Senegal

Senegalin tasavalta Republique du Senegal
lippu vaakuna
Senegalin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisella ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisella).
Valtiomuoto	presidentillinen tasavalta
Presidentti	Bassirou Diomaye Faye
Paaministeri	Ousmane Sonko
Paakaupunki	Dakar
Muita kaupunkeja	Saint-Louis , Thies , Ziguinchor , Kaolack , Mbour , Tambakounda
Pinta-ala
– yhteensa	196 722 km² [1]  ( sijalla 87 )
– josta sisavesia	2,1 %
Vakiluku (2022 (arvio))	17 923 036 [1] ( sijalla 71 )
–  vaestotiheys	56,7 as. / km²
– vaestonkasvu	2,48 % [1] (2014)
Viralliset kielet	ranskan kieli
Lukutaito	57,7 %
Valuutta	CFA-frangi ( XOF )
BKT (2020)
– yhteensa	55,26 miljardia USD [1]  ( sijalla 108 )
– per asukas	3 300 USD
HDI (2019)	0,512 [2] ( sijalla 168 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous	16,9 %
–  teollisuus	24,3 %
–  palvelut	58,8 %
Aikavyohyke	UTC 0
– kesaaika	ei kaytossa
Itsenaisyys  ? Ranskasta	20. kesakuuta 1960
Lyhenne	SN
Kansainvalinen suuntanumero	+221
Tunnuslause	Un Peuple, Un But, Une Foi (’Yksi kansa, yksi tavoite, yksi usko’)
Kansallislaulu	” Pincez Tous vos Koras, Frappez les Balafons ”
Infobox OK Nimi-testi OK

Senegalin tasavalta ( ransk. Republique du Senegal ) eli Senegal ( ransk. Senegal ) on valtio lantisessa Afrikassa . Sen pinta-ala on 196 722 neliokilometria ja vakiluku 18 miljoonaa. Maan paakaupunki on Dakar , jossa on asukkaita noin kaksi miljoonaa. Senegal on Afrikan lantisin valtio ja sen naapurivaltiot ovat Gambia , Guinea-Bissau , Guinea , Mali ja Mauritania .

Nimensa Senegal on saanut Senegaljoesta . Gambia ja Gambiajoki jakavat Senegalia alueellisesti kahtia. Alueet poikkeavat toisistaan maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja etnisesti. ^[3]

Kap Verden niemi lahella Dakaria on Afrikan lantisin piste. Senegalin jakavat kahtia Gambia ja Gambiajoki . Muita tarkeita jokia ovat maan pohjoisosassa virtaava Senegal ja etelaosassa virtaava Casamance . Senegalin sisamaa on paaosin tasankojen savannia ja puoliaavikkoa . Rannikolla on laajoja hiekkadyyneja. Etela-Senegal on viljavampaa ja metsaisempaa aluetta, ja sen rannikolla on mangrovesoita . Gambiajoen tulvatasangot ovat maan rehevinta aluetta. ^[4]

Sahelin alueeseen kuuluva Pohjois-Senegal on ilmastoltaan kuivempi kuin Etela-Senegal. Ilmastoltaan maa on trooppinen ja sadekausi on kesakuusta lokakuuhun. ^[4] Sadekausi johtuu siita etta pasaatien kohtaamisvyohyke liikkuu kaantopiirilta toiselle ja saapuu pohjoisimmassa vaiheessaan Senegaliin. Sen liikkeiden vaihtelut, suurimpana El Ninoon liittyvat erot vuosien valilla, selittavat eri vuosien sadekausien eroja. ^[5]

Senegalissa on kuuminta huhtikuusta kesakuuhun, jolloin sisamaassa on 35 °C ja rannikolla 25?28 °C. ^[5]

Unescon maailmanperintoluettelossa on Senegalista kolme kulttuurikohdetta ? Goreen saari, Saint-Louisin saari, Senegambian kivikehat ? ja kaksi luontokohdetta ( Djoudjin kansallinen lintujensuojelualue ja Niokolo-Koban kansallispuisto ). ^[6] Gambiajoen varressa sijaitsevassa Niokolo-Kobanissa tavataan norsuja , leijonia , leopardeja , simpansseja , paviaaneja ja virtahepoja seka monia lintuja, matelijoita ja sammakkoelaimia. ^[7]

Senegalissa on asunut ihmisia tuhansia vuosia, ja Dakarin lahelta on loytynyt kivikautisia kirveenteria ja nuolenkarkia. ^[8] Keskisesta Senegalista on pulestaan loydetty kupari - ja rautaesineita seka kivikehia , jotka on pystytetty 200-luvun eaa. ja 1500-luvun jaa. valisena aikana. ^[9]

Senegalin alueen ensimmainen jarjestaytynyt hallinto oli Ghanan kuningaskunta 700?800-lukujen valilla. ^[10] 1000-luvulla Senegaljoen alajuoksulla asuneita kansoja olivat fulanit ja tukulorit . Islam levisi Senegaliin 1000-luvulla arabialaisten kauppiaiden valityksella. Ghana-kuningaskunnan tuhouduttua Malin kuningaskunta otti alueen hallintaansa ja piti sen 1400-luvulle saakka, tosin Wolofien valtakunta , joka oli Malin vasalli Senegaljoen varrella, irtautui Malista 1300-luvulla ja onnistui pysymaan itsenaisena 500 vuotta. ^[10]

Malin tuhoutuminen merkitsi suurta muutosta alueella. Aiemmin islam oli ollut vain ylimyston uskonto, mutta 1500-luvusta lahtien se levisi myos muun kansan keskuuteen. Songhai onnistui saamaan hallintaansa osia Malin hallitsemista alueista Senegalissa, mutta alue pirstaloitui lukuisiksi pieniksi kuningaskunniksi Senegal- ja Gambiajokien valilla. Tuaregit tuhosivat Songhain 1591, mika antoi pienille kuningaskunnille entista enemman tilaa. Useat alueen heimot hallitsivat itsenaisia valtakuntiaan, kuten Cayor , Samlou ja Sine , seuraavat 200 vuotta. ^[10]

Portugalilaiset purjehtivat rannikolle 1400-luvulla ^[3] ja perustivat linnoitteen Goreesaarelle 1444. Hollantilaiset valtasivat saaren 1588, mutta havisivat sen ranskalaisille 1677. 1600-luvulla myos britit ilmaantuivat Senegalin rannikolle. Britit perustivat kauppa-asemakseen Bathurstin 1651 ja ranskalaiset Saint-Louisin 1659 ja muita pienempia asemia. ^[10] Aluksi eurooppalaiset kavivat kauppaa paikallisten kuningaskuntien kanssa, mika muutti monen talouden riippuvaiseksi orjakaupasta . Muita kauppatuotteita olivat norsunluu , kulta ja mausteet , jotka vaihdettiin alkoholiin ja aseisiin . ^[3]

Britit valloittivat Senegalin Goreeta lukuun ottamatta seitsenvuotisessa sodassa , mutta Ranska valloitti alueen takaisin Yhdysvaltain itsenaisyyssodan aikana. ^[11] Senegal pysyi Ranskan tarkeimpana orjakaupan keskuksena 1600- ja 1700-lukujen ajan. ^[4]

Orjakaupan loputtua 1800-luvulla Ranska otti hallintaansa myos Senegalin sisamaan, ^[4] josta tuli siirtokunta 1864. Sisamaan valtaus ei sujunut vaivatta ja esimerkiksi Cayorin kuningas Lat Dior taisteli ranskalaisia vastaan vuoteen 1886 saakka. ^[3] Samaan aikaan Toucouleurin kuningaskunta pyrki levittaytymaan alueelle idasta. Myos muslimifanaatikot kapinoivat uusia siirtomaaisantiaan vastaan. ^[10] Brittien siirtokunta Gambiajoen suussa jakoi Senegalin kahtia, ja ranskalaiset halusivat ostaa tai vaihtaa Gambian Norsunluurannikkoon , mutta britit eivat olleet kiinnostuneita. ^[3] Senegalin siirtokunnan paakaupunkina oli aluksi Saint-Louis ^[10] ja myohemmin Dakar , josta tuli koko Ranskan Lansi-Afrikan hallinnollinen keskus. Taman vuoksi Dakarin infrastruktuuria kehitettiin ja satamaa laajennettiin. ^[4]

Toisen maailmansodan jalkeen islamistiset ja marxilaiset liikkeet vaativat Senegalin itsenaistymista, mutta lopulta Leopold Sedar Senghorin perustamasta Progressiivinen senegalilainen unioni -jarjestosta tuli maan nationalismin lipunkantaja. Senegal ja autonominen Ranskan Sudan yhdistettiin 1959, ja se itsenaistyi seuraavana vuonna nimella Malin liittovaltio . Jo kahden kuukauden kuluttua liittovaltio hajosi poliittisiin erimielisyyksiin, ja Senegal ja Mali perustettiin. Senghorista tuli Senegalin ensimmainen presidentti. ^[3]

Vuonna 1960 itsenaistyneen Senegalin ensimmainen presidentti oli siis Leopold Sedar Senghor, jota vastaan toteutettiin vuonna 1962 epaonnistunut vallankaappausyritys ja vuonna 1966 Senghorin puolueesta tuli maan ainoa sallittu poliittinen puolue ^[12] .Senegalissa oli sen ensimmaisen vuosikymmenen aikana yksipuoluejarjestelma , mutta maasta ei koskaan tullut kuitenkaan diktatuuria . ^[4] Ainoa puolue oli Progressiivisen senegalilaisen unionin seuraaja Senegalin sosialistinen puolue , joka sailytti enemmiston parlamentissa vuoteen 2000 asti. ^[3] Yksipuoluejarjestelmasta tuli kolmipuoluejarjestelma 1974 ja monipuoluejarjestelma 1980. ^[13]

Leopold Sedar Senghor onnistui sailyttamaan maassa vakauden ja han oli presidenttina yli 20 vuotta. ^[13]

Vuoden 1981 alussa Senghor luopui presidenttiydestaan ja Abdou Dioufista tuli hanen seuraajansa. Samana vuonna maassa yritettiin vallankaappausta, mutta Diouf pysyi vallassa armeijan tuella. Vuonna 1982 muodostettiin Senegalin ja Gambian muodostama valtioliitto Senegambian konfederaatio , joka kesti vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1982 alkoi myos pitka sisallissota maan etelaisessa maakunnassa Casamancessa , joka halusi itsenaistya. Mauritanian etniset levottomuudet vuonna 1989 eskaloituivat lopulta rajakonfliktiksi maiden valilla. ^[3] Maat uusivat diplomaattisuhteensa vuonna 1992. ^[11]

Nelja vuosikymmenta hallinnut Senegalin sosialistinen puolue havisi vaalit ensimmaisen kerran vuonna 2000, ja Senegalin demokraattinen puolue nousi valtaan. Demokraattisen puolueen perustaja on vuosina 2000?2012 presidenttina toiminut Abdoulaye Wade . ^[14] Wade alkoi neuvotella Casamancen kanssa rauhasta, joka saatiin aikaan vuonna 2004. ^[11] Yli 20 vuotta kestaneessa sisallissodassa on avustusjarjestojen mukaan kuollut noin viisituhatta ja 60 000 on joutunut lahtemaan kodeistaan. ^[15] Rauha Casamancessa ei kuitenkaan ole kestanyt. ^[16] Syksylla 2009 Casamancessa oli jalleen levottomuuksia. Vuonna 2013 presidentti Waden poikaa syytettiin korruptiosta. ^[11]

Macky Sall astui virkaansa Senegalin historian neljantena presidenttina huhtikuussa 2012 voitettuaan presidentinvaalien toisella kierroksella istuvan presidentin Abdoulaye Waden. Aiemmin han on toiminut Senegalin paaministerina ja parlamentin puhemiehena. ^[17] Hanet valittiin vuoden 2019 vaaleissa toiselle kaudelle. ^[18] Han yritti estaa seuraajansa presidentinvaalin toteuttamisen lykkaamalla vaaleja. ^[19]

Paaartikkeli: Bassirou Diomaye Faye

Vaalit voittanut Bassirou Diomaye Faye vannoi virkavalansa 2. huhtikuuta 2024. ^[20]

Senegal on semipresidentiaalinen tasavalta . Senegalin presidentti valitaan vuoden 2001 lakimuutoksen mukaan joka viides vuosi. ^[1] Ensimmainen presidentti oli Leopold Sedar Senghor . Kaksikamarisen parlamentin kansalliskokouksessa (alahuone) on 150 edustajaa ja senaatissa 100 edustajaa. ^[1] Demokratia on vakiintunut, joskin silloinen presidentti Abdoulaye Wade pyrki lykkaamaan vuoden 2006 presidentinvaaleja. Wade valittiin vuoden 2007 vaaleissa toiselle kaudelle. Presidentinvaalit sujuivat rauhallisesti.

Yksi Waden vuoden 2000 presidentinvaalikampanjan teemoista oli korruption vastustaminen. Waden kaudella korruptio kuitenkin lisaantyi. ^[21]

Macky Sall valittiin presidentiksi vuoden 2012 vaaleissa ^[1] ja toiselle kaudelle 2019. Hanen kaksi paavastustajaansa suljettiin pois vaaleista korruptioepailyjen nojalla. ^[22]

Kuolemantuomio poistettiin vuonna 2004. ^[23]

Senegal on yksi Afrikan suurimmista rauhanturvaajamaista . ^[3] Maa lahetti sotilaitaan Saudi-Arabiaan tukemaan Jemenin huthien vastaista koalitiota. ^[24]

Senegalin parlamenttivaaleissa vuonna 2017 presidentti Macky Sallin hallitseva koalitio BBY sai ylivoimaisen enemmiston ja 125 parlamentin 165 paikasta. Oppositiossa oli entisen presidentin Abdoulaye Waden puolue. ^[25]

Senegalin perustuslakineuvosto julkaisi 20. tammikuuta 2024 luettelon 25. helmikuuta pidettavien vaalien ehdokkaista. Siina oli Macky Sallin seuraajaehdokkaakseen valitsema paaministeri Amadou Ba, seka 19 muuta ehdokasta, joita ovat kaksi entista paaministeria Idrissa Seck ja Mahammed Boun Abdallah Dionne, seka Dakarin entinen pormestari Khalifa Sall ja Bassirou Diomaye Faye , joka oli vankilassa odottamassa oikeudenkayntia. Oppositiopoliitikko Ousmane Sonko oli pidatetty huhtikuusta 2023 alkaen syytettyna "tuomioistuimen halveksunnasta" ja Facebook -viestissa osoittamastaan kunnianloukkauksesta. Toinen ehdokkuudesta syrjaytetty oli Karim Wade, jonka ehdokkuus hylattiin hanen Ranskan kansalaisuutensa takia. ^{[26] [27]}

Presidentti Macky Sall ilmoitti 2. helmikuuta, etta presidentin vaalit on peruttu. Paatosta perusteltiin "toimielinten epavakauden ja vakavien poliittisten levottomuuksien valttamiseksi" ja "vaaliprosessin taysimaaraiseksi uudelleenkaynnistamiseksi". Maan oppositio epailee presidentinvaalien lykkaamisen tarkoittavan suunnitelmaa, jolla valtetaan presidentin osapuolten vaistamaton tappio, tai jopa pidennetaan Macky Sallin presidenttikautta. ^[28] Macky Sallin arvostelijat sanoivat etta han saattoi pelata valitsemansa seuraajan, paaministeri Amadou Ban valinnan presidentiksi olevan vaarassa. Senegalin maine demokratian linnakkeena epavakaalla alueella on myos vaarassa. Senegal on ainoa Lansi-Afrikan maa, jossa ei ole koskaan ollut sotilasvallankaappausta. Maan kolme aikaisempaa vallansiirtoa ovat olleet rauhanomaisia, eika presidentinvaaleja ole koskaan aikaisemmin lykatty. ^[29] Lansi-Afrikan talousyhteiso Ecowas kannusti Senegalia palauttamaan vaaliaikataulun kiireellisesti. ^[30]

Yhdysvaltain ulkoministerion lausunnon mukaan presidentinvaalien viivyttaminen on "vastoin Senegalin vahvaa demokraattista perinnetta", Yhdysvallat on erityisen huolestunut "raporteista, joiden mukaan turvallisuusjoukot ovat poistaneet vakisin parlamentaarikkoja, jotka vastustivat lakiesitysta vaalien lykkaamisesta, joka johti kansalliskokouksen aanestykseen, ja jota ei naiden olosuhteiden takia voida pitaa laillisena." ^[31]

Senegalin perustuslakineuvosto peruutti presidentti Macky Sallin allekirjoittaman asetuksen, jolla vaalit lykattiin. Sen mukaan Kansalliskokouksen 5. helmikuuta tekema paatos siirtaa aanestys joulukuun 14. paivaksi oli myos "perustuslain vastaista". ^{[32] [33] [34]}

Kun epavarmuutta vaaleista oli jatkunut kuukauden ajan, perustuslakineuvosto sopi 7. maaliskuuta presidentin kanssa, etta vaalit jarjestetaan 24. maaliskuuta. ^[35]

Kymmenen paivaa ennen vaaleja vapautettiin kaksi oppositiojohtajaa vankilasta. ^{[36] [37]}

Korkein oikeus vahvisti 27. maaliskuuta alustavat tulokset, joiden mukaan Bassirou Diomaye Faye sai yli 54 prosenttia aanista presidentinvaaleissa, ja hallitsevan koalitioehdokas Amadou Ba sai 35 prosenttia. Fayen odotetaan vannovan virkavalansa 2. huhtikuuta. ^[38]

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Senegal on yksi Afrikan vakaimmista vaalidemokratioista, ja kilpailevien puolueiden valilla on tapahtunut rauhanomaisia ??vallansiirtoja vuodesta 2000 lahtien. Oppositiojohtajien poliittiset syytteet ja vaalilain muutokset ovat kuitenkin vahentaneet opposition kilpailukykya viime vuosina. Maa tunnetaan suhteellisen riippumattomista tiedotusvalineistaan ja sananvapaudesta , vaikka kunnianloukkauslait rajoittavat edelleen lehdiston vapautta. Muita jatkuvia haasteita ovat korruptio hallituksessa, heikko oikeusvaltio ja riittamaton naisten ja LGBT+ -ihmisten oikeuksien suojelu. ^[39]

Paaartikkeli: Senegalin alueet

Senegalin nykyinen aluejako vahvistettiin vuonna 2008. Senegal jakautuu 14 alueeseen, ^[40] jotka jakautuvat 34 departementtiin ja edelleen 103 arrondissementiin.

Dakar Diourbel Fatick Kaffrine Kaolack Kedougou Kolda

Louga Matam Saint-Louis Sedhiou Tambacounda Thies Ziguinchor

Maatalous on selvasti Senegalin tarkein elinkeino. Viljelysala on vakilukuun nahden yksi Afrikan suurimmista. Vain etelaosaa voidaan viljella kunnolla, mutta myos sateisimmilla savannialueilla kasvatetaan durraa . Casamancejoen tulvatasangoilla viljellaan riisia . Maapahkinat ovat maan talouden perusta, mutta niiden viljely vie puolet viljelyalasta. Valtio on pyrkinyt tuilla monipuolistamaan maataloutta. Sokeriruo’on , hirssin , puuvillan ja riisin kasvatusta onkin lisatty. ^[4]

Maan kuivassa pohjoisosassa karjanhoito on paaelinkeino. Senegalin karjakantakin on vakilukuun ja maan pinta-alaan nahden suuri. Monet savanni- ja puoliaavikkoalueiden heimot elavat paimentolaisina. ^[4]

Senegalilla on vahaiset luonnonvarat. Casamancen rannikolla tosin on maaoljyesiintymia . Kuitenkin Senegal on kansainvalisen kehitysavun vastaanottaja. ^[4]

Merkittavimmat luonnonvarat ovat fosfaatti , rautamalmi ja kala . Merkittavimmat vientituotteet ovat kala , maapahkinat , oljytuotteet, fosfaatit ja puuvilla. ^[1]

Senegalissa on 20 lentopaikkaa, joista yhdella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatieverkon yhteispituus on 906 km. ^[1] Junamatka Dakarista Malin Bamakoon kestaa 48 tuntia. Reitti oli aikoinaan suosittu, mutta nykyisin junia on usein peruutettu. ^[41]

Senegalin vaestosta 94 prosenttia on muslimeita ja viisi prosenttia on kristittyja. ^[1] Senegalin puhutuin kieli on wolof , jonka lisaksi maassa puhutaan vahemmistokielina sereria , fulania , mandinkaa , soninkea ja jolaa . Kaikkiaan maassa puhutaan 38 kielta. ^[42] Useimmat kielet ovat paaasiassa puhekielia, vaikka nuoret senegalilaiset ovat alkaneet kirjoittaa niita latinalaisella aakkostolla . Islaminuskoiset senegalilaiset kirjoittavat aidinkieltaan joskus myos arabialaisella kirjaimistolla . Maan virallista kielta ranskaa kayttaa yleisesti vain eurooppalaistaustaisia kouluja kaynyt vahemmisto. ^{[43] [44]} YK:n erityisjarjesto Unescon mukaan Senegalin aikuisvaestosta (yli 15-vuotiaat) osasi vuonna 2013 lukea vain 42,8 prosenttia. ^[45]

Vuonna 2007 arvioitiin, etta HIVin kantajia oli noin prosentti aikuisvaestosta, kaikkiaan noin 67 000 henkea. ARVT -laakitysta olisi tarvinnut noin 12 000 henkea, ja sita sai noin puolet heista, noin 6 700 henkea. ^[46]

Senegalin muslimit edustavat etupaassa sunni-islamin suufilaista haaraa, joten Koraanin tulkinta on ollut rauhanomaista ja maltillista. ^[47]

Senegalilaista perusruokaa on riisi ja mausteinen kalavihanneskastike, jota kutsutaan nimella chep-bu-jen i . Toinen yleinen ruoka on sitruunamehussa marinoitu, uunissa paahdettu kana sipulin ja riisin kanssa. ^[48]

Senegalin kirjallisuuden juuret ovat suullisessa tarinankerronnan perinteessa. Sen pohjalta julkaistiin ensimmaisia ranskankielisia teksteja 1800-luvulla. Maan ensimmaisen presidentin Leopold Sedar Senghorin runot nousivat kansainvaliseen kuuluisuuteen 1930-luvulla, jolloin afrikkalainen kulttuuri oli muutenkin muodissa lansimaissa. Toisen maailmansodan jalkeen vaikuttaneisiin kirjailijoihin kuuluvat Ousmane Soce , Ousmane Sembene , Cheikh Hamidou Kane ja Abdoulaye Sadji . ^[49] Kansainvaliseen kuuluisuuteen viimeisina elinvuosinaan 1980-luvulla nousivat Birago Diop ja Mariama Ba . ^{[50] [51]}

Senegalin musiikkiala on lantisen Afrikan kehittyneimpia. Senegalista kotoisin oleva mbalax -muusikko ja laulaja Youssou N’Dour on tunnettu myos muualla maailmassa, etenkin Ranskassa ja Yhdysvalloissa . Myos rap-artisti Akon on kotoisin Senegalista. Senegalissa kehittynyt mbalax-musiikki syrjaytti afrokuubalaisen musiikkityylin 1970-luvulla. ^[52]

Naisten 400 metrin juoksun maailmanmestaruuden Edmontonin MM-kilpailuissa 2001 voitti Amy Mbacke Thiam , joka sai lisaksi pronssia Pariisin MM-kilpailuissa 2003 . Senegalin ainoa olympiamitalisti on Amadou Dia Ba , joka voitti hopeaa miesten 400 metrin aidoissa Soulissa 1988 . Maa on osallistunut kesaolympialaisiin vuodesta 1964, ja silla on toisinaan ollut myos edustaja talviolympialaisissa. ^[53]

Senegalin jalkapallomaajoukkue selviytyi ensimmaista kertaa MM-kilpailuihin vuonna 2002 ja ylsi siella perati puolivalieriin asti. Erityisen ilahduttava oli kisojen avausottelussa saavutettu voitto entisesta siirtomaaisannasta Ranskasta . Syyskuussa 2023 Senegal oli FIFA-rankingissa sijalla 20. ^[54]

Senegalissa lukutaitoisuus oli vuonna 2021 56,30 prosenttia. ^[55]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Senegal Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Senegal Wikimatkoissa

n k m Afrikan valtiot Pohjois-Afrikka Algeria Egypti Libya Marokko Mauritania Sudan Tunisia Lansi-Afrikka Benin Burkina Faso Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kamerun Kap Verde Kongon tasavalta Liberia Mali Norsunluurannikko Niger Nigeria Paivantasaajan Guinea Sao Tome ja Principe Senegal Sierra Leone Togo Keski-Afrikka Burundi Keski-Afrikan tasavalta Kongon demokraattinen tasavalta Ruanda T?ad Ita-Afrikka Djibouti Eritrea Etela-Sudan Etiopia Kenia Seychellit Somalia Tansania Uganda Etelainen Afrikka Angola Botswana Etela-Afrikka Komorit Lesotho Madagaskar Malawi Mauritius Mosambik Namibia Swazimaa Sambia Zimbabwe Itsehallintoalueet: Lansi-Sahara kiistanalainen alue Mayotte Reunion Saint Helena

n k m Islamilainen yhteistyojarjesto Jasenet Afganistan Albania Algeria Azerbaid?an Bahrain Bangladesh Benin Burkina Faso Brunei Djibouti Egypti Gabon Gambia Guinea Guinea-Bissau Guyana Indonesia Irak Iran Jemen Jordania Kamerun Kazakstan Kirgisia Komorit Kuwait Libanon Libya Malediivit Malesia Mali Marokko Mauritania Mosambik Niger Nigeria Norsunluurannikko Oman Pakistan Palestiina Qatar Saudi-Arabia Senegal Sierra Leone Somalia Sudan Suriname Tad?ikistan Togo Turkki Turkmenistan Tunisia T?ad Uganda Uzbekistan Yhdistyneet arabiemiirikunnat Jaadytetty Syyria Tarkkailijat Bosnia ja Hertsegovina Keski-Afrikka Pohjois-Kypros Venaja Thaimaa