J??k?riliike
Sana
j??k?ri
(saksl. J?ger, mets?st?j?) merkitsee nopeasti liikkuvaa
jalkav?ke?, jota tavallisesti k?ytet??n tiedustelu-, hy?kk?ys- ja
suojausteht?viin.
J??k?riliikkeen synty
J??k?riliike Suomessa sai alkunsa reaktiona Ven?j?n panslavistien
ja keisarivallan pyrkimyksille ven?l?ist?? Suomen suuriruhtinaskunta.
J??k?riliikkeen juuret voidaan juontaa vuosisadan alun aktivisteihin.
Toinen sortokausi lis?si ven?l?isvastaista mielialaa ja maailmansodan
sytytty? Helsingin ylioppilaspiireiss? syntyi uusia, toisistaan erillisi?
aktivistiliikkeit?, jotka vuoden 1914 ven?l?ist?misohjelma yhdisti.
Ylioppilaat kokoontuivat 17.11.1914 Ostrobotnian kassahuoneella (nykyinen
j??k?rihuone), samana p?iv?n? kuin ven?l?ist?misohjelma julkistettiin.
Nopea kokoontuminen osoittaa, ett? ven?l?ist?misohjelma ei tullut t?yten?
yll?tyksen?. Muutamaa p?iv?? my?hemmin ylioppilaskomitea otti
p??m??r?kseen Suomen t?ydellisen irroittamisen Ven?j?st?.
Itsen?isyysliikkeen uusi johtoelin, keskuskomitea, piti
v?ltt?m?tt?m?n? kansanarmeijan muodostamista itsen?isyystavoitteeseen
p??semiseksi. Koska t?llaisen tarvittavan sotilaskoulutuksen saaminen
Suomessa oli mahdotonta, otettiin yhteytt? ulkomaille. Ainoaksi
mahdollisuudeksi n?htiin lopulta vain Saksa, jonka sotilasviranomaisille
osoitettiin kirjelm?, jossa pyydettiin sotilaskoulutusta ja aseita
suomalaisille. Saksa suostuikin suomalaisten anomuksiin, koska sen etujen
kannalta oli j?rkev?? tukea vallankumouksellista toimintaa Suomessa, joka
oli sen vihollisen, Ven?j?n, vallan alaisuudessa. Tammikuussa 1915
saksalaiset p??ttiv?t 200 suomalaisen kouluttamisesta 4-6 viikkoa
kest?vill? kursseilla Saksassa.
Saksan my?nteisen p??t?ksen tultua Suomeen ylioppilasj?rjest?t
j?rjestiv?t v?rv?yksen. Ensimm?ist? Saksaan l?htenytt? joukkoa kutsuttiin
ns. Pfadfindereiksi (saksalainen partiolainen). Kurssin johtajana toiminut
majuri Maximilian Bayer halusi hankkeen salaamiseksi naamioida koulutuksen
partiotoiminnaksi. Ensimm?iselle kurssille osallistui yhteens? 189 henke?,
joista suurin osa oli ylioppilaita ja ruotsinkielist? yl?luokkaa. Osa
miehist? oli sodan vuoksi Saksassa internoituja suomalaisia.
Saksa suunnitteli kev??ll? 1915 erillisrauhaa Ven?j?n kanssa,
mutta neuvottelut katkesivat. T?ll?in Saksan viranomaiset p??tyiv?t sille
kannalle, ett? suomalaisten joukkojen m??r?? tulisi nostaa noin 2000
mieheen. P??t?s t?st? kirjoitettiin 28.8. Lis??ntyneen miesm??r?n vuoksi
my?s v?rv?ystoimintaa Suomessa jouduttiin tehostamaan. V?rv?ys tapahtui
monimutkaisia etappiteit? pitkin, joita my?ten v?rv?tyt p??siv?t Ruotsin
kautta Saksaan. Mit??n valtakunnallista organisaatiota v?rv?yksen
toteuttamiseksi ei yrityksist? huolimatta saatu toimimaan, ja n?in v?rv?ys
j?i p??asiassa paikalliseksi toiminnaksi. V?rv?rien, eli etappimiesten,
varovaisuudesta huolimatta ven?l?iset saivat vihi? j??k?riliikkeest? jo
syyskuussa 1915. Matkalla kiinnijoutuneet ja paljastuneet etappimiehet
joutuivat santarmien toimesta Pietariin, Spalernajan vankilaan,
maanpetoksesta tuomittuna. Spalernajan ollessa ajoittain ylikansoitettu
kalterij??k?reit? s?ilytettiin my?s muissa Pietarin vankiloissa.
J??k?reiden vaiheet Saksassa
Kaikkiaan Saksaan Lockstedtin leirille, jossa koulutus tapahtui,
saapui ven?l?isten vastatoimista huolimatta vajaa 1900 miest?. J??k?rien
ik?jakauma oli laaja (15- 50 vuotta), my?s heid?n sosiaalinen taustansa
oli laaja; eniten j??k?reit? tuli opiskelijoiden ja ty?l?isten joukosta,
noin kaksi kolmasosaa koko m??r?st?. Lockstedtin kurssia onkin nimitetty
ylioppilaiden ja ty?l?isten pataljoonaksi. Maantieteellisesti eniten
l?htij?it? oli Pohjanmaalta. Koulutus Lockstedtissa oli monipuolista ja
kurssin lopulla er?ille j??k?reille annettiin my?s upseeri- ja
aliupseerikoulutusta.
Suomalaisille j??k?reille p??tettiin antaa my?s rintamakokemusta.
Joukon liikekannallepanon yhteydess?, toukokuun alussa 1916,
suomalaisj??k?reist? muodostettiin Kuninkaallinen Preussin 27.
J??k?ripataljoona, jolla nimell? joukko tunnetaan my?s Suomessa.
Pataljoona osallistui rintamalla ollessaan taisteluihin Saksan
it?rintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau- Kekkaussa ja
Schmardenissa. Tsaarinvallan kaatuessa ja poliittisen tilanteen muuttuessa
pataljoona siirrettiin rintamalta Libauhun 25.3.1917. Rintamalla olon
aikana 11.6.1916- 25.3.1917 pataljoonan kokonaistappiot olivat noin 260
miest?, joista suurin osa oli sairastuneita. Kaatuneita oli vain 11.
Paluu ja toiminta Suomessa
Jo kes?ll? 1917 aktivistit laativat suunnitelman
j??k?ripataljoonan kuljettamisesta Suomeen. Saksa vaati Suomelta kuitenkin
virallisen avunpyynn?n jolloin saataisiin hyv?ksytt?v? syy l?hett??
pataljoona Suomeen. Suomen itsen?istytty? ja tilanteen muututtua ei n?hty
kuitenkaan en?? perusteita sille, ett? pataljoonaa pidett?isiin Saksassa
pidemp??n, jolloin my?sk??n avunpyynt?? ei en?? vaadittu. J??k?rit
saapuivat Suomeen kahtena p??joukkona, joista j?lkimm?inen saapui Vaasaan
25.2.1918.
J??k?rit osallistuivat vuoden 1918 taisteluihin Suomessa
valkoisten puolella merkitt?v?ll? panoksella. Vaikka j??k?reit? oli
useista kansanryhmist?, mit??n poliittisia puhdistuksia ei jouduttu
suorittamaan, vaikkakin er?it? poliittisesti ep?luotettavia yksil?it? oli
jouduttu j??k?rien piirist? poistamaan ennen joulukuuta 1917. Er??t
punaisiin lukeutuvat olivat kuitenkin eronneet pataljoonasta, mutta joukko
ei kuitenkaan menett?nyt kansanarmeijan luonnettaan. Taisteluihin Suomessa
osallistui 1261 j??k?ri?, joista kaatui 131 ja haavoittui 238.
My?hemmin j??k?rit olivat merkitt?v?ss? osassa luotaessa ja
kehitett?ess? itsen?isen Suomen puolustusvoimia. Heid?n merkityksens? oli
t?rke? my?s Suomen sodissa 1939- 45.
Kirjallisuutta
Apunen, Osmo: Itsen?isen Suomen historia 1; Rajamaasta tasavallaksi,
Gummerus Kirjapaino OY, Jyv?skyl? 1991.
Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin j??k?ripataljoona 27, WSOY, Porvoo
1966.
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Mikko Nuppola ja Janne Viitala
Etusivulle