vihreiden Saara Hyrkko pitivat hanen lausuntojaan todellisuudesta vieraantuneina ja ylimielisina. ^{[61] [58]}

Aaltola itse kiisti puheensa olleen ylimielinen. Myos Aaltolan sisko Elisa Aaltola puolusti hanen puhettaan ja toivoi inhimillista kohtelua. ^{[62] [58]}

Aaltola kirjoitti lokakuussa 2023 ilmestyneessa Havahtuminen -kirjassaan eroista vahvojen ja heikkojen demokratioiden valilla. Hanen mukaan naiden ero ”liittyy erityisetujen nousuun eheyden kustannuksella”. Aaltola kirjoitti, etta “terveelle demokratialle on tunnusomaista kokonaisuudesta valittaminen ja eri poliittisten heimojen omien etujen tyontaminen taka-alalle, koska on olemassa yksi Suomen kansallinen etu”. Hanen mukaan eri intressiryhmien oman edun ajaminen tuhoaa ”pyhimman eli kansakunnan kokonaisedun vaalimisen”. ^{[63] [64]}

Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka pohti analyysissaan Aaltolan demokratiakasityksen ongelmallisuutta. Luukan mukaan demokratian koko idea on, etta se sallii aidon moniaanisyyden, jonka perusteella paatoksia tehdaan. ^[64] Myos ekonomisti Heikki Pursiainen kritisoi Aaltolan demokratia-ajatuksia viestipalvelu Twitterissa . Hanen mukaansa Aaltolan demokratia-ajatuksissa "on mahdollista haistaa tietty lievasti autoritaarinen tuoksu". ^[65]

Aaltola valitsi Elamani biisi -musiikkiohjelman ”presidenttijaksoon” marraskuussa 2023 Samuli Putron kappaleen ”Olet puolisoni nyt”. Han kertoi jaksossa kolme kappalevalintaa kuvaavaa tarinaa. Yhdessa tarinoista Aaltola kertoi 84-vuotiaasta miehesta, joka oli soittanut hanelle ja kertonut, kuinka edellisena iltana miehen vaimo oli mennyt tajuttomaksi. ”Han [mies] oli soittanut ambulanssin, joka oli tullut, mutta olivat todenneet, etta vaimolla on elvytyskielto . Ei voi elvyttaa. Mies oli saanut vaimon elvytettya itse ja oli ajanut ambulanssin perassa sairaalaan”, Aaltola kertoi. ^[66]

Aaltolan tarinaa naisen elvyttamisesta elvytyskiellosta huolimatta kummasteltiin sosiaalisessa mediassa ja laakarien keskuudessa. Muun muassa Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n puheenjohtaja, saattohoitolaakari Juha Hanninen painotti, etta viranomaisten tulee kunnioittaa elvytyskieltoa potilaslain mukaan. Han kommentoi asiaa: ”Jos ihminen on ilmaissut tahtonsa, han on ajatellut, etta jos tallainen tilanne tulee, han ei halua siita toipua, jolloin en nae tassa sankarillisuutta.” ^{[67] [68] [66]}

Jamsankoskella syntynyt Aaltola ^{[69] [70]} varttui Petajaveden Kintauden kylassa, missa hanen aitinsa Sinikka Aaltola toimi peruskoulunopettajana vuodesta 1974. Isa Juhani Aaltola oli kasvatustieteen professorina Jyvaskylan yliopistossa . ^{[9] [71]} Elainfilosofi Elisa Aaltola on Mika Aaltolan sisar. ^[71]

Mika Aaltola ja Kirsi Aaltola menivat naimisiin syyskuussa 2019. ^[72] Parille syntyi huhtikuussa 2022 esikoislapsi. ^{[73] [74]} Perhe asuu Helsingissa ja heilla on kolme amerikankarvatonterrieria . ^{[75] [76]}

Aaltolalta leikattiin hyvalaatuinen aivokasvain otsaontelosta 37-vuotiaana Yhdysvalloissa. Aaltolan kertoman mukaan todennakoisyys kuolla leikkaukseen olisi ollut perati 80 prosenttia. Aaltola jai henkiin, mutta hanen oikea silmansa vaurioitui, minka seurauksena silman nakokyvysta puuttuu 30 prosenttia. ^[77]

Aaltola on pituudeltaan 191,5 senttimetria. ^[78]

Aaltola on uskonnoltaan kristitty ja kertonut rukoilevansa paivittain. Aaltolan mukaan usko Jumalaan on hanelle tarkea ja heratyskristilliset kokemukset ovat auttaneet hanta ymmartamaan uskonnollista kokemusta laajemmin. ^[79] Han on puhunut syntiinlankeemuksen sanomasta, sarkymattomyyden tematiikasta, seka kirkon ja kristillisyyden merkityksesta kriisiaikoina. ^[80]

• The rhythm, exception, and rule in international relations?: the case of mad cow disease (vaitoskirja) University of Tampere 1999 ISBN 951-44-4574-0
• Suomen ulkopolitiikan kielipeleja?: analyysi ulkopolitiikan tutkimuksesta 1970?2003 , Tampere University Press?: Taju [jakaja], 2003 ISBN 951-44-5758-7
• (toim.) Uskontoa politiikan tiloissa , Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos 2007 ISBN 978-951-44-6985-5
• Sowing the seeds of sacred?: political religion of contemporary world order and American era , Leiden?: Martinus Nijhoff, 2008 ISBN 978-90-04-16563-2
• Aaltola, Mika: Western Spectacle of Governance and the Emergence of Humanitarian World Politics . Palgrave Macmillan, 2009
• Aaltola, Mika: Understanding the Politics of Pandemic Scares . Palgrave Macmillan, 2012
• Towards the Geopolitics of Flows?: implications for Finland , Finnish Institute of International Affairs, 2014 ISBN 978-951-769-419-3 (painettu) ISBN 978-951-769-418-6 (verkossa)
• Aaltola, M., Kapyla, J., Vuorisalo, V.: The Challenge of Global Commons and Flows for US Power . Routledge, 2014
• Aaltola, Mika: Poutasaan jalkeen . Docendo, 2019 ISBN 978-952-291-616-7
• Aaltola, Mika:? Mihin menet Suomi??: pelon aika Euroopassa . Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4790-8 .
• Aaltola, Mika: Havahtuminen ? Turvallisuus Euroopassa, Tammi, 2023 ISBN 978-952-04-5565-1