Oho artikkaleh
2023 ? 2024

Oho artikkaleh laa anara?kielalii Wikipedia ovdasiijđoost lama? artikkaleh, moh vastideh ?iev artikkal tobdomeerhaid.

Vyelni ive 2024 oho artikkaleh.

Ryevdi lii sirda?emmetallaid kullee algaaamnas , mon kemialla? merkka lii Fe (ferrum). Ryevdi lii lussadumos algaaamnas, mii ?adda taasnij nukleosynteesist . Tot lii siilbaivnasa?, kildee ja ferromagneetla? meetaal. Ryevdi lii putesin times, mut meetaalsiahuseh , main ryevdi lii uaiviamnasin, laa tavalavt uali nanoseh ja korraseh. Ryevdi tergadumoseh meetaalsiahuseh laa staali ja lia?kumryevdi , moh laa ryevdi ja ?iiđa siahuseh.

Ryevdi reagist alkkeht happijn, eroma?avt jis tot kartta kuoskattasan ?assijn siammaa aaigi. Taat hapittemreaktio lii ko?odum ruastumin . Ruastumist ?addee aamnas ruosta lii ryevdioksidij ja ryevdihydroksidij siavus. Ruosta lii syeđđee, nuuvt ete ryevditiiŋgah sattih ruastuđ ollasavt, ige meetaal asan ?ooda suojaleijee oksidkerdi, nuuvt ko stuarraamuu uasan eres metallijn. Ko ryevdi lii epijalus meetaal , te tot reagist suvraiguin ja siammast luovasmit tain vety .

Vardam lii maailmvijđosa? nuorailihastas ja ?oddademtoima, mon ulmen lii tuarjuđ paarnij ja nuorai ?oddam tienuuvt, ete sii ohtagasliih jie?vuođah valdojeh huamma?uman. Ulmen lii persovnla?vuođas ja eellimtavijdis peeleest tasitiadula?, ovdasvastadasla?, aktiivla? sehe jie?rađalavt jurda??eijee paihalii, aalmuglii ja aalmugijkoskasii siarvaduv jeessan. Ulme lii masa siamma? pirra maailm, ja tot piso mutehannaa. Almolij ?oddademuulmij lasseen jyehi ahemuudon laa miaru?tallum ahemudo mialdasiih ?oddademulmeh.

Maailmist laa ohtsis suulan 40 miljovn vardajeijed 224 enamist. Maailmornijdumeh laa kyehti: Vardamlihastas Maailmservi ( World Organization of the Scout Movement , WOSM ) ja Vardamnieidai Maailmlitto ( World Association of Girl Guides and Girl Scouts , WAGGGS ). Syemmilij vardajeijei aalmugla? ornijdume lii Suomen Partiolaiset ry ? Finlands Scouter ry (uanihavt SP-FS), mii lii kuohtui maailmornijdumij jeessan. SP-FS lii almugijkoskasii vardamlihastas ainoo ovdasteijee Suomast .

Monika Ulrika Ann-Helen Laestadius (?. juovlamaanu 3. peeivi 1971 Kiarun ) lii tavesammila? kirje?allee ja toimatteijee. Sun lii finnim maaŋgaid stuorra kirjala?vuotapalha?uumijd sehe parnai- ja nuoraikirjijnis ja ravisolmoo?kirjijnis. Laestadius ?aala jieijas eenikielan ađai ruotakielan. Suu kirjeh laa jurgalum maŋgaid kielaid ja eroma?avt maŋgaid samikielaid tegu maadasamikielan , juulevsamikielan , orjala?kielan ja anara?kielan .

Toimatteijen Laestadius lii porgam tagarijn aavisijn ko Fagersta-Posten , Norrlandska Socialdemokraten , Aftonbladet , Expressen , SvD ja Stockholm City . Ton lasseen sun lii meid porgam freelancer-toimatteijen.

Meccikaavras ( Capreolus capreolus ) lii Euroopist tiettum uces sorvaellee. ?laaja lii levanam Suoman 1900-lovvoost sehe luandulavt ja i?tadmij vievast. Meccikaavras lii tehala? pivdoellee.

Meccikaavras lii keessiv ruopsisru?kad ja talviv ranisru?kad. Ru?kisfiskis ?uavjipeeli ja nierah laa kuovgaduboh ko rumma? eres uasih. Seibipiiras lii meid kuovgadub. Seibi lii uali uaniha?, tu?e 2?4 senttimeetter kukkosa?. Pajepoksam paajaabeln laa ?apis tialhuh. Nuora vyesist laa ennuv tialhuh, mut tot lappojeh ko vyesi ?adda. Tu?e orasijn laa ?uarvih. ?uarvih laa uceh ja ceggust, ja tain laa tavalavt kulma saagi. Ravis meccikavras seve lii tu?e 65?75 senttimeetterid, ja rumma? kukkodah lii 90?135 senttimeetterid. Meccikaavras tiadda suulan 15?35 kiilud.

David Robert Jones ađai David Bowie ( 8. uđđaivemaanu 1947 Lontoo , Ovtastum kunagaskodde ? 10. uđđaivemaanu 2016 New York , Ovtastum staatah ) lai eŋlandla? musikkar ja ?aittaleijee. Bowie algattij musikkar karrieer 1960-lovo loopast. Sun kulostui albumist The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars (1972), ja aalmugijkoskasa? supertasnin suu pajedij album Let’s Dance (1983). Bowie lai 1970-lovvoost glam rock oovdastjottee, ja suu vaikuttas popkulttuuran lii lama? merha?ittee. Bowie lii ko?odum rock jođetteijee futuristin ja kameleontin sehe genrei raajijd cyevkkee oovdastjotten.

Bowie tobdosumoseh pitah laa ovdamerkkan "Space Oddity", "Life on Mars?", "Changes", "Starman", "Ziggy Stardust", "Rebel Rebel", "Fame", "Heroes", "Ashes to Ashes" ja "Let's Dance"

Uđđa muusik ki?to 2023 (uan. UMK2023 teikka UMK23) lai 12. kerdi, ko lavlumki?to uarnejui ja 2. kerdi, ko tot ?ielgui anara?kielan . Ki?to uarnejui kuovamaanu 25. peeivi 2023 Logomost Tuurkust . Uđđa muusik ki?toost valjejui Suoma ovdasteijee ive 2023 Euroviisuid , moh uarnejuvvojii Liverpoolist , Ovtastum kunagaskoddeest , veikka Ukraina ovdasteijee Kalush Orchestra vuoitij-uv ive 2022 Euroviisuid .

Ki?to fiinaal uarnejui kuovamaanu 25. peeivi 2023. Kii?ton uasalistii 7 artistid. Kaarija finnij finalist 539 ?yegisid suomakielag pitastis Cha cha cha ja vuoitij uba ki?to. Siammaa ive vyesimaanust sun ovdastij Suoma ive 2023 Euroviisuin Liverpoolist , Ovtastum kunagaskoddeest .

Simpsoneh ( eŋgalaskielan The Simpsons ja suomakielan Simpsonit ) lii Matt Groening ja Gracie Films -finnoduv televisio animaatioraiđu , mii mu?tal viiđa persovn amerikla? perruu elimist. Raaiđu vuoigadvuođaid oomast 20th Century Studios , ja raaiđu vuosmu? uasi ?aittui ive 1989 . Raiđu lii vuaittam Emmy-palha?ume .

Simpsoneh lii Ovtastum staatai puoh kuhesaigasumos ooroosthannaa jotkum sargusraiđu ja tilekomedia .

Ovtastum staatain raaiđu ?aitta Fox -televisiokanava. Keessiv 2020 raaiđust lijjii Ovtastum staatain ?aittam jo 31 paijeed . Suomast raaiđu ?aittih Sub ja FOX . Tolebaa raaiđu laa meid ?aittam Kolmoskanavast ja MTV3 -kanavast.

Raaiđu aneh ravisulmuid-uv uaivildum animaatioraaiđui oovdastjotten, ja raiđu lii vaiguttam ravisulmuid uaivildum 1990-lovo tilekomedia ?oddaman. Raiđu lii juksam stuorra mielastumvuođa sehe Amerikist ja pirra maailm, ja tot lii finnim maaŋgaid TV-palha?uumijd.

Ive 2007 Simpsonijn puovtadui ubaeehid elleekove The Simpsons Movie .

Nelson Rolihlahla Mandela ( 18. syeinimaanu 1918 Mvezo , Maada-Afrik ? 5. juovlamaanu 2013 Johannesburg , Maada-Afrik ) lai xhosa-aalmug thembu-?eerdan kullee maadaafrikla? politikkar, kii tooimai meid a??ivyeijen. Maada-Afrikist sun ko?odui maŋgii xhosakielan Madiban tai tatan , mii meerha? eeji xhosakielan.

Mandela poorgai merha?ittees naliolgo?tem vuastasii pargo Maada-Afrikist. Sun finnij Nobel-raavhupalha?ume ive 1993 Frederik Willem de Klerkain ja lai Maada-Afrik vuossamu? ?apis president iivij 1994 ? 1999 . Nelson Mandela lai ohta 1900-lovo pivnohumos pooliitlijn faaŋgain ja Afrik merha?itteemus pooliitlijn jođetteijein.

Vilda?ahe ( Sus scrofa ) lii kyeppirelleid kullee stuorra ?ahe?laaja. Tot lii maaŋgai muta ij puoh lojes ?oovij vuađunaallin. Vilda?ave valdua?ala? eellimkuavlu lii Euraasia liahmus lostameccistielas. Suoman vilda?ahe lii lavdam Eestienamist ja Ruo?ast 1900-lovo pelimudo raajist, muta tot lii vala-uv uali jo harvina?.

Ravis vilda?ahe lii tavalavt talviv ru?kis?appad teikka ?apisraanis ja keessiv kuovgisraanis. Vilda?ave ?iivgah laa ranisfiskadeh, kuovgisru?kadeh ja vielgadeh. Vilda?ahe niŋalas tiadda suullan 100 kg, ja hiaivulijn kuavluin ravis ores puahta teddiđ 300 kg Euroopist ja joba 400 kg Aasia viestaroosijn. Suomast vilda?aheores tiadda enamustaa 230 kg. Vilda?ave sevealodah lii 70?110 cm, ja roopa kukkodah puahta leđe 185 cm. Seibi lii 17?26 cm, motomin joba 40 cm. Vilda?aheorasist laa stuorra ja korra ?alameh. Niŋalas laa 12 njammad (6 paara).

Kroatia ( kroatiakielan Hrvatska ) ađai Kroatia tasivaldi ( kroatiakielan Republika Hrvatska ) lii jie?anas tasivaldi Adriameera riddoost Koska- Euroop maadauasist. Ton uaivikaavpug lii Zagreb . Kroatiast laa suulan 4 miljovn assed. Ton vijđodah lii 56?594?km², mast 1,09?% lii ?aaci.

Kroatia seervai Euroop unionan syeinimaanu 1. peeivi 2013 . Uđđaivemaanu 1. peeivi 2023 Kroatia seervai eurokuavlun . Tot lii eurokuavlu 20. jeessanstaata. Siammaa peeivi Kroatia seervai meiddei Schengen-kuavlun .

Trombi teika tornado lii ucca, mut uali korra jorreestorma, mon ohtavuođast laa paskoslagan polva ja aijih?oŋŋa. Tornado ?ođamitto lii suulan 50?200 m. Tavalavt tot pi?ta ucceeb ko 10 minuttid, mut motomin ennuv eenab-uv. Tornadoid ij koolga sehhiđ hirmosstormaid ja eres trooppisaid stormaid, moi vijđodah puahta leđe joba paijeel 1 000 km ja moh pyehtih pi?teđ muaddi peeivi-uv.

Saani trombi ?uujoot tavalavt eurooplii jorreestoorman, ja saani tornado ?uujoot taveameriklii jorreestoorman. ?aasi alne lihadeijee tornado ko?oduvvoo ?acipacisin . Saavast lii kuittag aaibas siamma? almoon.

Trombijn ja tornadoin jorree ola eennam rai. Jis jorree vuod ij ole eennam rai, te tot ko?oduvvoo paskospolvan .

Kovjajorreeh ( eŋgalaskielan dust devils ) ?addeh talle ko piaiva? liegad eennamase. Toi ohtavuođast ij tavalavt lah mihheen poolvaid.

Helium lii algaaamnas , mon kemialla? merkka lii He (helium) ja oornigloho 2. Helium lii mavuttemes, hajattemes ja ivnettemes jalukaasu ja tot ij raahti pisova? ovtastuvaid vuama?ittee passiivla?vuođa tiet. Helium lii vety maŋa maailmubala?vuođa tavalumos algaaamnas.

Helium tuoldim?uogastah lii vyeligumos puoh algaamnasijn (-268,89 °C). Helium lii meid ainoo algaaamnas, mii ij lah normaalteddust ja absoluutla? nolla?uogastuv alda too?kas orroomhaamist. 25 MPa teddust (normaalteeda suulan 0,1 MPa) helium steergag 0,95 Kelvin ađai -272,2 °C liegasvuođast. Too?kas helium lii uali timma aamnas.

Maud Charlotte Mary Victoria ( 26. skammamaanu 1869 Marlborough House , Lontoo , Eŋland ? 20. skammamaanu 1938 Marylebone , Lontoo , Eŋland ) ađai Wales prinses Maud lai Wales priinsa Albert Edward (maŋelaa Ovtastum kunagaskode kunagas Edward VII ) ja Wales prinses Alexandra (maŋelaa Ovtastum kunagaskode roonnig Alexandra ) nuoramus nieida ja viiđad paarna?.

Sust ?oodai Tanska prinses, ko sun ja Tanska prinssa Carl naajain. Ko ive 1905 prinssa Carlist ?oodai jie?anas Taa?a kunagas , te Maudist ?oodai Taa?a roonnig . Maud lai Taa?a vuossamu? roonnig, kii ij lama? meid jo-uv Tanska teikka Ruota roonnig, ive 1319 maŋa.

Yes lii Lontoost puattee eŋlandla? progressiivla? rockjuavkku. Yes vuađudain lavloo Jon Anderson ja basist Chris Squire ive 1968. Juavkku pieđganij ive 1980, mut poođij poprock -stijlain maasad ive 1983. Yes nomattii Rock and Roll Hall of Famen ive 2017.

Yes vuađudain lavloo Jon Anderson ja basist Chris Squire ive 1968. Squire lai ovdil lama? The Syn -nommasa? psykedeelisa? rockjuavhust ja Anderson Warrior- sehe The Gun -juavhuin. Maŋelaa faarun pottii jazz-vaikuttasa? rumbal Bill Bruford , Squire naalijn The Syn -juavhust suaittam kitarist Peter Banks sehe kuoskattas?uojatteijee Tony Kaye .

Juavhu finnij aalgast huamma?ume tast, ete tot ?uojattij coverijd tobdos juavhui pittain, moh lijjii mualkkaabeh ja kuhebeh ko algaalgaliih. Tain The Beatles pitta "Every Little Thing" peesai juavhu vuosaalbuman Yes (1969). Nube albumist Time and a Word (1970) juavkku keevtij studiost i??een tuavva?orkester. Juavhu kulostui pyerebeht Euroopist albumain The Yes Album (1971), mast progressiivla? rock-stijlasa? nuotastem aalgij jo leđe merha?ittee uasist. Siammaa ive almostittum Fragile vievast Yes finnij mielastumvuođa meid Ovtastum staatain , ko albumist valdum single "Roundabout" pajanij Billboard Hot 100 -listo sajan 13. Albumist lai faarust vuossamuu keerdi Yes tobdosumos ?uojatteijeejuavkku ađai Anderson, Bruford, Squire, Peter Banks sajan puattam Steve Howe sehe Tony Kaye sajan puattam Rick Wakeman .

Kyeleh laa ?ielgitavtaliih elleeh , moh ialusteh ?aasist . Kyeleh laa maaŋgalaganeh ja maaŋgahamasiih. Uba maailmist laa paijeel 33 000 kyeli?laaijad (ive 2023). Maailm ucemus kyeli lii Photocorynus spiniceps , mii lii tu?e 6,2 mm kukkosa?. Maailm stuarraamus kyeli vist lii valishai ( Rhincodon typus ), mii ?adda joba 18,8 meetter kukkosa??an. Meid eellimtaapi, naavcai ja jie?vuođai taahust kyeli?laajai kooskast laa stuorra iaruh.

Kuolij aiccammaailm lii ereslagan ko ovdamerkkan ulmuu, tastko kuolijn laa tagareh aaicuh, moh ulmuin vailuh. Ohta kuolij tehalumosijn aaicuin lii sijđosargisaiccu , moin kyeleh aiccih ?aasist teedapaaruid ja uainisteh toin naalijn estuid ja kooskaid. Nubbe aiccu, mii i??eed motomijd kyeli?laajaid navigistiđ ?aasist, lii magneetaiccu. Taat aiccu kavnoo maaŋgain jotteekuolijn tego kuav?urijn , ruopsisluosain ja aŋgeriasain , muta meid haijn . Nahca aiccađ Eennampaalu magneetkiedi ja sundestiđ ton mield lii siamma?, mii i??eed kesiluudijd talle ko toh varrejeh kesi- ja talvikuavlui kooskast.

Oslo tuamukirkko ( tarukielan Oslo domkirke ) ? ovdal ive 1950 Mii pestee kirkko ( tarukielan Var Frelsers kirke ) ? lii ive 1697 ciaggum ristakirkko Stuorratori roobdast Oslo kuavdaast. Kirkko lii Oslo pispekode uaivikirkko ja Oslo tuamukirho servikode kirkko. Kirkko lii meid Taa?a staatakirkko, ja sehe Taa?a kunagasliih ja staata kevttih tom virgala? tabahtussaid tegu heejaid ja havdajaid.

Taala? kirkko lii kualmad tuamukirkko Oslo historja aaigi. Vuossamu? tuamukirkko lai iivij 1120?1639 Pase Hallvard tuamukirkko . Nubbe lai Pase Kulmavuođa kirkko , mii tooimai Oslo tuamukirkkon iivij 1639?1686. Oslo tuamukirho huksiimist kiavttojii huksimamnaseh tain ovdebain kirhoin.

Oslo tuamukirkko lii nubastum ennuv. Tehalumoseh nubastusah laa lama? 1850-lovo uđđasisthuksim ja ive 1950 restauristem. 1850-lovvoost saksala? arkkiteht Alexis de Chateauneuf vuavai tuamukirho uđđasisthuksim, ja saksala? arkkiteht Heinrich Ernst Schirmer tooimai huksimhovdan. Ive 1950 lai tuamukirho 900. ihejuhle, ja talle taa?a arkkiteht Arnstein Arneberg ovdi?tij kirho ton kunnen.

Gerd Harriet Linnea Nordlund ( ?oh?amaanu 20. peeivi 1954 Nautijaur, Juhamokke, Ruota ? cuaŋuimaanu 19. peeivi 2023 Ekero, Tukholma , Ruota) lai juulevsammila? ?aittaleijee, kieta?allee ja kirje?allee. Nordlund lai meid ohta Dalvadis-teatter vuađudeijein, ko teatter vuađudui ive 1971. Toos lasseen sun tooimai Beaivva? Sami Na?unalateahter teatterhovdan iivij 2003?2006.

Nordlund poorgai ?aittaleijen ei. Orionteaternist, Turteaternist, Uppsala kaavpugteatterist, Gottsunda Teaternist , Norrbottensteaternist, Tukholma kaavpugteatterist, Dalvadis ja Beaivva? Sami Na?unalateahterist. Maŋelaa Nordlund poorgai Gavle aalmugteatterist. Kiđđuv 2009 sun algattij Juhamohe kulttuur- ja astoaigihovdan.

Nordlund heiviittij paijeel 14 ?aitalmid ja ?aalij jie? ?i??am ?aitalmid. Iivij 1971?1985 sun tooimai Dalvadis teatter taiđala? hovdan ja iivij 2003?2006 sun tooimai Beaivva? Sami Na?unalateahter teatterhovdan.

Tlingiteh laa algaaalmug Alaskast , Yukonist ja Brittilii Kolumbiast . Ovtastum staatain aasih suullan 10 000 tlingitid, ja Kanadast 2 100. Tlingitkielan sii nomma lii "Lingit", ja eŋgalaskielan "Tlingit".

Tlingitij aassamkuavlu lii viijđes: Alaskast sij aasih tagarijn siijdain ko Yakutat , Angoon , Hoonah , Klukwan , Klawock , Juneau , Wrangell , Sitka , Haines ja Skagway . Yukonist (Kanada) sij aasih ?uavuvain siijdain: Teslin , Haines Junction ja Carcross . Brittilii Kolumbiast sii ainoo sijda lii Atlin .

Lii arvalum, ete tlingitij historja aalgij jo 11 000 tuhhaat ihheed tassaa?. Ij lah aaibas vises, ete maht tlingiteh pottii maada-Alaskan, muta arkeologeh tietih, ete sij laa lama? taalaa aassamkuavlustis jo maaŋgaid tuhattijd iivijd. Tlingitij rannjaaalmugeh, haidah ja tsim?ianeh, laa kuhhaa kavpa?am tlingitijguin, muta meiddei soottam siiguin.

Tovle tlingiteh assii stuorra siijdain, main lijjii tavalavt 200?300 olmo?id, teikka eenab-uv. Sii sosiaalla? eellim lai hirmad riges, ja sij ?okkanii ain ko kiinii lai jaammam, ?oddam teikka naaijam.

Jere Mikael Poyhonen (?. roovvadmaanu 21. peeivi 1993 , Helsig ) lii tobdos artistnoomain Kaarija . Sun lii syemmila? rap-artist, kian skiarrufinnodah lii Monsp Records .

Kaarija vuoitij ive 2023 Uđđa muusik ki?to (UMK) ja peesai Suoma ovdasteijen Euroviisuh-lavlumki?toid pitainis " Cha cha cha ". Sun finnij ki?toin enamustaa ke??eejienaid ja poođij uba ki?toost nubben.

Kaarija almostitij muusik jie?kuastidmain loppaihan 2017, kuas Monsp Records almostitij suu vuosmuu tublesingle "Koppi tules" / "Nou roblem". Single A-peeli finnij ?iev vuastavaldim, ja Kaarija toovai jotkasopamu? Monsp Recordsain. Kaarija lii mu?talam, et ovdil Uđđa muusik ki?to sust lijjii suullan 25 keikkad ivveest. Suu puoh peeggalmumos pitain lijjii jo talle miljovneh kuldalemkeerdih, mut stuorra juavkun sun lai ain tubdamettum. Sun ?oodai tobdosin ”Cha cha cha” aansust, ja Kaarija mu?talij, et tallan pita almostittem maŋa sun lai varidum 40 keeikan.

Kaarija lii maina?am, et suu ohta muusikla? vaigutteijee lii lama? Rammstein , mon logo sun lii tatuistam raddasis. Olgoldas stiijlan Kaarijast laa lama? nuuvt ko?odum pottovuoptah ive 2015 raajist ja ?erisfiskis piivtas ive 2016 raajist. Taavvirmerkkan sunjin ?oodai lavdastiđ meid paiđittaa. Suu karvudattamstijla muittui neonruanaajin esken ive 2023 Uđđa muusik ki?to ohtavuođast, tastko puovtademtiimi halijdij, et Kaarijast li?ij eresmuđusa? stijla ko ovdebaa ive vyeittest The Rasmus -baandi fiskis stiijlast.

Siida lii museo ja luandukuavda? Aanaar markkanist. Siidast tuaimih Saamimuseo sehe Meccihaldattas Paje-Laapi luandukuavda?. Saamimuseo lii Suoma sammilij aalmugla?museo ja ton hovda lii Taina Pieski. Vyesimaanu 4. peeivi 2024 Siida valjejui Ive euroopla? museon.

Siida ?aitalduvah mu?taleh sammila? kulttuurist, historjast sehe Paje-Laapi luandust. Siida-rakanas vijđedui iivij 2020?2022 ja siammast ton ?aitalduvah uđasmuvvii.

Jieŋakuob?a ( Ursus maritimus ) lii Eennampaalu arktisijn kuavluin assee kuob?a?laaja. Jieŋakuob?ah tarba?eh merajieŋa jieijas elimist, muta ?oŋŋadahnubastus kee?ild jieŋa sudda tooleeb kiđđuv ja meera jiaŋu maŋelaa ?oh?uv, ja tondiet jieŋakuob?a luokittallui uhkevualasa??an vyesimaanust 2008.

Jieŋakuob?a lii maailm stuarraamus kuob?a?laaja. Jieŋakuob?a sevealodah lii paijeel meetter, ja jieŋakuob?aores tiadda joba 800 kg, muta tavalavt suullan 400?500 kg. Niŋalasai tiaddu lii suullan 150?300 kg. Jieŋakuob?ast lii kuhheeb ?eve ko eres kuob?ain, ja jieŋakuob?a lii ?ođbasub ko eres kuob?a?laajah. Ton lasseen jieŋakuob?a vuaja pyereest ramaidis aansust.

Arabiakiela ( arabiakielan ???????????????? ?, al-?arabiyyah ) lii afroaasiala? kiela , mon sarnuh eenikiellan paijeel 300 miljovn olmo?id. Tot lii ohta maailm enamustaa sarnum kielain. Arabiakiela lii vijđaht kiavtust Aldanuorttan , Arabia njargaenamist ja Tave-Afrikist . Eenikielalij lasseen paijeel miljard olmo?id mattih arabiakiela, ko tot lii islam pase kiela.

Arabia sarnumkiela lii uali jo ereslavan ko ton kirjekiela. Arabiakiela suomanijn stuarraamuuh iaruh laa Arabia njargaeennam ja ton ulguubeln suomanij kooskast. Puoh variantijn Arabia njargaeennam ulguubeln laa siammaalavaneh jie?vuođah, moh ia kavnuu klassikla? arabiakielast.

Njargaeennam ulguupialasijn variantijn stuarraamus iaru lii ij-egyptla? Tave-Afrik suomanij (eroma?avt marokkoarabia ) ja eres suomanij kooskast. Libya nuorttiipialasijd arabia sarnoid marokkoarabia ij masa te lah iberdettee ollagin. Nubijkulij ij lah siammaanaal, uasild Egypt elleekuuvij ja eres media piivnohvuođa tet.

Anfisa Maksimovna Agejeva , meid Anfisa/Anfissa Ageeva/Ageyeva ( ruo?akielan Анфиса Максимовна Агеева , j.s. Zakharova (Захарова); ?. kuovamaanu 12. peeivi 1952 , Kanjovka, Murmansk , Sovjetlitto ) lii kieldasammila? kirje?allee, jurgaleijee ja musikkar. Sun lii vuossamu? Ruo?a beln sammila?, kii lii vuaittam Sami Grand Prix .

Kieldasammilij arbivuavala? vookaalmuusik?laaja livvt ( kieldasamikielan лыввьт ) lii lama? uasi Agejeva elimist aaibas ?oddam raajist. Sehe Agejeva enni ja akku livvtijn ja aainas-uv suu enni lai tobdos livvtejeijee. Suu enni livvtij tagarijn muusikjuavhuin ko Luujaavri aalmugla? lavlumjuavhust Lujavvr ( kieldasamikielan Луяввьр ) ja muusikjuavhust "Ojar" ( kieldasamikielan Ойяр ). Suu livvteh laa vyerkkejum el. Taa?ast , Eestienamist ja Saksaast . Agejeva uabbi Domna Khomjuk lii meid tobdos livvtejeijee.

Rautjarvi kirkko lai ive 1881 huksejum ja kiavtun vihkum stuorra muorakirkko, mii lai Rautjarvist , Maada-Karjil eennamkoddeest . Kirkko lai kirkkoluaha alne siammaanommasii jaavri maadariddoost . Eennamkodalavt merha?ittee huksejum kulttuurpirasin onnum kirkko puolij kunnan juovlamaanu 25. peeivi 2022 . Roovvadmaanu 9. peeivi 2023 Ruokolahti kirkkostivra meridij huksiđ uđđa kirho kunnan puallam kirho sajan.

Rautjarvi maadariddoost laa lama? maaŋgah kappeleh ja kirhoh. Tain jo kulma laa puallam kunnan. Kirhoi lasseen Rautjarvist laa puallam aainas-uv kyehti kiallutoorna iivij 1847 ja 1872 ja meid pappal ja kirho kirjeraaju (ive 1856).

Typpi lii algaaamnas , mon kiemialla? merkka lii N (nitrogenium). Tyypi oornigloho lii 7 ja tot tiattoo luandust typpimolekyylin (N ₂ ). Tyypi aatoomtiaddu lii IUPAC standard mieldi [14,00643;14,00728]. Typpi tiattoo maaŋgain eliman tergadis ovtastuvain, tego aminosuuvrain . Aimukeerdist 78?% lii typpi.

Typpi lii uali passiivla? kaasu, ko typpimolekyylist typpiatomij kooskast lii uali korra kuulmakiardasa? kovalentla? ?oonas . Olla liegasvuođast tot puahta rahtiđ vetyin ammoniak (NH ₃ ) ja happijn typpimonoksid (NO) ja typpidioksid (NO ₂ ). Ammoniak kiavttoo typpisuvle, typpisuuvra ja pavkkanasamnasij vaalma?tmist sehe ?uaskudemamnasin. Tot lii uali mirhala? sehe kaasun ete ?acilaagan. Ammoniakkaasu iardud vuaimalavt li?ke sehe ?oolmijd ja vuoiŋamkiainuid. Aaimu vuoiŋam, jis ton typpinalliisvuota lii paijeel 5 000 ppm, puahta tovattiđ jotelis jaammim kuaggum ja kiappai puttanem tiet. Ammoniaklagga toovat vuaimaas puralum sehe kolmum, ja stirccomeh ?olmijd pyehtih tovattiđ ?almettemesvuođa. Ammoniak puahta rahtiđ pavkitteijee siahus happijn. Tyypi oksideh ?addeh pyelimist ovdamerkkan energiapyevtitmist ja jotoluvvast. Typpidioksid iardud vuoiŋamluodaid, ja tot lii merha?ittee aaimunuaskadas eroma?avt kaavpugijn. Typpidioksid mereh laa kiappanam avdoi katalysaattorij tiet.

Wikipedia:Oho artikkal/26 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/27 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/28 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/29 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/30 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/31 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/32 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/33 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/34 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/35 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/36 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/37 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/38 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/39 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/40 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/41 (2024)

Muusikmuseo Fame ( suomakielan Musiikkimuseo Fame , ruotakielan Musikmuseet Fame ja eŋgalaskielan Finnish Music Hall of Fame ) lii ?oh?uv 2019 lekkum muusikmuseo kavppikuavda? Triplast , koska-Pasilast , Helsigist , Suomast .

Tukholmast , Ruotast leijee ABBA: The Museum lai tehala? inspiraatio kaldee, mut muusikmuseo Fame lii interaktiivlub ko ruatala? museo. Taan taahust muusikmuseo Fame lii pyerebeht-uv siammaalagan ko Ragnarock , Tanskaast ja Rockheim -museo, Ruandimist , Taa?ast , moh lijjii meid Fame inspiraatio kaldeeh.

Happi lii algaaamnas, mon kemialla? merkka lii O (oxygenium), oornigloho 8 ja aatoomtiaddu 15,999 u . Rijja algaamnasin happi lii visteliegasvuođast kaasun, ja tot lii 21?% Eennampaalu aimukeerdist . Happi kavnoo luandust valjeeht ovtastahhan, ovdamerkkan ?aaccin sehe eennam- ja kalleevuađu mineraalin. Happi lii eennamkoorast 47?%, ja tot lii-uv eennamkoora tavalumos algaaamnas.

Rijja happi reagist uali alkkeht eres amnasijgijn. Happi paijeentuala puallam, ja stuarraamus uasi ialanijn tarba?eh tom eliman. Happi luovvan ?adoi ohtiimist, ja maaŋgah ialaneh kevttih tom sellavuoiŋamist.

Happi ij kuassin lah luandust ovtaskas atomin. Tavalavt tot lii happimolekyylin (O ₂ ). Stuarraamus uasi vyeliaimukeerdi haapist lii O ₂ ja tot lii meid haapi haami, mon elleeh pyehtih vuoiŋađ.

Wikipedia:Oho artikkal/44 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/45 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/46 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/47 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/48 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/49 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/50 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/51 (2024)

Wikipedia:Oho artikkal/52 (2024)