Murmanskan agj
(
ven
.:
Мурманская область
) om
Venalai?en Federacijan
subjekt
.
Se mulub
Lodehli?he federali?he umbrikho
.
Agjan administrativine keskuz da kaiki? suremb lidn om
Murmansk
-vagilidn.
Oficialine kel' om uks'jaine ?
venan kel'
.
Murmanskan agj om olmas vl 1938 semendkun 28. paivalpai.
Murmanskan agjan Pakaskuz
[1]
om vahvi?tadud vn 1997 26. paival kul'mkud Agjan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sen-?o voden 24. paival sulakud da om vages ailugui?idenke vajehtusidenke.
Murmanskan agjan reljefan kart.
Murmanskan agj sijadase
Kolan pol'sarel
(agjan pindan 70%), muga?o lahi?il saril da territorijoil.
Agjal om rounoid
Karjalan Tazovaldkundanke
suves,
Suomenmanke
paivlaskmas da
Norvegijanke
lodehes. Sen randad laini?tadas
Javaldmeren
Barencan merel
pohjoi?es,
Vauktal merel
paivnouzmas da suves.
Pind om 144 902 nellikkilometrad. Znamasi?ed joged oma
Varzug
,
Umb
,
Kol
,
Tulom
da
Ponoi
. Kaiki? suremb jarv om
Imandr
. Kaik om 110 tuhad jarvid enamba 0,1 nellikkilometrad pindanke.
Reljef om magikaz jogiden alangi?toidenke,
tundrad
magitazangi?toil oma enambuses. Kaiki? korktemb ?okkoim om
Hibinoiden
Judi?vum?orr
-magi (1200 m) agjan keskuzpalas.
Klimat om meren
ven
vilu agjan suvipalas da
subarktine
agjan pohjoi?palas. Vilu tundub teravas, lujan nepsuden da kovan tullein tagut. Kezal voib panda halad jogo paival. Heinkun keskmaine lamuz om +8 C° mererandpolel da +14 C° keskuzrajoni?. Vilukun lamuz om ?8 C° mererandpolel (laman
Gol'fstrim
-joksmusen tagut) da ?12..?15 C° keskuzrajoni?.
Londuseli?ed varad oma
kivivoi
da
londuseline gaz
?el'fas, metallad (
raudkivend
,
vas'k
,
nikel'
,
nefelin
,
cirkonii
,
kobal't
,
platin
,
osmii
,
iridii
,
berillii
,
litii
),
apatitad
,
pol'kalli?arvoi?ed kived
,
kala
,
reskvezi
,
gidroenergii
.
Agjan Ohjastusen pert'
Murmanskas
.
Agjan pamez' nimitase gubernatoraks.
Marina Kovtun
radab gubernatoran vs 2012 sulakun 4. paivaspai. Hanen valdatusiden strok om vi? vot. Gubernator om muga?o agjan Ohjastusen pamez', han mari?eb sen strukturad da paneb sen uhtnijoid radnikusile. Uks' ezmaine varagubernator da vi? muite varagubernatorad oma hanele abhu.
Kaskusenandai tobmuz om uks'kodine parlament ? Agjan Dum. Kaik rahvaz vali?eb sen 32 ezitajad videks vodeks.
Sergei Dubovoi
radab Agjan Duman ezimeheks vs 2016 redukun 5. paivaspai.
Radonoigendai tobmuz om Murmanskan agjan Ohjastuz. Agjan ministrused, komitetad, ohjandused da uks' inspekcii ali?tudas Ohjastusele.
Agjan Duman uhtnijoiden jargenduseli?ed vali?endad oliba vl 2016 suguz'kun 18. paival. Gubernatoran vali?endad oliba vl 2014 suguz'kun 14. paival,
nugudlaine gubernator
sai vagestust ezmai?el tural (64,69%) da radab kahtenden strokun.
Vn 2010 Venaman rahvahanlugemi?en modhe elajiden lugu oli 795 409 ristitud
[2]
, sida kesken 82
vepsla?t
[3]
. Kaikutte uhesanz' ristit kumnespai om lidnalaine.
Kaik om
kuz'to?tkumne lidnad
agjas da 12 lidnanvuittu?t ?ilod. Toi?ed jaredad lidnad (laz 50 tuh. ristituid vl 2015) oma
Apatitad
da
Severomorsk
. Vl 2015 kaik om 15 elandpunktad enamba mi 10 tuh. elajidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010):
venalai?ed
? 80,8%,
ukrainalai?ed
? 4,3%,
vaugedvenalai?ed
? 1,5%,
totarlai?ed
? 0,7%,
azerbaid?anlai?ed
? 0,5%, toi?ed ? 3,0%, rahvahuden ozutandata ? 9,2%.
Erased toi?ed igahi?ed rahvahad:
saamalai?ed
? 1599 rist. (0,20%),
karjalai?ed
? 1376 rist. (0,17%),
suomalai?ed
? 273 rist. (0,03%).
- ↑
Murmanskan agjan Pakaskusen tekst
constitution.garant.ru
-saital.
(ven.)
- ↑
Venaman kaikenaigaine ristiti?t vl 2010. ? Rosstat (
gks.ru
).
(ven.)
- ↑
Rosstat (
gks.ru
): Население коренных малочисленных народов Российской Федерации по родному языку по отдельным субъектам (Venalai?en Federacijan igahi?iden vahalugui?iden rahvahiden ristiti?t mamankelen da subjektan polhe). ? Lp. 14.
(ven.)