Kesan maaritelma
muokkaa
Kesan pituus voidaan maaritella useilla eri tavoilla, joko kalenterin mukaan tai ilmaston tai saan perusteella. Vanhan
tahtitieteellisen
maaritelman mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesa alkaa
kesapaivanseisauksesta
21.
tai
22. kesakuuta
ja paattyy
syyspaivantasaukseen
22.
tai
23. syyskuuta
. Vastaavasti etelaisen pallonpuoliskon kesa alkaa
21.
tai
22. joulukuuta
ja paattyy
20.
tai
21. maaliskuuta
.
Kuukausista
kesaan kuuluviksi lasketaan tavallisesti kesa-, heina- ja elokuu.
Terminen
kesa katsotaan alkavaksi, kun vuorokauden keskilampotila nousee pysyvaisluontoisesti +10?°C:n ylapuolelle, ja paattyvaksi, kun se vastaavasti laskee saman rajan alle. Terminen kesa kestaa Etela-Suomessa nelja kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. Suomessa kesalla saatetaan myos tarkoittaa koulujen kesaloma-aikaa, joka alkaa kesakuun alussa ja kestaa nykyaan 9?11 viikkoa vuodesta ja paikkakunnasta riippuen.
Kesan pituuden vaikutus kasvillisuuteen
muokkaa
Kesan pituus vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja samalla myos elaimistoon merkittavasti. Pohjoisilla
arktisilla alueilla
, kuten
Huippuvuorilla
, kesaa ei tule lainkaan, vaan siella on joko pysyva talvi tai lyhyt kevat vaihtuu suoraan syksyksi. Huippuvuorilla on niin kylma ilmasto, etteivat edes kymmenta senttimetria korkeammat
varpukasvit
kasva siella hyvin.
Antarktiksella
on myos erittain kylma ilmasto.
Vostokissa
ei edes lampimimpana kuukautena ? joulukuussa ? nousta juurikaan
?25?°C:n ylapuolelle.
Esperanza
sijaitsee Pohjois-Antarktiksella, Antarktisen niemimaan pohjoiskarjessa, mutta sinnekaan ei varsinaista termista kesaa tule. Kuitenkin lampimin siella mitattu lampotila on ollut noin +25?°C (joulukuussa)
[1]
, joka luokiteltaisiin jo
hellelukemaksi
ja selkeasti termisen kesan lampotilaksi.
Euraasian
mantereella
Jaameren
kasvillisuus on jo runsaampaa ja kasittaa esimerkiksi korkeampia varpuja ja kituliaita puita.
Tundralle
ei tule termista kesaa, mutta sen etelaosissa saatetaan paasta keskikesalla tilapaisesti helteelle joinakin vuosina.
Pohjoinen metsanraja kulkee yleensa suunnilleen siella, missa vuoden lampimimman kuukauden keskilampotila on +10 °C eli kesa kestaa noin kuukauden. Taman etelapuolella kasvavat boreaaliset
havumetsat
seuduilla, jossa kesan pituus on 1?4,5 kuukautta. Kokonaan talla vyohykkeella ovat muiden muassa Suomi,
Viro
ja osa
Latviaa
. Alueilla, joilla kesan pituus on 4,5?7 kuukautta, kasvaa viileaksi ajaksi lehtensa pudottavia
lehtimetsia
, mutta kuivemmilla alueilla on
aroa
tai
aavikkoa
. Alueilla, joilla kesan pituus on yli puoli vuotta, ei valttamatta tule termista talvea, vaan pitka terminen syksy vaihtuu lopulta kevaaksi.
Subtrooppisilla
alueilla kesan pituus on yli 7,5 kuukautta eika termista talvea ole lainkaan. Nailla alueilla kasvillisuus on joko ainavihantaa subtrooppista metsaa tai ruohostoa tai aavikkoa, esimerkiksi
Saharassa
. Nailla alueilla kasvukauden pituuteen eniten vaikuttava ilmastotekija ei ole lampotila vaan
sademaara
.
Suomessa
ilmastotieteellinen
terminen
kesa tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilampotila on korkeampi kuin +10 °C. Pohjois-
Lapissa
kesan pituus on noin kaksi kuukautta, kesakuun lopulta elokuun lopulle.
Oulun
seudulla kesan pituus on jo kolme kuukautta, kesakuun alusta syyskuun alkuun. Etelarannikolla ja Lounais-Suomessa kesan pituus on nelja kuukautta, toukokuun lopulta syyskuun lopulle. Kaytannossa kesaksi monissa yhteyksissa lasketaan
kesa-
,
heina-
ja
elokuu
. Helsingissa vuorokauden keskilampotila on ylimmillaan heinakuun jalkipuoliskolla ja elokuun alussa, jolloin se on noin +18?°C.
[2]
Utsjoella se on korkeimmillaankin vain +13?°C, heinakuun puolivalissa. Kun kesa on kuumimmillaan, sataa myos eniten.
Lampimia kesia ovat Suomessa olleet muun muassa kesat
1972
,
1973
,
1988
,
1994
,
1997
,
1999
,
2001
,
2002
,
2003
,
2005
[3]
,
2006
,
2010
,
2011
,
2013
,
2014
,
2018
[4]
,
2020
,
2021
[5]
,
2022
ja
2023
. Suomen lampoennatys mitattiin
29. heinakuuta
2010
. Silloin Joensuun lentokentalla,
Liperissa
saavutettiin +37,2?°C.
[6]
[7]
Viileita kesia taas ovat olleet muun muassa kesat
1962
[8]
,
1976
,
1981
,
1987
,
1990
,
1993
,
1996
,
1998
,
2004
[9]
,
2008
ja
2017
[10]
.
Melko tavanomaisia kesia (ei selvasti lampimampia taikka kylmempia) on puolestaan vietetty muun muassa vuosina
1961
,
1963
,
1964
,
1965
,
1966
,
1967
,
1968
,
1969
,
1970
,
1971
,
1974
,
1975
,
1977
,
1978
,
1979
,
1980
,
1982
,
1983
,
1984
,
1985
,
1986
,
1989
,
1991
,
1992
,
1995
,
2000
,
2007
,
2009
,
2012
,
2015
,
2016
ja
2019
.
Aiheesta muualla
muokkaa