Tämä on lupaava artikkeli.

T?ekki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tama artikkeli kasittelee valtiota. Kielta kasittelee artikkeli T?ekin kieli .
T?ekin tasavalta
?eska republika
Tšekin lippu Tšekin vaakuna
lippu vaakuna

Tšekin sijainti
T?ekin sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Paaministeri 		Petr Pavel
Petr Fiala
Paakaupunki Praha (1 267 449 as.) [1]
50°05′19″N , 14°26′17″E
Muita kaupunkeja Brno (377 028 as.) [1] ,
Ostrava (292 681 as.) [1]
Pinta-ala
– yhteensa 78 867 km² [2]  ( sijalla 115 )
– josta sisavesia 1 620 km² [2]
Vakiluku (2014) 10 588 063 [3] ( sijalla 80 )
–  vaestotiheys 130
– vaestonkasvu 0,17 % [2] (2014)
Viralliset kielet t?ekin kieli
Valuutta T?ekin koruna ( CZK )
BKT (2013)
– yhteensa 285,6 mrd. USD (PPP)  ( sijalla 44. )
– per asukas 26 300 USD [2]
HDI (2019) 0,900 [4] ( sijalla 27 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 2,3 % [2]
–  teollisuus 37,2 % [2]
–  palvelut 60,5 % [2]
Aikavyohyke UTC+1
– kesaaika UTC+2
Itsenaisyys
Itavalta-Unkarista
T?ekkoslovakia jakautui
28. lokakuuta 1918
1. tammikuuta 1993
Lyhenne CZ
–  ajoneuvot : CZ
–  lentokoneet : OK
Kansainvalinen
suuntanumero 		+420
Tunnuslause Pravda vit?zi
(Totuus voittaa)
Kansallislaulu ” Kde domov m?j ”

Edeltaja(t) Tšekkoslovakia T?ekkoslovakia (1918?1992)
Böömin–Määrin lippu Boomin ja Maarin protektoraatti (1939?1945)
Tšekkoslovakia T?ekkoslovakian sosialistinen tasavalta (1960?1989)
Tšekkoslovakia T?ekin ja Slovakian liittotasavalta (1990?1992)
Praha on T?ekin paakaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki.

T?ekin tasavalta ( t?ek. ?eska republika ) eli T?ekki ( t?ek. ?esko ), joskus myos T?ekinmaa , on sisamaavaltio Keski-Euroopassa . Sen naapurivaltioita ovat Saksa , Itavalta , Slovakia ja Puola . T?ekin 10,6 miljoonasta asukkaasta suuren enemmiston muodostavat slaaveihin lukeutuvat t?ekit . Maan paakaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha .

Historiallisista Boomista , Maarista ja Sleesian kaakkoisosasta muodostuva T?ekki on historiansa aikana ollut osa Habsburgien valtakuntaa seka 1900-luvulla osa T?ekkoslovakiaa . Nykyisin T?ekki kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen seka Natoon .

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: T?ekin maantiede
T?ekin kartta
T?ekki satelliittikuvassa syyskuussa 2003.

T?ekin maantiede on vaihtelevaa. Lantinen Boomi muodostaa alangon, jota ymparoivat matalat vuoret, kuten Sudeetit . Elbe (t?ekiksi Labe ) ja sen sivujoki Vltava kuljettavat vedet pois alueelta. Elben lahteilla Sudeeteilla, Krkono?ella sijaitsee 1 602 metria korkea Sn??ka , joka on T?ekin korkein kohta. Maari, T?ekin itainen osa, on makista, ja sielta vedet laskevat enimmakseen Moravajoen kautta, mutta myos Oderjoen lahde on Maarissa.

Ilmasto on leuto, tyypillinen keskieurooppalainen vali-ilmasto, merellisemman Lansi-Euroopan ja Venajan mantereisen ilmaston valilta. Kesat ovat varsin lampimia, mutta kovat helteet harvinaisia. [5]

T?ekin luonto edustaa tyypillista keskieurooppalaista luontoa. [6] Luonnonoloihin vaikuttavat korkeat vuoristot ja mantereinen sijainti, ja paaosa maan metsista on havupuuvaltaisia . Alkuperaisen t?ekkilaisen metsan, joita on nykyisin noin kolmannes maan metsista, tyypilliset puulajit ovat tammet, kuuset ja pihdat . Monia metsia on muutettu viljellyiksi kuusimetsiksi. [7] Nykyisin puuston tilavuudesta on kuusta 63 prosenttia ja mantya 15 prosenttia. [8] Yleisimpiin villielaimiin kuuluvat janis , saukko ja naata . Metsissa ja pelloilla nakee fasaaneja , pyita, villisikoja, kauriita, sorsia ja hanhia. Toisinaan tavataan myos kotkia ja haikaroita. Maarin pohjoisosassa on joitakin susia ja karhuja. [7]

Suurimmat kaupungit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekin seitseman suurinta kaupunkia vuoden 2015 lopussa olivat:

  1. Praha (1 267 449 as.) [1] on T?ekin paakaupunki.
  2. Brno (377 028 as.) [1] on vanha kaupunki maan kaakkoisosassa.
  3. Ostrava (292 681 as.) [1] on raskaan metalliteollisuuden keskus maan itaosassa.
  4. Plze? (169 858 as.) [1] , joka antoi nimensa pilsneri-oluelle, sijaitsee maan lansiosassa.
  5. Liberec (103 288 as.) [1] on talviurheilukeskus maan pohjoisosassa.
  6. Olomouc (100 154 as.) [1] on Maarin perinteinen paakaupunki maan itaosassa.
  7. ?eske Bud?jovice (93 513 as.) [1] on oluestaan tunnettu kaupunki maan etelaosassa.

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: T?ekin historia

Nykyinen T?ekki koostuu kolmesta historiallisesta alueesta: Boomista , Maarista ja Sleesian kaakkoisosasta. Alueen ensimmaisiin asukkaisiin kuului 500-luvulla eaa. boii-niminen kelttiheimo, jonka mukaan Boomi ( Bohemia ) on saanut nimensa. Keltteja seurasivat germaanit, ja heita slaavit jotka saapuivat alueelle noin 400-luvulla jaa. [9]

Slaavien rauhaisa elama keskeytyi, kun avaarit hyokkasivat alueelle 500-luvulla. Maarin alueen t?ekkilaiset heimot auttoivat Kaarle Suurta karkottamaan avaarit ja paasivat hanen suojelukseensa. Maarien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan Suur-Maariksi . Sen kuningas kutsui Kyrilloksen ja Methodioksen levittamaan bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Methodioksen kuoltua Maari siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin kayttaa latinalaista kirjaimistoa. Suur-Maari kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyokkayksiin. [9]

Asemansa parantamiseksi Boomin heimot tunnustivat germaanien (myohemman Saksan) kuninkaat yliherroikseen. Herttua Venceslaus Pyha (921?929) kaantyi roomalaiskatoliseen uskoon ja tunnusti keisari Henrik I:n ylivallan ja sai vastineeksi hallita omia alueitaan. [10]

Boomin kuninkaan arvonimen saivat ensimmaisina Vratislav II (1085) ja Vladislav II (1158), perinnollinen arvonimesta tuli Ottokar I P?emyslista (1198) alkaen. Ottokar II P?emyslin (kuningas 1253?1278) aikana Boomin kuningaskunta oli laajimmillaan ja kasitti muun muassa myos nykyiseen Itavaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia. Matkallaan Puolasta Unkariin vuonna 1241 mongolit karttoivat T?ekinmaata. Vuonna 1346 kuninkuuden peri Kaarle , josta sittemmin jarjestysnumerolla IV tuli myos keisari. Kaarle IV perusti Keski-Euroopan ensimmaisen yliopiston hallituskaupunkiinsa Prahaan , joka oli tuolloin Euroopan merkittavimpia kaupunkeja. [11]

T?ekkilainen katolinen pappi Jan Hus (noin 1370?1415) oli ensimmaisia uskonpuhdistajia ja hanet poltettiin lopulta roviolla katolisen kirkon Konstanzin kirkolliskokouksen yhteydessa. Paavin julistaessa ristiretken harhaoppisuutta vastaan Husin kannattajat eli hussilaiset nousivat kapinaan hussilaissodissa . [11]

Habsburgien vallassa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Boomin kruunu siirtyi vuonna 1526 vuosisatojen ajaksi Habsburg -suvulle ja alueesta tuli jalleen kiinteammin osa Pyhaa saksalais-roomalaista keisarikuntaa . Boomin aateliston ja Habsburg-keisarien valinen kamppailu vallasta johti lopulta yhteenottoon vuonna 1618, josta kaynnistyi koko Keski-Eurooppaa riepotellut kolmikymmenvuotinen sota . T?ekkien oikeuksien kannalta lopputulos oli katastrofi: Valkeavuoren taistelun jalkeen (1620) alakynteen jaaneet protestanttiset aateliset menettivat pitkalti valtansa ja vastedes myos ” Boomin kruunun maiden ” asioista paatettiin Wienissa . T?ekin kirjakielen kaytto tyrehdytettiin, ja uudelleen kielta alettiin kehittaa vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin alkanut kansallinen heraaminen johti 1800-luvun mittaan nykyaikaisen t?ekkilaisen kansakunnan syntyyn. Kansallismielisen liikkeen keskeisia hahmoja olivat Franti?ek Palacky ja Johan Amos Comenius . Vuoden 1848 jalkeen Hapsburgien valtakunta jakaantui Itavalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi, ja T?ekki ja Slovakia alkoivat erkaantua toisistaan. Slovakia oli osa Unkaria, kun taas T?ekkia hallittiin Wienista. [11] Boomi oli Itavalta-Unkarin teollistuneimpia alueita, ja vahitellen t?ekkilainen enemmisto syrjaytti saksankielista vahemmistoa taloudellisista valta-asemista. [12]

Ensimmaisesta maailmansodasta nykyaikaan

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaisen maailmansodan jalkeen Itavaltaan kuuluneista Boomin kruunun maista seka Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi T?ekkoslovakian valtio. Sen ensimmaiseksi presidentiksi tuli Toma? Masaryk [13] ja paakaupungiksi Praha. Valtioon jai erittain suuri saksalaisvahemmisto. [14]

Ennen toista maailmansotaa Saksa liitti itseensa lansivaltojen suostumuksella syyskuun 1938 Munchenin sopimuksen mukaan T?ekkoslovakian saksalaisenemmistoiset niin sanotut sudeettialueet . Pian taman jalkeen Saksa miehitti jaljelle jaaneen T?ekin ja muodosti t?ekkien asuinalueesta Boomin ja Maarin valtakunnanprotektoraatin ( Reichsprotektorat Bohmen und Mahren ), joka oli Saksan hallinnon alainen, samalla kun Slovakiasta tuli muodollisesti itsenainen Saksan vasallivaltio. [14] Protektoraatin johtaja oli SS:n tiedustelupalvelun SD:n johtaja Reinhard Heydrich , kunnes hanet brittilais-t?ekkoslovakialaisessa operaatiossa 27. toukokuuta 1942 surmattiin. Toisen maailmansodan lopussa Prahassa olleet Vlasovin saksalais-venalaiset joukot kaantyivat saksalaisia vastaan ja kaupungissa taisteltiin lyhyen aikaa. Kenraali Pattonin johtama 3. armeija vapautti T?ekkoslovakian lantisimmat osat ja puna-armeija loput. Amerikkalaisjoukot vetaytyivat Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. [15]

Neuvostoliittolainen panssarivaunu Prahassa Prahan kevaan 40-vuotisjuhlissa.

Sodan jalkeen kommunistien asema oli niin vahva, etta heidan onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta vuonna 1948. T?ekkoslovakiasta tuli kaytannossa Neuvostoliiton satelliittivaltio . T?ekkoslovakian kommunistinen puolue kaynnisti vuosina 1967?1968 poliittisen uudistusprosessin ( Prahan kevat ), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 niin kutsutun Bre?nevin opin mukaisesti miehittamalla valtion. [16] [17]

Vuonna 1969 T?ekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, T?ekkiin ja Slovakiaan . Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lahes verettomalla ” samettivallankumouksella ”. Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, etta se lakkautettiin parlamentaarisella paatoksella 1. tammikuuta 1993 alkaen samettierossa , jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenaisiksi valtioiksi. T?ekki liittyi Natoon vuonna 1999, ja seka T?ekki etta Slovakia kuuluvat niihin kymmeneen valtioon, joista tuli Euroopan unionin jasenia 1. toukokuuta 2004. [18]

Vuosina 1993?2003 T?ekin presidenttina toimi kirjailija ja entinen toisinajattelija Vaclav Havel . Hanen seuraajanaan jatkoi vuosina 2003?2013 Vaclav Klaus . [18]

T?ekit valitsivat presidentin ensimmaisen kerran suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2013. Toisella kierroksella entinen paaministeri Milo? Zeman sai 55 prosenttia aanista. Konservatiiveja edustaneen ulkoministeri Karel Schwarzenbergin aanisaalis jai 45 prosenttiin. [19] EU- ja maahanmuuttovastaisena seka Venaja-myonteisena tunnettu presidentti Zeman valittiin uudelleen tammikuussa 2018. [20]

Vuodesta 2017 lahtien T?ekin tasavallan paaministerina oli Andrej Babi? , jolle talouslehti Forbes antoi nimen ”T?ekin Donald Trump ”. Babi? on Forbesin mukaan T?ekin toiseksi rikkain ihminen, joka pyorittaa noin kahtasataa yritysta maataloudesta mediaan. Trumpin tavoin Babi? on rikas, populisti ja ulkopuolinen, joka siirtyi suoraan politiikan huipulle. Vuonna 2014 Babi?ista tuli valtiovarainministeri ja vuonna 2017 vaalivoiton jalkeen hanesta tuli maan paaministeri. [21]

Politiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Prahassa sijaitseva Wallensteinin palatsi , jossa toimii T?ekin senaatti. Taustalla nakyy Prahan linna .

T?ekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka valtion paa on presidentti. Presidentti valitaan viiden vuoden valein suoralla kansanvaalilla. Presidentilla on oikeus maarata perustuslakituomioistuimen tuomarit. Maaliskuussa 2013 presidentiksi valittiin Milo? Zeman, ja maaliskuussa 2018 hanet valittiin uudelleen. Tammikuun 2023 presidentinvaalit voitti kenraali Petr Pavel . [2] [22]

T?ekin parlamentti (Parlament) on kaksikamarinen, edustajainhuoneessa (Poslanecka sn?movna) on 200 edustajaa, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudelle. Ylahuoneen eli senaatin (Senat) 81 edustajaa valitaan kierrosvaalitavalla kuusivuotiskausille, yksi kolmasosa edustajista vaihtuu kahden vuoden valein. Vuoden 2017 vaalien jalkeen alahuoneen paikkajako on ANO 2011 78, kansalaisdemokraattinen puolue ( Ob?anska demokraticka strana , ODS) 25, piraatit 22, Suoran demokratian puolue 22, kommunistit ( KS?M ) 15, sosiaalidemokraatit ( ?SSD ) 15, kristillisdemokraatit ( KDU-?SL ) 10, TOP 09 7 ja STAN 6. [23]

Korkein vetoomustuomioistuin on korkein oikeus. Perustuslakituomioistuin ratkaisee perustuslailliset kysymykset, sen presidentin valitsemat jasenet nimitetaan kymmenvuotiskausille. [2]

T?ekissa on monenlaisia puolueita uudistetusta kommunistipuolueesta aarioikeiston nationalistisiin puolueisiin. [24] Aarioikeistolainen Tyovaenpuolue kiellettiin helmikuussa 2010, koska se oli muukalaisvihamielinen, juutalaisvastainen ja homokielteinen , ja piti yhteyksia uusnatseihin. [25]

Vuoden 2010 vaalien jalkeen kaksi hallitusta kaatui epaluottamusaanestyksissa, ja vuonna 2013 jarjestettiin ennenaikaiset alahuoneen vaalit. Uuden keskusta-vasemmistohallituksen paaministeriksi tuli vaalivoittajapuolue sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Bohuslav Sobotka . [26] Uusi hallitus aloitti 29. tammikuuta 2014. Hallituskumppaneina sosiaalidemokraateilla olivat kristillisdemokraattinen puolue ja miljardooriliikemies Andrej Babi?in vuonna 2011 perustama ANO 2011 -liike. Babi? toimi hallituksessa valtiovarainministerina, Lubomir Zaoralek ulkoministerina ja Bohuslav Sobotka paaministerina. [27] Sobotka erosi toukokuussa 2017, minka jalkeen Babi? valittiin paaministeriksi. [28] Vuoden 2017 vaaleissa ANO nousi suurimmaksi puolueeksi ja sen johtaja Babi? muodosti uuden hallituksen. Babi?in hallitus sai tammikuussa 2018 epaluottamuslauseen maan parlamentilta, joka syytti paaministeria korruptiosta. Ainoastaan Babi?in oman Ano-puolueen edustajat antoivat luottamusaanestyksessa tukensa hallitukselle. Tama johti hallituksen hajoamiseen. [29] Babi? muodosti kuitenkin uuden hallituksen, josta useita ministereita vaihdettiin. Samoin erotettiin muun muassa sairaaloiden johtajia. [30] Vuodesta 2021 alkaen maan paaministerina on toiminut Petr Fiala kansalaisdemokraattisesta puolueesta (ODS).

Hallinnollinen jako

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: T?ekin laanit

T?ekin lansiosa muodostuu historiallisesta Boomin maakunnasta ja itaosa Maarista , koilliskulmassa on pieni osa historiallista Sleesiaa . T?ekin tasavallassa on 13 laania (kraj) seka paakaupunkialue (hlavni m?sto):

Tšekin hallintoalueet
T?ekin hallintoalueet
Laani Laanin paakaupunki
Paakaupunki Praha , Hlavni m?sto Praha  
Keski-Boomin laani , St?edo?esky kraj Hallintovirastot sijaitsevat Prahassa
Etela-Boomin laani , Jiho?esky kraj ?eske Bud?jovice (Budweis)
Plze?in laani , Plze?sky kraj Plze? (Pilsen)
Karlovy Varyn laani , Karlovarsky kraj Karlovy Vary (Karlsbad)
Ustin laani , Ustecky kraj Usti nad Labem (Aussig an der Elbe)
Liberecin laani , Liberecky kraj Liberec (Reichenberg)
Hradec Kraloven laani , Kralovehradecky kraj Hradec Kralove (Koniggratz)
Pardubicen laani , Pardubicky kraj Pardubice (Pardubitz)
Olomoucin laani , Olomoucky kraj Olomouc (Olmutz)
Maarin-Sleesian laani , Moravskoslezsky kraj Ostrava (Ostrau)
Etela-Maarin laani , Jihomoravsky kraj Brno (Brunn)
Zlinin laani , Zlinsky kraj Zlin
Vyso?inan laani Jihlava (Iglau)

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
?kodan autotehdas sijaitsee Mlada Boleslavin kaupungissa.
D8-moottoritie johtaa Prahasta pohjoiseen kohti Saksan rajaa ja on osa E55-eurooppatieta .

T?ekki on yksi entisen itablokin vauraimpia ja menestyksekkaimpia maita. Se oli tata jo ennen kommunismia, maan vauraus oli syntynyt paljon aiemmin. Teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla, ja Boomi ja Maari olivat Itavalta-Unkarin teollistuneimpia alueita. [14] Nykyisin tarkeimmat teollisuudenalat ovat raskas teollisuus, konepajateollisuus, rauta- ja terastuotanto, metallituotteet, kemikaalit, elektroniikka, ajoneuvot, tekstiilit, lasi, keramiikka ja laakkeet. [14] Volkswagen-konsernin vuonna 1991 ostama ?koda Auto on pyrkinyt eroon sosialistisen ajan kehnosta maineestaan varsin menestyksekkaasti. lahde? T?ekin lentokonetehdas Aero on pystynyt yllapitamaan lentokonetuotantonsa. Evektor-Aerotechnik on puolestaan kevytilmailun koneiden markkinajohtajia.

Elintarviketeollisuudessa tarkeimpia ovat sokerijuurikas, rehut, perunat, vilja ja humala. [14] Maa on kuulu oluistaan; tunnetuimmista t?ekkilaisista oluista valtion omistama Budweiser Budvar on pitkaan kiistellyt tuotemerkkioikeuksista amerikkalaisen Anheuser-Busch-panimon Budweiser -olutmerkin kanssa. [31]

T?ekin ainoa merkittava kotimainen energianlahde on hiili, ja 880 miljoonan tonnin hiilivaroista noin 90 prosenttia on ruskohiilta . [32] Lisaksi maassa on hiukan omaa maakaasun tuotantoa. Vuonna 2016 hiilella tuotettiin 55 prosenttia sahkosta, ydinvoimalla lahes 30 prosenttia ja maakaasulla nelja prosenttia. Uusiutuvien energianlahteiden osuus oli 12 prosenttia. [33]

Kommunismin aikana valtio omisti 97 prosenttia yrityksista, vuonna 1998 jo 80 prosenttia oli yksityisessa omistuksessa. Yksityistaminen hoidettiin arvoseteleilla, joita jokainen kansalainen sai lunastaa kohtuuhintaan ja kayttaa ne valtionyhtioiden osakkeisiin. [14]

Vuonna 2009 T?ekin viennin suurimmat kohdemaat olivat Saksa (32,25 %) ja Slovakia (9,02 %), joita seurasivat 4?6 prosentin osuuksilla Puola, Ranska, Britannia, Itavalta ja Italia. Myos tuonti keskittyy Saksaan (30,67 %), jota seuraavat Puola, Slovakia, Alankomaat, Kiina, Itavalta, Venaja ja Italia. [2]

Merkittavimmat luonnonvarat ovat kivihiili , ruskohiili , grafiitti , kaoliini ja puutavara. [2]

Prahan porssi on Keski- ja Ita-Euroopan toiseksi suurin porssi. [34]

Liikenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekissa on yhteensa 44 lentokenttaa, joissa kaikissa on paallystetyt kiitotiet, ja kahden kiitotie on yli kolme kilometria pitka. Vesireitteja on 664 kilometria, paaosin kulkukelpoisilla joilla, kuten Elbella , Vltavalla ja Oderilla . Tarkeimmat satamat ovat D??in , Praha ja Usti nad Labem . Rautateita on 9 620 kilometria. [2] Praha ja Brno sijaitsevat Berliinista ja Dredenista Budapestiin kulkevan junaradan varrella. Myos Frankfurtiin ja Varsovaan on hyvat junayhteydet. [35]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Brno on T?ekin toiseksi suurin kaupunki.
Saint Wenceslan katedraali Olomoucissa .

Vaestojakauma

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuussa 2017 T?ekissa asui maan tilastokeskuksen mukaan 10 588 063 henkioa. [3] T?ekit ovat vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan selvasti suurin etninen ryhma. Heita oli 64,3 prosenttia vaestosta. Vuoden 2001 vaestonlaskennassa t?ekkeja oli 90,4 prosenttia, mutta kymmenen vuotta myohemmin maarittelemattomien osuus oli noussut 1,7 prosentista 25,3 prosenttiin. Suurin vahemmistoryhma oli maarilaiset , joita oli 5,0 prosenttia. Slovakkeja oli 1,4 prosenttia, ukrainalaisia 0,5 prosenttia ja puolalaisia 0,4 prosenttia vaestosta. [36]

Valtakieli oli vuoden 2011 vaestonlaskennan mukaan t?ekki , jota puhui aidinkielenaan 88,8 prosenttia vaestosta. Suurimmat kielivahemmistot olivat slovakki (154 465 puhujaa), ukraina (48 250 puhujaa) ja puola (33 597 puhujaa). [37]

Vuoden 2011 vaestolaskennassa t?ekkilaisista 10,3 prosenttia oli katolilaisia, 0,8 prosenttia protestantteja ja 9,4 prosenttia edusti muita uskontoja. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 34,2 prosenttia ja 45,2 prosenttia jatti vastaamatta. [38] Ennen toista maailmansotaa T?ekin alueella eli 120 000 juutalaista. Heista noin 80 000 kuoli natsien keskitysleireilla. Lahinna ne, jotka menivat naimisiin ei-juutalaisten kanssa tai onnistuivat pakenemaan ulkomaille, pelastuivat. Vain harvat heista ovat palanneet. [39]

Kansanterveys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

WHO:n vuonna 2004 tekeman selvityksen mukaan T?ekissa kaytetaan maailman kolmanneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 16 litraa aikuista kohti. Vain Luxemburgissa ja Ugandassa kulutus on viela runsaampaa. [40]

Vuonna 2007 arvioitiin, etta T?ekki saavuttaa todennakoisesti kaikki YK:n vuosituhattavoitteet . [41]

Vuonna 2007 T?ekissa oli noin 1 500 HIV -positiivista ihmista. Kantajien maara kasvaa hitaasti, kuusi vuotta aiemmin heita oli 1 300. AIDS -kuolemien maara oli huipussaan vuonna 1995, mutta nopean laskun jalkeen se on alkanut taas nousta hitaasti 2000-luvulla. [42]

Koulutus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekin suurin ja vanhin yliopisto on Kaarlen yliopisto ( Univerzita Karlova v Praze ) Prahassa. Se on perustettu vuonna 1348. [43] Ennen toista maailmansotaa on perustettu seitseman muuta yliopistoa. Vuoden 1989 jalkeen useimpien yliopistojen toisella paikkakunnalla sijaitsevat osastot ovat itsenaistyneet, ja maahan on syntynyt yhdeksan uutta yliopistoa. Kaikkiaan T?ekissa on yli 200 000 yliopisto-opiskelijaa, joista viidennes eli 42 400 opiskelijaa on Kaarlen yliopistossa. [44]

Peruskoulu on maksuton ja pakollinen 6?15-vuotiaille. Vuonna 1995 86,9 prosenttia ikaluokasta kavi koulua. Romanilapset kayvat koulua vahemman saannollisesti kuin valtavaesto. [45]

Kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kulttuuriperinteet ja arkikulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekki on ollut historiansa aikana jaettu saksalaisten ja slaavien valilla, joten maan kulttuuriperinteet ovat sekoitusta seka saksalaisesta etta slaavilaisesta kulttuurista. Toisaalta esimerkiksi renessanssin ja barokin arkkitehtuurissa voi nahda runsaasti italialaisia vaikutteita. [46]

Henkilomaaraan suhteutettuna T?ekissa juodaan eniten olutta maailmassa. [47] T?ekkilainen keittio tarjoaa melko liha- ja rasvapitoisia ruokia, jotka sopivat yhteen oluen kanssa. Tuoreet vihannekset ja kala ovat vahemmalla huomiolla. Knoodelit ja perunaletut ovat omaleimaisia lisukkeita. [48]

Taiteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

T?ekinkielinen kirjallisuus on ollut tarkeaa jo 1800-luvun lopusta Itavalta-Unkarin ja myohemmin natsien ja kommunistien hallituskausilla. Ehka kuuluisin boomilainen kirjailija Franz Kafka kirjoitti kuitenkin tuotantonsa paaasiassa saksaksi, vaikka han tunsikin t?ekin kielen. Toinen kuuluisa t?ekkilaissyntyinen kirjailija, Milan Kundera , pakeni vuonna 1975 Ranskaan ja on kirjoittanut vuodesta 1989 ranskaksi. Muita kuuluisia kirjailijoita ovat Karel ?apek , Bohumil Hrabal , Pavel Kohout , Vaclav Havel ja Ivan Klima . [49] Kuuluisa on myos Jaroslav Ha?ek , jonka Kunnon sotamies ?vejkin seikkailut maailmansodassa on laajalti tunnettu. [50]

T?ekkilaiset saveltajat ovat olleet tunnettuja jo 1700-luvulta lahtien. Jan Stamic oli perustamassa Mannheimin koulukuntaa ja vaikutti suuresti sinfoniamuotoon . 1800- ja 1900-lukujen tunnettuja saveltajia ovat olleet Bed?ich Smetana , Antonin Dvo?ak , Leo? Jana?ek ja Bohuslav Martin? . [46] Kansanmusiikin alalta Boomi on lahjoittanut maailmalle polkan . [51] Euroviisuihin T?ekki on osallistunut vasta kahdeksan kertaa ja menestys on ollut varsin heikkoa.

Kuvataiteilijat ovat seurailleet 1800-luvulta lahtien yleisia eurooppalaisia suuntauksia, mutta realismi on paasaantoisesti ollut johtava tyylisuunta. Josef Manes oli 1800-luvun tunnetuimpia taiteilijoita, ja vuosisadan vaihteessa nousi esille art nouveau -maalari on Alfons Mucha , joka tunnetaan etenkin Sarah Bernhardtille tehdyista teatterijulisteista. [46] [52]

Elokuva-alalta tunnetuimmat hahmot ovat olleet ohjaajat Milo? Forman , Ji?i Menzel ja Jan Sv?rak . T?ekki on tunnettu myos animaatioelokuvista. Tunnetuimmat animaattorit ovat Ji?i Trnka ja Jan ?vankmajer . [46]

Urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Jaakiekko on T?ekin suosituimpia urheilulajeja, ja maan jaakiekkomaajoukkue onkin yksi maailman menestyneimpia.

T?ekki on osallistunut seka kesa- etta talviolympialaisiin vuodesta 1994 alkaen. Vuoden 1996 kesaolympialaisista alkaen maa on saanut 3?11 mitalia, joukossa aina myos kultamitaleita. Kate?ina Neumannova on saanut yhteensa kuusi olympiamitalia maastohiihdosta. [53] T?ekkilaiset urheilijat osallistuivat jo ennen itsenaistymista T?ekkoslovakian olympiajoukkueeseen. Heista tunnetuimpia ovat pitkan matkan juoksija Emil Zatopek , joka voitti kolme kultaa Helsingissa 1952 , ja useita olympiamitaleita voittanut voimistelija V?ra ?aslavska . [46]

T?ekin jaakiekkomaajoukkue on voittanut jaakiekon maailmanmestaruuden vuosina 1996, 1999?2001, 2005, 2010 ja 2024 seka olympiakultaa vuonna 1998. Tunnetuimpia t?ekkilaisia jaakiekkoilijoita ovat muiden muassa Dominik Ha?ek ja Jaromir Jagr .

T?ekin jalkapallomaajoukkueen paras arvokisasaavutus on EM-hopea vuoden 1996 Englannin kisoista. Tenniksessa t?ekkilaispelaajista menestysta ovat saavuttaneet Jaroslav Drobny , Jan Kode? , Martina Navratilova , Ivan Lendl ja Hana Mandlikova . [46]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h i j Bilance po?tu obyvatel ve m?stech ?eske republiky v roce 2015 (PDF) The Czech Statistical Office. Viitattu 16.11.2017. (t?ekiksi) , (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Czechia The World Factbook . CIA. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Population 4.10.2017. The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ Country Guide ? Czech Republic  (Internet Archive) BBC Weather . BBC. Arkistoitu 7.2.2006. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Czech Republic - Flora and fauna nationsencyclopedia.com . Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b Flora and Fauna Discover CZ . Arkistoitu 13.10.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Tsekin metsavarat KIEMET ? Keski-ja Ita-Euroopan metsatietopalvelu . Metla. Arkistoitu 21.6.2013. Viitattu 27.4.2012.
  9. ↑ a b The Great Moravian Empire and the P?emyslid Dynasty My Czech Republic. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa , s. 265. Helsinki: Otava. 1983. ISBN 951-1-07458-X
  11. ↑ a b c Gawdiak, Ihor (toim.): Czechoslovakia: Golden Age Czechoslovakia ? a country study . 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Rudolph, Richard L.: ”Indistralization in the Czech Lands”,  Banking and Industrialization in Austria-Hungary , s. 39. Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-08847-3 . Google Books (viitattu 16.10.2010). (englanniksi)
  13. ↑ Maailma tanaan: Ita-Eurooppa , s. 15. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9 .
  14. ↑ a b c d e f Background Note  (Arkistoitu) 2011. U.S. Department of State. Viitattu 7.3.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Dickerson, Bryan J.: The Liberation of Western Czechoslovakia 1945 Military History Online. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  16. ↑ Timeline: Czechoslovakia BBC News . BBC. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  17. ↑ The Brezhnev Doctrine, 1968  (kaannos Pravdasta, 1968) Modern History Sourcebook . (englanniksi)
  18. ↑ a b Czech Republic ? Timeline BBC News . BBC. Viitattu 7.3.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Nurminen, Jussi: Ex-kommunisti rokitti punk-ruhtinaan Tshekin presidentinvaaleissa Yle Uutiset . 26.1.2013. Viitattu 27.1.2013.
  20. ↑ Zeman jatkaa Tshekin presidenttina Ilta-Sanomat . 27.1.2018. Viitattu 24.3.2020.
  21. ↑ Montako ihmista tarvitaan kaatamaan miljardooripaaministeri? "T?ekin Donald Trump" pysyy sinnikkaasti vallassa mielenosoituksista huolimatta Yle Uutiset . Viitattu 1.4.2020.
  22. ↑ Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousemassa Tshekin presidentiksi . Ilta-Sanomat 28.1.2023.
  23. ↑ Volby do Poslanecke sn?movny Parlamentu ?eske republiky ve dnech 20.10. ? 21.10.2017 (promitnuto usneseni NSS) T?ekin tilastovirasto. Viitattu 26.6.2019. (t?ekiksi)
  24. ↑ Czech Political Parties and their Voters ( Arkistoitu ? Internet Archive) Czech Sociological Review, 1997, Vol. 5 (No. 1: 39?56). (englanniksi)
  25. ↑ Czech Court Bans Far-Right Party The New York Times . 18.2.2010. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  26. ↑ T?ekin tuore paaministeri haluaa hollentaa talouskuria Helsingin Sanomat . 17.1.2014. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 26.1.2014.
  27. ↑ T?ekin poliittinen tyhjio tayttyi vihdoin, uusi hallitus astui valtaan Yle Uutiset . 29.1.2014. Viitattu 4.4.2023.
  28. ↑ Andrej Babi? Is The New Czech Prime Minister Prague Morning . Arkistoitu 15.7.2019. Viitattu 15.7.2019. (englanniksi)
  29. ↑ Virve Kahkonen: T?ekin hallitus havisi luottamus­aanestyksen ja erosi ? parlamentti vienee syyte­suojan korruptiosta epaillylta paa­ministerilta Helsingin Sanomat . 17.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  30. ↑ Personalni zm?ny bez d?v?ry. Vlada ma na u?tu u? n?kolik vysokych hlav CT24 . 23.2.2018. Viitattu 15.7.2019. (t?ekiksi)
  31. ↑ Budejovicky Budvar National Corporation ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  32. ↑ Czech Republic Euracoal . Viitattu 19.11.2017.
  33. ↑ Czech Republic ? Energy System Overview International Energy Agency . OECD / IEA. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  34. ↑ PSE ? Prague Stock Exchange Stock Markets Channel . 2014. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  35. ↑ Getting there & away Lonely Planet. (englanniksi)
  36. ↑ 1?16 Obyvatelstvo podle narodnosti podle vysledk? s?itani lidu v letech 1921?2011 (PDF) The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (t?ekiksi) , (englanniksi)
  37. ↑ 1?17 Obyvatelstvo podle narodnosti a mate?skeho jazyka podle vysledk? s?itani lidu v letech 1970, 1991, 2001 a 2011) (PDF) The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (t?ekiksi) , (englanniksi)
  38. ↑ Population by religious belief and by municipality size groups Czech Statistical Office. (englanniksi)
  39. ↑ Czech Republic Countries and their Cultures . Everyculture.com. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
  40. ↑ FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003: Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol WHO Global Status Report on Alcohol 2004 . Viitattu 26.4.2010. (englanniksi)
  41. ↑ Progress by Goal 2007. Millennium Goal Monitor. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  42. ↑ Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Czech Republic 2008 WHO. Viitattu 19.10.2010. (englanniksi)
  43. ↑ History of Charles University Charles University. (englanniksi)
  44. ↑ Significant educational institutions czech.cz . Arkistoitu 24.7.2010. (englanniksi)
  45. ↑ Czech Republic: Child Labor U.S. Department of Labor. Arkistoitu 11.12.2013. (englanniksi)
  46. ↑ a b c d e f Carter, Francis William; Blazek, Miroslav; Hauner, Milan; Zeman, Z.A.B.; Auty, Robert & Osborne, Richard Horsley: Czech Republic Encyclopædia Britannica . Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  47. ↑ Sood, Suemedha: Seven surprising facts about Czech beer BBC Travel . 25.3.2011. BBC. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  48. ↑ T?ekkilainen keittio ja juomat Czech tourism. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  49. ↑ Naughton, James: Czech literature since 1918 Traveller’s Literary Companion to Eastern and Central Europe . 2001. Arkistoitu 4.4.2010. (englanniksi)
  50. ↑ Jaroslav Ha?ek Vereiningen Vrienden Nederland Tsjechie & Slowakije. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  51. ↑ History of Polka Dance and Music History of Dance . Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  52. ↑ Alphonse Maria Mucha AlphonseMucha.org. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  53. ↑ Czech Republic in Olympics Sport Reference. Arkistoitu 5.8.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Aasiaan .
Euroopan unionin jasenvaltiot
Jasenvaltiot
Rakenne
Kahdenvaliset suhteet
Tunnukset

 

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=T?ekki&oldid=22416236 ”