| Kuvaus
|
Paijalan raittikylan perinteinen, tienvartta tiiviisti reunustava rakenne on hyvin sailynyt.
Ala-Karkjarven pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella sijaitseva raittikyla muodostuu kylatien linjauksen mukaan sijoittuneista kauppiaiden, kasityolaisten ja maanviljelijoiden asuttamista pihapiireista. Tiheaan rakennetusta kylasta on nykyisinkin viela jaljella kolmisenkymmenta rakennusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta. Parhaiten rakennuskanta on sailynyt Nuutin, Muistolan, Kanervan ja Kotilan tiloilla.
|
|
|
| Historia
|
Paijala mainitaan jo keskiajalla ja vuoden 1539 maakirjassa kylassa oli seitseman savua, taloista Hukki eli Knihtila oli suurin. Vuoteen 1698 mennessa Paijalaan oli muodostettu Hukin, Kopolan, Kuttilan, Juntterin, Teppisen, Korolan, Leisalan, Muurahaisen, Hyrkkalan ja Sorkkalan kantatalot. Kylan halki kulki keskiaikaisperainen Paijanteen lantinen maantie.
Kun isojako 1841 Kuhmoisten kirkonkylan tuntumassa vakiinnutti yksityisen maanomistuksen, talot alkoivat myyda tontteja, joiden rakentamisen myota syntyi tiivis kyla Paijalan tien varteen. Paarakennukset rakennettiin reunustamaan raittia. Ensimmaiset kauppaliikkeet perustettiin maakaupan vapauduttua 1800-luvun puolivalin jalkeen ja 1900-luvun alussa Paijalan raitin varrella oli jo useita kauppoja. Paijalan viimeinen kauppa sulki ovensa 1970-luvulla. Uusi tielinjaus jatti raittikeskuksen liikenteelta syrjaan 1980-luvulla.
|
|
|
| Lisatietoa
|
Kuhmoisten rakennuskulttuuri-inventointi 1990, Keski-Suomen museo.
Sirkka-Liisa Ranta, Kirkonkyla Paijanteen kainalossa. Kansatieteellinen arkisto 44. Helsinki 1999.
Jussi Jappinen (toim.), Viesteja maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriymparisto. Jyvaskyla 2006.
|
|
|
| kohteeseen sisältyy:
kauppa- ja liikerakennus;
kyla;
kyla;
pienasumus;
talonpoikaistalo;
tie;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
|
|