Itavallan vanhojen valtapuolueiden tulos syyskuun vaaleissa oli huonoin sitten toisen maailmasodan. Sosiaalidemokraattinen puolue SPO piti ykkospaikkansa mutta menetti kuusi prosenttiyksikkoa kannatuksestaan ja 11 liittopaivapaikkaa. Kansanpuolue OVP sai selkaansa viela pahemmin: aanista meni yli kahdeksan prosenttiyksikkoa ja edustajanpaikoista 15. Puolueiden valiin kiilasivat yhteisella kannatuksellaan aarioikeistolaiset vapauspuolue FPO ja Itavallan tulevaisuuden liitto BZO.

Tulos nayttaa rajulta, mutta politiikantuntijoiden mukaan siita ei pida paatella, etta lahes kolmasosa kansalaisista todellisuudessa haluaisi Itavallasta aarioikeistolaisen valtion. Ennemminkin tulosta pidetaan vastalauseena sosiaalidemokraattien ja kansanpuolueen pitkalle vallanpidolle, joka ei ole ottanut toimiakseen. Koska Itavallasta puuttuu riittavan vahva vasemmistolainen protestivaihtoehto, kyllastynyt tyovaesto antoi aanensa aarioikealle, analyytikot sanovat.

Eurooppalainen ilmio itavaltalaisin maustein Itavallassa ei ole koskaan ollut selvaa jakoa tai hajurakoa aarioikeiston ja poliittisen valtavirran valilla, kommentoi itavaltalainen valtiotieteen professori Anton Pelinka lehtihaastatteluissa vaalien jalkeen. Hanen mukaansa aarivaihtoehtojen aanestamisesta on tullut viime vuosina yha hyvaksytympaa. Tutkija Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitokselta muistuttaa, ettei oikeistopopulismin nousu Itavallassa ole eurooppalaisittain erityisen silmiinpistava poikkeus. Samanlaista liikehdintaa on nahty muun muassa Hollannissa, Tanskassa, Saksassa ja entisissa sosialistimaissa, ja se on heijastunut myos vaalituloksissa. Itavaltalaisena erikoispiirteena voi kuitenkin pitaa sita, etta siella oikeistopopulismi on tietoinen ja provosoiva kommentti maan natsimenneisyyden kasittelya koskevia vaatimuksia vastaan, Rainio-Niemi sanoo. Han muistuttaa toisaalta myos aanestysprosentin laskusta 2000-luvulla. Moni kahteen paapuolueeseen tyytymaton protestoi jattamalla aanestamatta, han arvelee. Aarioikeiston nousulle ei ole helppoa selitysta

Aarioikeiston nousua Euroopassa on selitetty tyovaeston turhautumisella taloudelliseen tilanteeseen, hallinnon korruptioon ja siirtolaisuuteen. Kaikki kolme syyta patevat tavalla tai toisella myos Itavallassa. Mielipidekyselyjen mukaan hintojen nousu on kansalaisten suurin huolenaihe, ja myos siirtolaisuus etenkin muslimimaista on huolilistan karkipaassa.

Maailman hallitusten korruptoituneisuutta tarkkailevan Transparency International -jarjeston seurannassa Itavalta on tana vuonna 12:nneksi parhaalla sijalla 180 maan joukossa. Pitkaan hallinneita suuria puolueita epaillaan silti jatkuvasti korruptiosta - eika aina syytta, sanoo Johanna Rainio-Niemi. SPO:lto ja OVP:lta vei edellisten vaalien jalkeen puoli vuotta muodostaa hallitus, joka sitten kompastui kiistelyyn ja jumitukseen puolessatoista vuodessa. Myos talla kertaa todennakoisimpana hallitusvaihtoehtona pidetaan SPO:n ja OVP:n "suurta koalitiota". Silla olisi alamaestaan huolimatta suhteellisen tukeva enemmisto liittopaivilla, kunhan hallitusyhteistyosta saataisiin vaannettya aiempaa toimivampaa. Inflaatio oli aanestajien ykkoshuoli

Vaalien alla tehdyn mielipidekyselyn perusteella inflaatio on se kysymys, johon itavaltalaiset eniten kaipaavat laakkeita tulevalta hallitukselta. Inflaatio nousi kesalla neljaan prosenttiin eli korkeimmilleen 15 vuoteen. Samalla maan talouskasvu on hiipunut kohti nollaa.

GfK-tutkimusyhtion kyselyssa itavaltalaiset ruksasivat kakkos- ja kolmoshuolikseeen tyottomyyden ja rikollisuuden. Nelosena tuli siirtolaisuus, jonka vastustamiseen FPO ja etenkin BZO painottivat vaalikampanjansa. Osansa sai myos Euroopan unioni. Mielipidekyselyt antavat linjauksille pohjaa, silla eurooppalaisista vain britit tunnustautuvat siirtolais- ja EU-vastaisemmiksi kuin itavaltalaiset.

FPO:n entinen puheenjohtaja, vaalien jalkeen liikenneturmassa kuollut Jorg Haider pehmensi jossakin maarin puheenparsiaan BZO:ssa, mutta nykyinen johtaja Heinz-Christian Strache ei retoriikassaan kaihtele. Han on vaatinut turvapaikanhakijoille sahkoista seurantalaitetta ja sanonut, etta Wienista saa kaupungin asunnon, kunhan vetaa huivin paahansa.

Tuollekin lausahdukselle lienee maapera ollut otollinen, silla FPO:n kannatus Wienin tyolaiskaupunginosissa oli jo edellisissa vaaleissa 20 prosentin luokkaa eli kuusi prosenttiyksikkoa enemman kuin kaupungissa kokonaisuudessaan.

16-vuotiaat pikavauhtia uurnille Yksi uusi tekija naissa vaaleissa oli aanestysikarajan laskeminen 16 vuoteen ensimmaisena maana Euroopassa. Lakimuutoksen taustalla on se, etta yli 65-vuotiaita itavaltalaisia oli viime vuonna ensi kertaa enemman kuin alle 15-vuotiaita. Hallitus katsoi, etta sukupolvien tasa-arvo on uhattuna, jos vain vanhuksilla on joukkovoimaa paattaa kuka kansaa edustaa. Viime vuonna saadetty laki piti panna ensi kertaa kaytantoon vuonna 2010. Noin 200 000 uutta nuorta aanestajaa joutuivat kuitenkin pikaisten paatosten eteen, kun vaalit pidettiinkin ennen aikojaan. Yhtakkinen joutuminen vaaliuurnille nosti kritiikkia myos nuorten itsensa parissa. Kouluissa ei juuri politiikkaa opeteta, joten siita on paha mitaan tietaa, sanoivat monet. Yhteistyo on kysymysmerkki

Antoipa aanet kuka tahansa, Itavallan liittopaiville syntyi suuri aarioikeistolainen blokki. FPO:n ja BZO:n yhteistyokyky ratkaisee onko se myos vahva. Vapauspuolueen entinen ja nykyinen puheenjohtaja eivat olleet ystavia, ja Haiderin seuraajan linjanvedot ovat viela kysymysmerkki, jos puolue ylipaatansa selviaa perustajansa kuolemasta.

Varikkaan vaalikampanjan jalkeen alkaa paivanpolitiikan hidas vaanto. Siina ei parjaa retoriikalla. Aanestajillekaan se tuskin riittaa. Haiderilla oli siita kokemusta: FPO:ta aanesti vuoden 1999 vaaleissa miltei 27 prosenttia, seuraavissa kymmenen prosenttia. Siina valissa vapauspuolue oli ollut hallituksessa ja Haider oli vaistynyt puheenjohtajan paikalta.

Tuo hallitus puolestaan muistetaan aarioikeistoa saikahtaneen EU:n Itavalta-boikotista, josta ei lopulta jaettu tyylipisteita kenellekaan. Boikotin muistaminen lisannee Itavallan vanhojen paapuolueiden pontta keskinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Jos aarioikeisto kuitenkin tulisi hallitukseen, on ihan arvailun varassa, kestaisiko sen talous- tai ulkopolitiikka tai millaista se yleensa olisi ilman jompaakumpaa isoa puoluetta. Aarioikeisto on toistaiseksi kunnostautunut lahinna vaalikampanjoinnissa, sanoo Itavaltaan perehtynyt tutkija Johanna Rainio-Niemi.

Anniina Wallius, YLE Uutiset >>>

>>>

Vapauspuolueen verkkosivu (saksaksi) Itavallan tulevaisuuden liiton verkkosivu (saksaksi)