Kesakuun nimi ei tule lamminta vuodenaikaa tarkoittavasta kesa -sanasta, vaan suomen lounaismurteiden kesantoa tarkoittavasta sanasta kesa . Kesantopelto kynnettiin ensimmaisen kerran kesakuussa. Lamminta vuodenaikaa lounaismurteissa tarkoittaa sana suvi . ^[2] Kesakuun latinankielinen nimi Iunius tulee roomalaisen jumalattaren Junon nimesta. Juppiterin puoliso Juno oli avioliiton, aitiyden ja naisten suojelija.

Kesakuun keskilampotilat eri puolilla Suomea vaihtelevat. Vantaalla kesakuun keskilampotila on noin +15?°C, Lahdessa noin +14,8?°C, Tampereella noin +14,5?°C, Kuopiossa noin +14?°C, Oulussa noin +13,5?°C ja Sodankylassa noin +11?°C. ^[3] Etela-Suomessa tyypillinen paivalampotila kesakuun alussa on hieman alle 20 astetta ja kesakuun loppupuolella hieman yli 20 astetta. Pohjois-Suomessa paivalampotilat ovat kuun alussa noin 15 astetta ja kuun lopussa noin 20 astetta. Myos hellejaksot ja pohjoisen kylmanpurkaukset ovat kummatkin tahan aikaan vuodesta mahdollisia, mutta kuitenkaan mitaan takatalvia ei enaa kesakuussa onnistu syntymaan Suomessa, vaikkakin rantasateet ovat mahdollisia. Etela-Suomessa on kesakuussa keskimaarin 5?6 hellepaivaa ja Lapissa 2?3 hellepaivaa. ^lahde?

Kesakuussa pohjolan ilmasto alkaa jo hiljalleen kostua kevaan jaljilta, mika nakyy etenkin iltapaivan rankkasateiden lisaantymisena. Lammin ilmamassahan on yleensa kosteaa, mutta sateet kuuroluonteisempia kuin viilean ilmamassan. Tasta aiheutuu myos ukonilmoja. Sateisuuden lisaantymisesta huolimatta kesakuu lienee koko Suomessa vuoden aurinkoisin kuukausi. ^[4]

Kesakuinen luonto Suomessa on hyvin reheva ja monet kukkakasvit kukkivat juuri kesakuussa. Kesakuun alussa luonnossa kukkivat muun muassa pihlaja, metsamarjat ja orvokit. Kesakuun lopulla huomion arvoisin kukkiva kasvi on lupiini , joka on nykyaan varsinkin Etela-Suomessa hyvin runsaslukuinen, etenkin teiden varsilla. Puutarhoissa kukkivat kesakuussa esimerkiksi omenapuut , juhannusruusu , alppiruusu ja pihasyreeni . Pohjois-Lapin tunturikoivikot tulevat lehteen yleensa vasta kesakuun alussa. Lapin tunnuskukka, kullero kukkii juhannuksen tienoilla. Kevaalla laulantansa aloittaneet laululinnut jatkavat yleensa laulantaansa lapi kesakuun. Kesakuussa monilla linnuilla on jo pesapoikasia. Suurten nisakkaiden kevaalla syntyneet jalkelaiset kasvavat ja voimistuvat kesakuulla.

Vanha kansa kutsui juhannusta edeltavaa kesaa lyhyeksi eli pikkukesaksi. Sen jalkeen alkoi pitka eli isokesa. Koululaisten lomakausi alkaa kesakuun alkupaivina. Kesakuussa Lapissa on selva yoton yo , ja Etela-Suomenkin yot ovat hyvin valoisia.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesakuu Wikimedia Commonsissa