Atolli
eli
kehariutta
on
trooppisten
merialueiden matala
korallisaari
. Atolli muodostuu renkaanmuotoisesta
koralliriutasta
, joka ymparoi matalampaa keskiosaa.
[1]
Jos keskiosa on merenpinnan alapuolella, siihen muodostuu
laguuni
tai harvemmin makea- tai suolavetinen jarvi, mutta se voi olla myos kuivaa maata.
Fakaofon
atolli
Atollin syntyvaiheet kaavakuvana: 1?Vulkaaninen saari 2?Rantariutta 3?Valliriutta 4?Atolli
Atolli
-sanan toi yleiseen tietoisuuteen
Charles Darwin
, joka maaritteli atollin erityislaatuiseksi trooppiseksi saareksi, jonka ominaispiirre on elava koralliriutta. Sana tulee
Malediiveilla
puhutusta
divehin kielesta
.
Suurimmat atollit sijaitsevat Malediiveilla. Useimmat maailman atollit ovat
Tyynella
tai
Intian valtamerella
, mutta
Atlantillakin
on muutamia
Nicaraguassa
ja
Kolumbiassa
.
Biodiversiteetti
on atolleilla ja niihin liittyvilla merenalaisilla riutoilla suurta.
Darwin julkaisi teorian etelaisen Tyynenmeren atollien kehittymisesta vuonna 1842. Teoria perustui Darwinin havaintoihin hanen ollessaan matkalla
HMS Beaglen
mukana vuosina 1831?1836.
[2]
Hanen teoriansa, jota pidetaan edelleen perusteiltaan oikeana, perustui ideaan, etta erityyppiset trooppiset saaret ? korkeat vulkaaniset saaret, valliriuttasaaret ja matalat atollit ? edustavat sarjaa merellisen tulivuoren
vajoamisen
vaiheista.
Darwin jarkeili, etta trooppisella merella vulkaanista saarta ymparoiva rantariutta (palleriutta) kasvaa ylospain saaren vajotessa (upotessa), saaren muuttuessa tyypiltaan valliriuttasaareksi (esimerkiksi
Bora Bora
ja muut
Seurasaaret
). Rantariutasta tulee valliriutta sen ulomman osan pysyessa merenpinnan tason lahella hyvien kasvuolosuhteiden ansiosta, kun taas riutan sisaosan kasvuvauhti jaa jalkeen ja se muodostaa laguunin, koska olosuhteet ovat heikommat koralleille ja kalkkileville. Ajan myota entinen tulivuori vajoaa merenpinnan alle koralliriutan jatkaessa kasvua lahella merenpintaa. Tassa vaiheessa saaresta on tullut atolli.
Reginald Aldworth Daly
esitti hieman erilaisen teorian atollien muodostumisesta: viime jaakaudella merenpinnan ollessa 100 metria alempana nykyista olisi eroosio rapauttanut saaret merenpinnan tasoon, ja jaatikoiden lopulta sulaessa ja merenpinnan noustessa koralliriutat olisivat kasvaneet nousevan merenpinnan mukana.
[3]
Atollien alta on loydetty vulkaanista ainesta hyvin syvalta (esimerkiksi
Midwaysaarten
atollilta yli 160 metrin syvyydesta), joka olisi todiste Darwinin teorian puolesta; toisaalta merenpinnan tason vaihtelulla on todennakoisesti ollut merkittavaa vaikutusta atolleihin ja muihin riuttoihin.
Jos merenpinta nousee, atollien on havaittu kasvavan niin, etta ne pysyvat veden pinnan ylapuolella. Esimerkiksi
Funafutin
atollin 29 saaresta 18 on laajentunut, ja koko atolli saanut 18 hehtaaria lisaa pinta-alaa viimeisten runsaan sadan vuoden aikana, vaikka merenpinta on noussut paikallisesti kymmenia senttimetreja.
[4]