Helleraja vaihtelee maittain; kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa maaritelman mukainen raja on +25?°C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30?°C:n ja Yhdysvalloissa +32?°C:n ylittavat paivalampotilat. ^lahde?

Hellepaivien lukumaara Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtajaksoinen helle ainakin yhdella Suomen paikkakunnista yhden kesan aikana on yleista, mutta ei suinkaan jokakesaista. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimaarin noin kerran 5?10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtamittainen helle on erittain harvinaista ja poikkeuslaatuinen saailmio . Kuitenkin eri puolilla Suomea mitattuna kolmen viikon helleputkia voidaan mitata lahestulkoon mina tahansa kesana.

Etela-Suomessa on helteisia paivia yleensa 10?20 kesassa, keskimaarin 15, esimerkiksi Vantaalla . Kaakkois-Suomessa hellepaivia on keskimaarin 17?18 kesassa. Ilmatieteenlaitoksen pitkaaikaisissa tilastoissa Utissa on keskimaarin 18 ja Lappeenrannassa 17 hellepaivaa, itasuomalaisilla paikkakunnilla saadaan keskimaarin 14 hellepaivaa kesassa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hellepaivia kertyy kesan aikana yleensa noin 10, esimerkiksi Oulussa on keskimaarin vain 9 hellepaivaa kesassa, vuosittain kuitenkin yleensa noin puolet Etela-Suomen maarasta. Lapissa, esimerkiksi Rovaniemella , on tavattu keskimaarin 7 hellepaivaa kesan aikana eli viikon verran. Pohjois-Lapissa hellepaivia kertyy kesassa yleensa vain 2?3.

Vuosina 1961?2022 helletta on mitattu Suomessa joka vuosi. Vuoden ylin lampotila on kyseisella jaksolla mitattu 25 vuotena Etela-Suomessa, 15 vuotena Lansi-Suomessa, 9 vuotena Ita-Suomessa ja 13 vuotena Pohjois-Suomessa. ^[2]

Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesat ovat olleet yhtajaksoisesti aikaisempia runsashelteisempia, vaikka on tutkittu, ettei ilmastonmuutos vaikuta kesien saihin aivan yhta paljon kuin talviin.

Helteet ajoittuvat yleensa enimmakseen toukokuun puolenvalin ja syyskuun puolenvalin valiselle, nelja kuukautta kestavalle ajanjaksolle. Helteisen saan mahdollisuus on todennakoisinta kuitenkin yleisimmin juhannuksesta elokuun puoleenvaliin kestavalla ajanjaksolla. Jo huhtikuussa on Suomessa mitattu hellelukema +25,5 °C 27. huhtikuuta 1921 Jyvaskylassa. ^[3] Kesakauden myohaisin hellelukema, +25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Harmalassa ja Seinajoella. ^[4]

Harvemmin joudutaan Suomessa odottamaan helteita heinakuulle saakka. Vuonna 2015 helleraja rikkoutui ensimmaisena Varkaudessa 29. kesakuuta 2015. Tata aiemmin nain pitkaan on helteita saatu odottaa vuonna 1987, jolloin ensimmainen hellepaiva Suomessa oli 6. heinakuuta. ^{[5] [6]}

Oulun pohjoispuolella hellepaivat ajoittuvat yleensa kesa?elokuuhun. Etela-Suomessa niita saadaan toisinaan touko- ja syyskuissakin. Kuitenkin yli +30 asteen lampotiloihin on mahdollista paasta suomalaistyypillisesti lahinna heinakuun alkupuolella etelassa ja vahan myohemmin pohjoisempana. Yli +33 asteen lampotiloja mitataan Suomessa vain kerran 15?20 vuodessa, mutta +31 asteen lampotiloja sen sijaan mitataan noin joka toinen vuosi, ja +30 asteeseen paastaan yleensa lahes joka vuosi jossakin pain Suomea. 2010-luvulta alkaen yli +33 asteen lampotilat nayttavat yleistyneen Suomessa. Vuosina 2018?2021 yli +33 asteen lampotiloja mitattiin perati neljana perattaisena vuotena. ^[2]

Vuosina 1961?2022 vuoden ylin lampotila Suomessa on mitattu 2 vuotena toukokuussa, 17 vuotena kesakuussa, 31 vuotena heinakuussa ja 12 vuotena elokuussa. ^[2]

Helteiden lukumaara riippuu vuodesta. Jos kesan vallitsevina ilmavirtauksina ovat kaakon- ja idanpuoleiset tuulet , hellepaivia voi kertya moninkertainen maara kymmenien vuosien keskiarvoon verrattuna. Talloin kyse on siita, etta helteet saapuvat Suomeen idasta, Venajan mannerilmaston suunnalta. Tama vaikutus tuntuu myos Lapin itaosissa, jonne Siperian suunnan kuumat ilmamassat saapuvat Kuolan niemimaan ylitse ilman, etta Vienanmeri paasee niita kovin paljon viilentamaan. Tama voidaan havaita alla olevista taulukoista.

Sen sijaan lounaisvirtausten hallitessa kesan saata hellepaivia tulee yleensa satunnaisen keskimaaraisesti tai jopa alle keskiarvon. Helteet tuovat myos lyhytkestoiset sadekuurot, joita etenkin iltapaivisin saadaan suuressa osassa maata.

Kesasta 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa riskiryhmia (pikkulapset, vanhukset ja pitkaaikaissairaat) erillisella kolmiportaisella hellevaroituksella:

1. Tukala helle (keltainen tunnusvari): vuorokauden ylin lampotila on +27 ja keskilampotila +20 astetta.
2. Erittain tukala helle (oranssi tunnusvari): vuorokauden ylin lampotila on +30 ja keskilampotila +24 astetta.
3. Aarimmaisen tukala helle (punainen tunnusvari): vuorokauden ylin lampotila on +35 ja keskilampotila +28 astetta. ^[7]

Yota, jolloin lampotila ei laske alle +20 asteen, kutsutaan trooppiseksi yoksi . Niita esiintyy Suomessa tyypillisesti heinakuun puolenvalin ja elokuun puolenvalin valisena aikana.

Kuolemantapausten maara nousee Suomessa selvasti aina kun lampotilat pysyttelevat viikon tai kaksi yli +25 asteessa. Tama johtuu etupaassa siita, etteivat ihmiset osaa nauttia riittavasti nestetta, jolloin heidan elimistonsa kuivuu. Joissain tapauksissa on ollut kyse fyysisista ponnisteluista, jotka ovat olleet liiallisia lampotilaan nahden. ^[8]

Pitkaaikainen kuumassa oleskelu voi aiheuttaa ihmiselle myos lampohalvauksen , jonka oireita ovat muun muassa vasymys , paansarky ja akilliset tajuttomuuskohtaukset ^[9] .

Yhden kesan aikainen helle-ennatys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteella vuonna 2010 mitattu 48 paivaa. ^{[10] [11]} Vuonna 2011 eniten hellepaivia oli Lahdessa 36 kpl, vuonna 2012 ? normaalia viileampana kesana ? Utissa jaatiin yhdeksaan, ja vuonna 2013 eniten hellepaivia, 25 kpl, kertyi kahdelle paikkakunnalle: Kouvolan Utille ja Anjalalle seka Salon Karkalle.

Hyvin kuumien, yli +30°?C:n hellejaksojen Suomen ennatykset voi nahda alla olevasta taulukosta: ^{[6] [12]}

Alla olevasta taulukosta selviaa suurimpia mittauspaikkakohtaisia hellepaivien lukumaaria 2010-luvulla:

Pisimmat yhtajaksoiset helleputket Suomessa: ^{[13] [14] [15] [16]}

Suurin hellepaivien maara kuukausittain koko maassa vuodesta 1961 lahtien: ^{[12] [17]}

• Pakkanen
• Lampoaalto

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helteista aiheutuvat terveysriskit ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Ilmatieteen laitos?≫ Tiedotearkisto: 2011 Kesa 2011 harvinaisen lammin
• Ilmatieteen laitos?≫ Tiedotearkisto: 2012 Kesalla 2012 hellepaivia selvasti tavanomaista vahemman
• Ilmatieteen laitos?≫ Tiedotearkisto: 2013 Kesa erityisesti Lapissa pitka ja lammin