Suomen ilmaston vaihtelevuus on suurinta talvella. Myos talvella lumi ja jaa sulavat nopeasti, vaikka lampotila on vain vahan nolla-asteen ylapuolella. Sulamisen nopeudessa on ratkaisevaa suojasaan yhtamittainen pitka kesto. Myos vetta voi sataa melkein milloin vain, kuitenkin vesisadetta esiintyy Lapissa paljon harvemmin kuin etelarannikolla.

Miten usein sataa vetta joulu-helmikuussa?

Vetta sataa joulu-helmikuun aikana:

• etelarannikolla ja lounaissaaristossa keskimaarin 3 - 8 paivana/talvikuukausi

• maan etelaosan sisamaassa keskimaarin 2 - 5 paivana/talvikuukausi

• maan keskiosassa ja Perameren rannikolla keskimaarin 1-3 paivana/talvikuukausi

• Lapissa keskimaarin kerran talvikuukaudessa, Ita-Lapissa harvemmin

Talviemme suojapaivat

Suojapaivana lampotila nousee ja yleensa myos pysyy pitempaan plussan puolelle. Ihan tavallisena talvena on lukuisia suojapaivia kautta maan. Suojapaivien lukumaara voi yksittaisena tammikuuna olla maan etelaosassa jopa lahes 30 kpl. Esimerkiksi Tampereella niita on ollut enimmillaan 26 kpl tammikuussa 1989 ja ainoastaan tammikuissa 1985 ja 2010 ei ollut yhtaan suojapaivaa. Tasaisen lampotilan tammikuussa 2004 oli hyvin vahan suojapaivia maan etela- ja itaosassa, vaikkei kuukausi ollut keskilampotilaltaan kovinkaan kylma.

Suojapaivien (vrk:n keskilampotila > 0°C) lukumaarat keskimaarin vertailukaudella 1991-2020

Lauhat saat keskeyttavat pakkaset moneen kertaan talven aikana erityisesti maan etela- ja lansiosassa. Saa ja lampotila vaihtelevat matalapaineiden tuomien leutojen ja kosteiden lounaisvirtausten ja pohjoisesta saapuvien kylmien ja kuivien ilmavirtausten mukaan. Yksi lammittava tekija varsinkin Pohjanmaalla ja Lansi-Lapissa on Fohn-tuuli .

Pisimmat suojasaajaksot vuodesta 1961 lahtien

Lauhojen talvisaiden kestoa voidaan tarkastella Helsinki-Kaisaniemen, Kauhavan, Kuopion ja Siikajoen havaintosarjoista joulu - helmikuina vuodesta 1961 lahtien. Saa on talvella sangen lauhaa, kun lampotila pysyy nolla-asteen ylapuolella osan vuorokaudesta. Lampotilan vaihtelu on keskitalvella leudoilla sailla pienta, koska taivas on yleensa umpipilvessa. Paksu pilvipeitto estaa ilman jaahtymiselta eli lammon karkaamisen avaruuteen. Pilvipeitto kayttaytyy "turkin tavoin".

Suojasaajaksolla vuorokauden keskilampotila on nolla-asteen ylapuolella. Talvisin esiintyy aina naita taulukossa esitettyja lyhyempia lauhoja jaksoja.