Karanas maneh
Karanas
lii
lodde
. Tot kula karanasluddijd, moh laa karanas lasseen nelji:
ruo?akaranas
(
Garrulus glandarius
),
kuavska
(
Perisoreus infaustus
),
ladikuavska
(
Pica pica
),
vuora??as
(
Corvus corone cornix
).
[2]
Karanas lii vuora??ashiaimu stuarraamus lodde. Ton kukkodah lii 54?67 cm ja tot tiadda 950?1 415 g.
[3]
Ivnees taahust karanas lii ?iiđa?appad ja ruanaa- ja ?uovjisviolet. Poođa? lii kukke. Suajai koska lii 115?130 cm. Suajah laa kuheh ja poskadeh.
Karanas lii ha?kalodde, mon ravadin laa puaccam teika ruappanam elleeh.
[3]
Ha?kai lasseen karanas pivda njuammilist ucebijd elleid tego smavvanjomatteijeid, cuobbuid,
ta?aligijd
ja stuorra ?ielgimielgasmettumijd. Ton lasseen tot saalast loddaa uđagaid ja moonijd. Motomin tot pora riddoost kavnum kyelepasattasaid ja jaammam kuolijd ja ucca ellee?ijd. Talviv karanas lii uapis kyessi tuvnesaajeest, kost tot vistig raavhust keejad tile ja puurad?kuat eskin talle ko piiras lii torvola?. Tot tuala meiddei luoddakuoraid ?urgadin ja pora auto vuala paaccam elleid. Motomin karanas tuta jivvijd, siemanaid, muorjijd ja ruotas?addoid.
Karanasah finnejeh uđagaid eskin kuulmaihasa??an, mut toh oceh pelikyeimis jo vuossamuu kiiđa. Talle tain lii laivis kiihamaigi-uv, ja nube ive taat lii vuaimalub. Udagaah ?addeh eskin kualmad ive.
Karanasparakodde toollav ohtavuođa pirra ive, mut ovdil pessim karnanasain lii kiihamaigi. Tave-Suomast karanas mannee cuaŋuimaanu pelimudo raajist, maddin jo njuh?amaanu aalgast. Tu?e niŋalas laala moonijd, moh ?addeh 3?6. Laallimaaigi, suullan kulma oho, ores piamma niŋalas. Uđagaah pisoh piervalist 5?6 oho, ja kyevti, kuulma vuossamuu oho aaigi vaanhimkyevtis toollav sii liegasin. Karanasmuati piso oovtast keesi loopa rai, ja eskin ?oh?uv ?addeh stuarraabeh karanasmuađih.
Karanas ij laavii varriđ. Tot lii oskola? jieijas pessimkuavlun ja meiddei pelikuaimasis. ?oh?uv nuora lodeh sattih mottoom verd kirda??iđ pirrasis. Koskamiaralavt karanasai moheh ulatteh tu? suullan ?yeđe kilomeetter kia?an toi ?oddamkuavlust. Puaris lodeh vist orodeh pessimkuavlus aldasijn. Stuarraabij merakuavlui rasta karanasah ia lah kirdam.
Karanas lii tovle onnum paa tiettee lodden, jaammim pyehten ja pahakkas litola??an. Ianaa? taah nievris aa?ih laa puattam karanas ?apis ivne kee?ild ja meiddei ton raavvad haaham, piđoh haisoo tuŋkijain ja ha?kasoojijn.
Karanas ?uavui armeijaid, valma?in ?askeđ taid luhotteemijd, kiah paccii kolmuđ tai?talemkiadan. Nube taahust tagarijn hirmos soojijn karanas onnui meid pyere tahhen. Ulmuuh uskuu, et jis karanas ?nuakui ?oolmijd mottoom uamikkasast, te tot siammast adelij uainu mottoom ?almettiaman. Karanas haaldust lai meiddei suativieva suatilukko. Jis karanas suajah hiaŋgajii vyellin, tot tieđij taapu suativiehan ?uavuvaa tai?talmist ja ennuv jammeid.
Jis karanas poođij ?iiljon, te tot tieđij ain tien taalust mottoom assei jaammim. Ij lah iima?, et ulmuuh halijdii tu??adiđ karanas eennam alne.
Maaŋgain kulttuurijn karanas lii ovtastittum viijsesvuotan, ?ohaneijeevuotan ja alga?oddaman. Indiaanij juavhust karanas lii pase lodde.